Ei tarvitse olla vanhuskaan kun joutuu viettäämään yksinäisen joulun. En varmasti ole ainoa jolla se myös on edessä. Sisaruksia löytyy kyllä joiden luona vois edes joulun viettää, mutta mitä vanhemmaksi tulee sen helpommin sen huomaa että sielläkin sitä on vain ulkopuolinen, joku joka on kutsuttu vain jostain säälinsekaisesta tunteesta. Kiitos heille siitä, mutta se vaan pahentaa yksinäisyyttä.
Joulu tuntuu olevan pahinta aikaa, mutta eipä tuo ole normaali arkikaan sen parempaa. Töissä kyllä näkee muita ihmisiä joten vielä on sentään jonkinlaiset yhteydet ulkomaailmaan eli tietää miten tietää vielä miten ns. normaali ihminen elää.
Antaisin ihan mitä vain yhdestä ystävästä, sellaisesta joita joillakin tuntuu olevan pois heitettäväksi asti..
jotenkin musta vaan tuntuu että tämä yksinäisyys mahtaa tappaa mut ennen kuin sellaisen saan =~(
Joulu tuntuu olevan pahinta aikaa, mutta eipä tuo ole normaali arkikaan sen parempaa. Töissä kyllä näkee muita ihmisiä joten vielä on sentään jonkinlaiset yhteydet ulkomaailmaan eli tietää miten tietää vielä miten ns. normaali ihminen elää.
Antaisin ihan mitä vain yhdestä ystävästä, sellaisesta joita joillakin tuntuu olevan pois heitettäväksi asti..
jotenkin musta vaan tuntuu että tämä yksinäisyys mahtaa tappaa mut ennen kuin sellaisen saan =~(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi sulle tulee sisarustesi luona sellainen olo että olet ulkopuolinen, vain säälistä kutsuttu? Vaikea kuvitella että omat sisaruksesi kutsuisivat sinut vain säälistä..? Ehkä he kutsuvat sinut siksi että haluavat viettää aikaa kanssasi, kenties ette näe kovin usein?
Mä ehdottaisin että menet sinne sisaruksiesi luokse joulua viettämään, ja yrität nauttia siitä.
Ja loppuajan (välipäivät yms) polttele kynttilöitä kotona, lue kirjoja, tee kävelyretkiä jne. tai ota selvää erilaisista tapahtumista mitä paikkakunnallasi järjestetään, tai mene vaikka kirkkoon hiljentymään hetkeksi - niissäkin kaikenlaisia konsertteja joulun tienoilla järjestetään (ja voi sinne mennä vaikkei uskovainen olisikaan). Varmasti on muitakin yksinäisiä, jotka tällaisiin tapahtumin osallistuvat. Mene mukaan vaan.
Kyllä sen tuntee, kun ei ole oikeasti "porukassa mukana", vaan roikkuu vain sen liepeillä armonpaloja lattialta noukkien. Ei ole mitenkään vaikea kuvitella, että sisarukset oikeasti toivoisivat AP:n hankkivan oman joulun, eli porukan, jonka kanssa viettää joulua. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he haluaisi viettää aikaa AP:n kanssa, vaan että he haluaisivat tehdä sen tasavertaisemmista lähtökohdista. Yksinäisen joulukestittäminen voi alkaa ennen pitkää tuntua jonkin sortin hoitosuhteelta.
Itse ehdottaisin, että AP korkeintaan piipahtaa sisaruksien luona, ja etsii noista tapahtumista ym. ehdotetuista jutuista mukavaa ja itselle mielekästä sisältöä omalle joululle.
Jouluna voi tehdä hyvän teon ja ilahduttaa muita yksinäisiä. Esim. sairaaloissa on paljon viimeisiä elinpäiviään viettäviä ihmisiä, jotka makaa unohdettuina sängyn pohjalla tietäen että loppu on lähellä. Vierailijoita osataan arvostaa myös vanhainkodeissa ja monissa muissa paikoissa. Suomi on täynnä ihmisiä, jotka ilahtuisi kuuntelijasta enemmän kuin osaisit uskoakaan. Mitään erityisiä kykyjä siihen ei tarvita, vaan pelkkä halu ilahduttaa riittää.
Oletko sä sitten jotenkin ujo, arka, erikoinen, erikoisen näköinen...jne?
En ole ujo, arka enkä omasta mielestä muutenkaan mitenkään "erikoinen"
Minulla siis ON OLLUT ystäviä, siis niin että LUULIN heitä ystäviksi. Jokin kumma ajaa heidätkin aina pois. Uhraan aina itseni niiden puolesta joista välitän joten se ei ainakaan voi olla syynä että kohtelisin heitä huonosti. Kai se vaan on niin että iloa ja onnea (edes ystävien muodossa) ei riitä meille kaikille