Vanha äitini myi yksin omistamansa kiinteistön, en tiedä kenelle ja mihinkä hintaan. Minulla ei sinänsä ole asiaan mitään sanottavaa, mutta nyt pari kuukautta kaupanteon jälkeen minulta pyydetään siihen suostumusta. Siis nimeä paperiin, että äitivanha saa myydä talon, jonka hän on jo myynyt, ei mainita hintaa eikä kenelle myyty.
Kuulemma välittäjä joka asunnon myi (OP:n kiinteistövälitys) ei tiennyt muyyntivaiheessa, että tällainen asiakirja tarvitaan. Siis ammattitaitoinen kiinteisöbvälittäjä?
En tiedä, miksi nyt tullut eteen jälkikäteen, olisiko ostaja hakemassa lainhuutoa vai miten lie.
Kai tämä jotenkin perintöoikeuteen liittyy, siksi pistin kysymyksen tänne keskusteltavaksi. En löytänyt tietoa netistä, siis miksi tämmöinen tarvitaan ja mitä siinä pitäisi olla, ehkä täällä ollaan viisaampia.
Kuulemma välittäjä joka asunnon myi (OP:n kiinteistövälitys) ei tiennyt muyyntivaiheessa, että tällainen asiakirja tarvitaan. Siis ammattitaitoinen kiinteisöbvälittäjä?
En tiedä, miksi nyt tullut eteen jälkikäteen, olisiko ostaja hakemassa lainhuutoa vai miten lie.
Kai tämä jotenkin perintöoikeuteen liittyy, siksi pistin kysymyksen tänne keskusteltavaksi. En löytänyt tietoa netistä, siis miksi tämmöinen tarvitaan ja mitä siinä pitäisi olla, ehkä täällä ollaan viisaampia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tämä kai liittyy siihen, että kun isäni kuoliva vuosikymmenet sitten, niin heillä ei ollut avioehtoa äidin kanssa. Kiinteistö on/ oli äidin nimissä, mutta ilmeisesti hän ei olisi saanut mennä sitä omin luvin myymään, kun mitään omaisuuden jakoa ei isän kuoleman jälkeen tehty.
Jotta hän ei hävittäisi omaisuutta, joka on perintöoikeuteni alainen, näinkö?
Pistä siinä sitten nimi lappuun jälkikäteen, kun et edes tiedä, millä hintaa se on myyty....
Leski saa omaa omaisuuttansa ilman muiden suostumusta vapaasti myydä - ennen ositustakin. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin puolisoiden yhteisessä käytössä ollut asunto ja siinä oleva asuntoirtaimisto. Niiden myyminen ennen osituksen toimittamista (vaikka toinen puoliso/leski ne yksin omistaisi) edellyttää avioliitossa toisen puolison kirjallista suostumusta. Puolison kuoltua suostumus tarvitaan kuolleen puolison perillisiltä. Jolleivät nämä lupaa anna, sen voi antaa käräjäoikeus.
Avio-oikeus ei liity asiaan millään tavoin - mikäli ensiksi kuollut puoliso oli kuollut 1.12.1995 tai sen jälkeen. Tilanne on sama, olipa avio-oikeus tai ei ko. omaisuuteen. (Jos taas kuolema oli vanhan lain aikainen, ratkaisevaa oli avio-oikeus: puoliso ei saanut luovuttaa avio-oikeuden alaista kiinteää omaisuutta, kuten ok-talo tai metsää, ilman puolison/puolison perillisten suostumusta.)
Asiasta oli täällä vähän kädenvääntöä vastikään:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8609176/40910881
Toki voit edellyttää, että sinulle esitetään kauppakirja, ennen kuin harkitset suostumuksen antamista.
Lainkohdat:
Avioliittolaki 38, 39, 40 ja 86 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
jollet ymmärrä mistä on kyse. Kysy nyt aluksi siltä välittäjältä mistä on kyse ja samalla tietysti myös kaikki oleellinen tieto kaupasta. Sitten mietit miten suhtaudut tälläiseen paperiin.
Samoin kävi meillä. Äitini myi nimissään olevan metsäpalstan ja sanoi meille, että teillä ei ole asiaan nokan kopauttamista. Kyseessä on siis jakamaton kuolinpesä ja metsä on äidin nimissä. Kauppakirjat oli jo tehty, mutta lainhuudatusvaiheessa kävikin ostajalle ilmi, ettei asia ollutkaan niin selvä ja sitten vaan mamma sai pyytää jokaisen lapsukaisen nimet papereihin. Hän uhkaili meitä että jos ette laita nimeä papereihin niin joudutte korvaamaan ostajalle kaupan purkautumisesta aiheutuneet kulut. Turhaan uhkaili kun jokainen kumminkin laittoi nimen paperiin.
Mutta on melkolailla ihmeellistä, että minulle lähetetään paperi, johon on laitettu päiväys pari kuukautta aiemmaksi sekä ainoastaan yksilöity rekisterinumeron perusteella kiinteistö, joka nähtävästi on myyty juuri kyseisenä päivänä. Ei muuta, ei kauppakirjaa eikä mitään.
Kiinteistöhän voisi olla myyty vaikka viidellä eurolla jollekulle eli hävitetty sitä omaisuutta.
Se isän kuolema tapahtui ennen tuota 1995, sen minäkin katsoin netistä.
Toki voin pistää nimeni alle, mutta myös huomautuksen, etten ole nähnyt kauppakirjaa sekä muutan sen päiväyksen oikeaksi.
Idioottimaista toimintaa. Miksei muka kiinteistönvälittäjä tiedä pyytää tämmöistä etukäteen. Ehkä hän olisi tiennyt, jos olisi tiennyt olemassaolostani. Arvelen äidin "unohtaneen" minut. Meitä on kolme sisarusta, joista kaksi on äidin avioliitosta, minä olen syntynyt au-lapsena vuosikymmeniä aiemmin, mutta mies jota tässä kutsun isäkseni oli adoptoinut minut, joten olen tässä asiassa lain mukaan samalla viivalla.
saa kauppakirjaa. Nimittäin saat ainakin verottajalta myyntivoittoverosta lapun kyseisestä kiinteistöstä, jonka maksat!
Kysy sieltä käräjäoikeudesta, johon lainhuutohakemus on toimitettu ja pyydä kauppakirjasta kopio itsellesi, että tiedät mitä on myyty, kenelle on myyty ja mihin hintaan.
Jos haluat selustasi turvata niin ota paperit mukaan mitä olet saanut ja mene lakimiehen juttusille, sitten alkaa asiat selvitä. Jonkun verran maksaa mutta loppupeleissä voi sekin maksu olla pieni, mitä muita seuraamuksia tulee esim. verottajan kautta.
Mistä ihmeen myyntivoitosta???
Kyseessä on vuosikymmeniä vanha talo, jota ei äitini tuntien ainakaan voitolla ole myyty. Pikemminkin annettu puoli-ilmaiseksi, se siinä voi olla vaarana.
Äitini mielestä raha-asioiden rationaalinen hoito on aina ollut jotain sopimatonta, ehkä syntiä.
perukirjassa aikoinaan? Jos nyt leski myy sen paremmalla hinnalla, hän saa oman osuuden verottomana ja te perilliset maksatte omasta osuudesta myyntivoittoveron. (Tämä riippuu ihan siitä miksi omaisuus on arvostettu, tuleeko myynnistä voittoa vai tappiota) Mutta tämä edellyttää sitä, että teidän välillä on tehty ositus, muuten myyntivero menee koko summasta. Eli lesken osuus perikunnasta ja teidän perillisten osuus perikunnasta on löydyttävä paperilla.
http://vero.fi/default.asp?path=5,363&article=153&domain=VERO_MAIN
Lisäksi jos ei kunnon kuntotarkastusta ole pidetty talossa, niin olette vastuussa perikuntana talosta löytyvistä virheistä ja rakennevioista, siitäkin voi tulla kunnon lasku teille maksettavaksi. Eli kannattaa kyllä se selusta turvata täysin.
Eli hanki se kauppakirja itsellesi, että tiedät mitä tulee sinulle ja muille maksuun, ettei tule yllätyksenä.
>>Jos nyt leski myy sen paremmalla hinnalla, hän saa oman osuuden verottomana ja te perilliset maksatte omasta osuudesta myyntivoittoveron. (Tämä riippuu ihan siitä miksi omaisuus on arvostettu, tuleeko myynnistä voittoa vai tappiota) Mutta tämä edellyttää sitä, että teidän välillä on tehty ositus, muuten myyntivero menee koko summasta.
Äitini omisti kiinteistön yksin ja hänellä siis oli täysi oikeus myydä se. Asia ei sinänsä minulle des kuulu, en tule sieltä saamaan koskaan mitään kuin korkeintaan lakiosan, jos mitään on jaettavissa. Emme ole mitenkään huonoissa väleissä, emme ole minkäänlaisissa väleissä, äitini haluaa unohtaa, että on aikanaan laittanut äpärälapsen, jonka biologisesta isästä ei tietoa ole.
Miksi aloitin keskustelun niin vain siksi, että halusin keskustella, ettei mitään haittaseuraamuksia tule siitä, että pistän nimeni paperiin ilman että näen kauppakirjaa. En uusko, että sitä saan edes pyytämällä. En halua ruveta riitelemään asiasta.
Ja todellakin: arvelen että asunto on myyty paljon alle sen arvon, joten vaikka kuntotarkistusta ei olisi tehty, niin vaikka jotain ilmenisi, niin hinnanalennusta ei voi vaatia. Kuulin tuttavalta, millä hintaa sitä oli kiinteistönvälittäjä kaupannut ja se tuntui kyseisellä alueella, erään isohkon kaupungin kupeessa, todella matalalta. Asunto oli kai ollut myynnissä useita kuukausia joten hinta on varmaan pyyntöhinnasta vielä laskenut, äitivanha panttasi sitä myyntiä pari vuotta ja pisti sitten kaikkein huonoimpaan aikaan myyntiin kun asuntokauppa ei muutenkaan käynyt oikein missään.
Vissiin saa vähän isomman harpun jossain tulevassa, kun hoitaa mahdollisimman huonosti asiansa. Onneksi se on ominaisuus, joka ei åeriydy automaattisesti.
Käsittääkseni hän on ostanut uuden asunnon lainarahalla yhdesä toisen sisarpuoleni kanssa ja sen lainan maksuun menee se myyntihinta. Sen uuden asunnon hän varmaan testamenttaa sisarpuolelleni.
...ja riidellä, niin voit kyllä halutessasi nostaa kanteen kaupan julistamiseksi mitättömäksi 3kk sisällä kun sait siitä tiedon. Tosin ainoa mahdollisuus voittaa jotain rahallisesti olisi jos äitimuori sattuisi kuolemaan ennen kuin saisi asunnon pätevästi myytyä (joko tuomioistuimen luvalla tai sitten teetättämällä osituksen ensin). Muutenhan hän voi kuitenkin tuhlata kauppahinnan ja muuta omaa omaisuuttaan niin paljon kuin haluaa ennen kuolemaansa ja olla antamatta mitään isän kuolinpesään (tasinkoprivilegi), joten sinun suostumuksellasi kauppaan ei ole käytännössä mitään merkitystä. Suosittelen allekirjoittamaan, mainitsin vain tämän kannemahdollisuuden siltä varalta että et huomannut sitä nix naxin postittamien lainkohtien takaa. Hyväksynnän allekirjoittaminen ei myöskään aiheuta sinulle mitään vastuita.