Oli talvi1991 vastavallankumouksen jälkeinen ensimmäinen talvi alkamassa ja juuri romahtaneen suurvallan kaikissa kolkissa näkymät synkät. Asuin tuohon aikaan eestissä ja kun Linda linen ensimmäinen laivayhteys oli saatu käyntiin Tallina ja Helsingin välille, sitä varten vuokratulla Linda laivalla, oli tuossa laivassa suomeen tulijoita enemmän kuin missään Mikkelin junassa on koskaan ollut Kuopioon menijöitä.
Kaikkien entisien neuvostokansalaisien itsetunto oli maassa, ja kaikessa historiasta vaistomaisesti yritettiin vierittää syyt venäläisen väestön harteille. Niinpä ne venäjänkieliset, jotka päiväkausia korttelinpitkässä jonossa seisomalla olivat onnistuneet saamaan viisumin suomeen, eivät juuri haastelleet ’venättä ’ tuolla laivalla Helsinkiin matkatessaan.
Mieleeni on jäänyt lähtemättömänä muistona erään suomea kieltä taitaneen inkeriläisnaisen pystyyn panema pikku kohtaus tuolla laivalla.
Suomenkielellään ja juurillaan inkeriläisnainen oli lunastanut mielestään jonkinlaisen ylivoimaisen aseman muihin matkustajiin nähden ja niinpä hän, väärentämättömänä oppurtistina alkoi hiukan ennen Helsinkiin satamaantuloa kirkua juopuneen naisen kimakalla äänellä, _ Jest Ruskijee naa karbleee! Onko venäläisiä laivalla? Hän toisti tätä yhtä ja samaa provosoivaa kysymystä ja sai kaikki venäläiset hämmentyneenä pysymään hiljaa aivan kuin nämä olisivat tavattu pahanteosta.
Niin siinä pikkaisen nyt esimerkkiä ihmisluonteista suurien muutosten pyörteissä.
Kaikkien entisien neuvostokansalaisien itsetunto oli maassa, ja kaikessa historiasta vaistomaisesti yritettiin vierittää syyt venäläisen väestön harteille. Niinpä ne venäjänkieliset, jotka päiväkausia korttelinpitkässä jonossa seisomalla olivat onnistuneet saamaan viisumin suomeen, eivät juuri haastelleet ’venättä ’ tuolla laivalla Helsinkiin matkatessaan.
Mieleeni on jäänyt lähtemättömänä muistona erään suomea kieltä taitaneen inkeriläisnaisen pystyyn panema pikku kohtaus tuolla laivalla.
Suomenkielellään ja juurillaan inkeriläisnainen oli lunastanut mielestään jonkinlaisen ylivoimaisen aseman muihin matkustajiin nähden ja niinpä hän, väärentämättömänä oppurtistina alkoi hiukan ennen Helsinkiin satamaantuloa kirkua juopuneen naisen kimakalla äänellä, _ Jest Ruskijee naa karbleee! Onko venäläisiä laivalla? Hän toisti tätä yhtä ja samaa provosoivaa kysymystä ja sai kaikki venäläiset hämmentyneenä pysymään hiljaa aivan kuin nämä olisivat tavattu pahanteosta.
Niin siinä pikkaisen nyt esimerkkiä ihmisluonteista suurien muutosten pyörteissä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.