2 synnytystä takana ja lapset jo teini-ikäisiä eli jonkin matkaa on jo taivallettu vaimon kanssa tätä yhteistä elämää. Synnytysten jälkeen vaimon värkki jäi tosi isoksi, mutta en kehdannut asiasta puhua, ajattelin että rakkaus yms ja hyvä parisuhde ovat paljon tärkeämpiä. Koskaan ei vaimo ole ollut aktiivinen sänkyhommissa, vaikka olen hieronut hyväillyt jne oikein pitkän kaavan kautta, koettanut pitää hyvänä ja varmasti auttanut kotitöissä. No nyt on vuosien saatossa tullut kilojakin luiden ympärille (vaimolle ei minulle), kun naimisiin mentäessä niitä oli 50, niin nyt tuplasti. Seksiä on kerran jouluna ja ehkä juhannuksena jos vaimo suo. Vaimo ei halua keskustella seksiasioista, vaan tuntee syyllisyyttä ja alkaa itkeä.
Kuinka tätä nyt veisi eteenpäin ? Ei seksiä ja jos sitä saa, niin on hiukan kuin polkisi tulpatonta mopoa. Miten tätä nyt veisi eteenpäin, kun ei tunnu oikealta purkaa tätä suhdettakaan näin 40:senä ja siinäkin leimautuisi joksikin seksihurjastelijaksi.
Kuinka tätä nyt veisi eteenpäin ? Ei seksiä ja jos sitä saa, niin on hiukan kuin polkisi tulpatonta mopoa. Miten tätä nyt veisi eteenpäin, kun ei tunnu oikealta purkaa tätä suhdettakaan näin 40:senä ja siinäkin leimautuisi joksikin seksihurjastelijaksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anna vaimosi itkeä ja lohduta, että asioista voi silti puhua. Monia kauhistuttaa seksistä puhuminen ja syyllisyys on harvinaisen yleistä. Mutta silti voi puhua ja haluta kompromisseja. Te voisitte mennä seksuaaliterapeutille, sieltä saisi vikkejä ja neuvoja ja vaimosikin olisi ehkä helpompaa, kun olisi joku ammattilainen, joka siis ei varmasti tarkoita mitään loukkauksena.
Kyllä 2 kertaa vuodessa on todella vähän, mutta ehkä kannattaa noi tulpattomat mopot unohtaa, ja olla rehellinen siitä, mitä se oikeasti merkkaa. Hyväksyntää, läheisyyttä, oikeaa intohimoa, parisuhteen kasassa pitämistä, rakkautta myös ja intiimiyttä, mitä muuten ei saa.
Jos ei osaa ilmaista asioita kuin värkellä, tulpilla ja muilla, ei varmaankaan saa kovin hedelmällistä keskustelua aikaan, varo siis sitä. Eli jos puhut naiselle seksistä, puhu itsesi uhraten: puhu siis oikeista tunteista ja mieti, mitä seksi oikeasti merkkaa. Moni mies ylläpitää luuloa, että se on vaan nussintaa pussit tyhjäksi, ja että pitää vaan saada pillua,-ja jokainenhan meistä tietää, jotka tietää, että mies ilman sitä pimpin lämpöä on kun tuuliajolle hylätty vene.
Se pitää uskaltaa sanoa, selittää se, että sitä rakkautta on muuten samalla tavalla hieman heikkoa kokea, että se merkkaa niin paljon: toisen sisällä olo, yhdessä intohimo ja kiihottuminen, ja se, että sen saa kokea. Sen että kokee olevansa mies, koska tottahan se on: jos pippeli ei seiso eikä naista saa, niin miehisyyden tunne jää kauas taakse... Joten kerro se, että hän sai sinut ennen tuntemaan itsesi mieheksi, ja se olisi mahdollista edelleen. Kysy, eikö hän kaipaa sitä naiseuden tunnetta (kaipaa ihan yhtä paljon, ei vaan osaa tehdä asialle mitään) ja eikö hän halua, että sinä teet hänet naiseksi (kyllä hän haluaa, ei vaan uskalla haluta).
Naisille seksi merkkaa yhtä paljon noita samoja asioita, mutta moni nainen on vaan niin kyllästetty huonommuuden ja syyllisyyden tunteilla, että sitä on vaikeaa käsittää. Olet huora ja vanhapiika, lahna ja läski, mätisäkki ja lehmä, jakorasia, lumppu ja lutka, pihtari, ruma, löysä, ja pillu on ruma, haisee, ja sen pitää olla karvaton tai karvallinen sen miehen maun mukaan ja sitä rataa. Todennäköisesti naisellasi on näitä samoja ongelmia ja ajatuksia.
Voisitte aloittaa yhdessä myös liikkumaan, ja saada sillä yhteistä tekemistä. Korosta terveyttä, älä lihavuutta, vaikka ehdottomasti, nainen saa olla 2 metrinen, että 100 kg olisi normaalipaino. Etenkin jos hän on painanut 50kg hän on melko pieni. Eli siis tottahan se on, terveys tuossa kärsii, samoin itsetunto. Kannusta ja pyydä mukaan, tehkää yhteinen suunnitelma. Lenkillä voi vaihtaa päivän kuulumisia ja ihan reipas kävely riittää, jos sä olet hyvässä kunnossa, voit vaikka laittaa kevyet jalkapainot, niin saat itsekin vähän vastusta.
Tässä nyt jotain ehdotuksia, toivottavasti löydätte yhteisen sävelen taas!!
Väkivalta on monesti auttanut näissä asioissa, vaimos tarvii kunnon läksytyksen että ymmärtää sitten antaa kun sinulle sopii.
Minua ei kiinnostanut seksi yhtään lasten jälkeen. Tunsin itseni vanhaksi ja lihavaksi ja löysäksi.
Lähdin parin ystävättäreni kanssa teatteriin ja sen jälkeen baariin. Siellä minua reippaasti nuorempi mies alkoi jututtaa ja huumorimme osui tosi hyvin yksiin. Lähtiessä pois, mies suikautti suukon suulleni.
Siitä alkoi uusi elämä! Olin siis vielä viehättävä ja hauska. Aloin sauvakävellä, liityin kuntoklubiin ja mikä parasta, aloin treenata lantionpohjalihaksia. Kilot putosivat, oli pakko ostaa uusia vaatteita, kun entisistä tuli kaapuja. Ja minä aloin haluta seksiä! Mieheni oli lentää selälleen, kun ensimmäistä kertaa vuosiin kävelin hänen perässän suihkuun ja kysyin saanko liittyä seuraan.
Kaksi vuotta baarireissustani ja painan 58kg. entisten minkälie sijaan. Mieheni kanssa sujuu hyvin ja alapäälihakset on mahtava juttu! En ole yhtään löysä, vaan mieheni joskus pytää, etten supistelisi ettei hän tule liian nopeasti.
Ottakaa itseänne niskasta kiinni siskot! Paino lähtee, kun syö vähemmän ja liikkuu enemmän. Ja pimppilihaksille voi oikeasti tehdä jotain! Siitä saa molemmmat uutta potkua seksiin.
Ja tuollaiset väkivaltajutut voi jättää omaan arvoonsa. Pikkupakottaminen on ihan sexyä, mutta tuon sortin kommenteilla saa avioeron!
Aloittaja kuullostaa fiksulta mieheltä. Tilanteesi on ikävä, mutta tavallinen.
Tehkää jotain tavallisuuesta poikkeavaa ja yritä ottaa asia puheeksi nätisti. Sano, että vaimosi
on kaunis ja haluat häntä, mutta tilanne turhauttaa sinua, koska olette eri linjoilla. Yritä saada
hänet avautumaan vähän, mikä asiassa eniten mättää.
Pidän peukkua! Helppoa tuo ei ole, mutta yritä kuitenkin. Ja yhdessä lenkille!