Hei!
Pojallamme on ADHD-tyyppinen oireilu.Poika on löytänyt parhaaksi kaverikseen toisen,jolla myös on saman tyyppisä oireita.
Kaverusten arki muodostuu siitä,että valvotaan öisin ja palloillaan kaduilla tai milloin missäkin.Kumpikaan ei jaksa,eikä ole kovinkaan motivoitunut käymään koulussa ja mistään teoriaopetuksesta ei tule mitään kun ei kiinnosta.Menee taas kaksi ammatillista opiskelupaikkaa harakoille.
Kaverukset tosiaan ovat kuin paita ja peppu,eivätkä "voi olla" erossa toisistaan.Tuntuu siltä,että meidän poika,kuin myös pojan kaveri eivät kykene hoitaa mitään asiallisia asioita.
Tuntemattomassa Sotilaassa sanottiin:"Asialliset hommat hoidetaan,mutta muuten ollaan kuin ellun kanat".Pojille tämäkin on likaa,mutta se "ellun kanailu" kyllä sujuu.Mutta kaikki asialliset asiat jäävät hoitamatta.Näyttää siltä,että ADHD-nuorten keskinäinen yhdessäolo vahvistaa lähinnä ongelmallisa piirteitä ja toimintaa.
Vanhemmat ovat melko voimattomia asian suhteen.Lääkitys ehkä auttaisi.Ehkä?
Onko muilla kokemuksia oman ADHD-lapsen ja hänen, ADHD-ystävänsä yhteiselosta ja kaveruudesta?Onko lopputulos yleensä katastrofi?
ADHD-nuoret löytävät kaltaisensa?
8
1187
Vastaukset
- xym
Mielestäni olisi harkinnan arvoinen asia ihan itse neuvotella alueen lastensuojeluviranomaisen kanssa mahdollisesta "asiakkuudesta" ja mitä kotiin ja nuorelle suunnattuja toimia voisi yrittää. Jos sankarien yöllisillä vaelluksilla kuluu viinaa/kaljaa jopa useina päivinä viikosta, tai peräti huumeita/lääkkeitä, tai jos nuorisorikollisuutta on odotettavissa, voitte ihan reilusti pitää vakavan puhuttelun pojille, mieluummin simultaanisesti molempien kotona. Ns. vapaaehtoinen huostaanotto on ihan mahdollinen "kurinpitotoimi" sankareille, jos ikää heillä alle 18 ja vanhempia ei uskota yhtään. Sillä voi ainakin vakavasti uhkailla kloppia!
Tietysti teidän on syytä hakeutua ADHD-testeihin, lääke auttanee, ja sieltä käsin suositellaan ADHD:lle sopivia terapiamuotoja. Koulunkäynnin suhteen ja lääkityksen onnistumiseksi tulee vuorokausirytmin olla normaali, eli viimeistään kymmenen-yhdentoista välillä Ellun kanojen tulee asettua yöpuulle viikolla. Kyllä tässä selkeästi on tarpeen se "varhainen puuttuminen", muuten voi pojilta mopo karata käsistä lopullisesti elämänsä suhteen.
Viitaten tilastoihin, joissa vankilakundeista muistaakseni noin puolella on ADHD-piirteitä, samoin alkoholistien ja narkomaanien suhteen voi tilanne olla suurinpiirtein sama. - Kannattaa kokeilla
En todellakaan lähtisi vielä minnekään lastensuojelupuolelle!!! Suosittelen ottamaan yhteyttä paikalliseen tai lähiseudun AD/HD- yhdistykseen ja liittoon. Yksi hyvä keino saada hommat raiteilleen on neuropsykiatrinen valmennus. Sitä on tosin saatavilla aika hankalasti, mutt koulutetut saa tietoon suomen neuropsykiatristen valmentajien yhdistyksen kautta.
Maksaa tosin jonkin verran eikä ole kela korvattavaa, mutta on usein toimiva tapa näille "ellun kanoille". Sosiaalitoimesta voi kysyä josko suostuisivat maksamaan valmennuksen.
Eiköhän nuokin pojat ole perus nuoria, jotka tarvitsivat vain selvityksen siitä miksi sitä toimii kenties holtittomasti, mikä liittyy AD/HD:hen ja mikä perusnuoren kasvuun.
Itse teen neuro.psyk.valm. ja tiedän että tuloksia saadaan aikaiseksi!- my
Lääkitys ihan ensimmäiseksi kuntoon! Oikeasti sitä ennen ei edes taida olla toivoa että jaksaa keskittyä kuuntelemaan tai muistaisi enää 4min päästä miksi ei saa tehdä jotain. Itsetunnollekin tekee hallaa kun tarkkaavaisuushäiriön ja impulsiivisuutensa vuoksi aina kokee epäonnistuvansa, vaikka todellisuudessa alisuoriutuu kaikesta.
Lääkityksen rinnalle sitten kunnon valmennus, ulkopuoliset työntekijät auttamaan uusien toimintamallien oppimisessa. Jos sekään ei auta vuodessa, kannattaa rajumpia vaihtoehtoja miettiä.
Mutta noille lääkkeille (mistä nuori äkkiä huomaa avun saavansa, koska jos annos on oikea, ensimmäinen annos jo tekee muutoksen parempaan vaikutusajaksi) kannattaa laittaa ehto: lääkkeiden saamisen ehtona on päihteiden jättäminen. Yleensä lääkkeet jopa poistavat sen päihteiden tarpeen, sillä niillä enimmäkseen turrutetaan sitä pahaa oloa. Toki nuori on hämillään muutamia kuukausia lääkityksen aloituksesta, sillä oma minä on niin erilainen, joten tukea silloin pitää olla normaalia enemmän. Oma perhe ei aina ole se jolle kaikesta halutaan puhua, joten ulkopuolinen tukihenkilö kannattaa heti alkuun ottaa mukaan.
Lääkkeettömän ja hoitamattoman ADHD:n seuraukset aikuisiälle ovat erittäin kaaottiset. Kumppanillani tällainen tilanne on, vasta yli 23 vuotiaana sai lääkkeet, jotka olisi tarvinnut jo ala-asteikäisenä. Eikä elämä ole mitenkään normaalia. Ei ammattia, ei työtä, iso velkataakka impulsiivisen käytöksen vuoksi, loppuiän mukana seuraavat vammat päihteissä sekoilun seurauksena tapahtuneesta kaatumisesta (olisi voinut halvaantua), itsetunto nollilla ja ei tietoa, koska pääsisi kuntoutustuelta pois, tai edes työkokeiluihin/kuntoutukseen. Eli lääkkeiden vastustamisen kohdalla voi miettiä mikä on vaihtoehto.... Siinä on vain yksi tarina miten on vaikean ADHD;n kanssa käynyt ilman hoitoa. - Äiti-72
my kirjoitti:
Lääkitys ihan ensimmäiseksi kuntoon! Oikeasti sitä ennen ei edes taida olla toivoa että jaksaa keskittyä kuuntelemaan tai muistaisi enää 4min päästä miksi ei saa tehdä jotain. Itsetunnollekin tekee hallaa kun tarkkaavaisuushäiriön ja impulsiivisuutensa vuoksi aina kokee epäonnistuvansa, vaikka todellisuudessa alisuoriutuu kaikesta.
Lääkityksen rinnalle sitten kunnon valmennus, ulkopuoliset työntekijät auttamaan uusien toimintamallien oppimisessa. Jos sekään ei auta vuodessa, kannattaa rajumpia vaihtoehtoja miettiä.
Mutta noille lääkkeille (mistä nuori äkkiä huomaa avun saavansa, koska jos annos on oikea, ensimmäinen annos jo tekee muutoksen parempaan vaikutusajaksi) kannattaa laittaa ehto: lääkkeiden saamisen ehtona on päihteiden jättäminen. Yleensä lääkkeet jopa poistavat sen päihteiden tarpeen, sillä niillä enimmäkseen turrutetaan sitä pahaa oloa. Toki nuori on hämillään muutamia kuukausia lääkityksen aloituksesta, sillä oma minä on niin erilainen, joten tukea silloin pitää olla normaalia enemmän. Oma perhe ei aina ole se jolle kaikesta halutaan puhua, joten ulkopuolinen tukihenkilö kannattaa heti alkuun ottaa mukaan.
Lääkkeettömän ja hoitamattoman ADHD:n seuraukset aikuisiälle ovat erittäin kaaottiset. Kumppanillani tällainen tilanne on, vasta yli 23 vuotiaana sai lääkkeet, jotka olisi tarvinnut jo ala-asteikäisenä. Eikä elämä ole mitenkään normaalia. Ei ammattia, ei työtä, iso velkataakka impulsiivisen käytöksen vuoksi, loppuiän mukana seuraavat vammat päihteissä sekoilun seurauksena tapahtuneesta kaatumisesta (olisi voinut halvaantua), itsetunto nollilla ja ei tietoa, koska pääsisi kuntoutustuelta pois, tai edes työkokeiluihin/kuntoutukseen. Eli lääkkeiden vastustamisen kohdalla voi miettiä mikä on vaihtoehto.... Siinä on vain yksi tarina miten on vaikean ADHD;n kanssa käynyt ilman hoitoa.Meillä on kaksi ADHD-poikaa. Toisella se on hyvin hankala ja monia kuntoutuksia menossa. Pojalla on hyvin vaikea käytöshäiriö yms..yms..
Meillä ei iki kuuna päivänä laiteta mitään pilleria enää koskaan poskeen, nimittäin meillä puhkesi touretten oireyhtymä Ritalinista!=(
Tämä on kuulemma mahdollista, mutta harvinaista! Kiitos 3 kuukauden lääkityksen, seuraukset näkyvät vielä 5 vuoden päästäkin!
Raskasta on, mutta ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole lääkitys. Vanhempien tulee olla aktiivisia ja jaksaa taistella kuntoutuksista ilman lääkitystä. Meillä ei lapsia huumata enää aineilla. - addi23
Äiti-72 kirjoitti:
Meillä on kaksi ADHD-poikaa. Toisella se on hyvin hankala ja monia kuntoutuksia menossa. Pojalla on hyvin vaikea käytöshäiriö yms..yms..
Meillä ei iki kuuna päivänä laiteta mitään pilleria enää koskaan poskeen, nimittäin meillä puhkesi touretten oireyhtymä Ritalinista!=(
Tämä on kuulemma mahdollista, mutta harvinaista! Kiitos 3 kuukauden lääkityksen, seuraukset näkyvät vielä 5 vuoden päästäkin!
Raskasta on, mutta ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole lääkitys. Vanhempien tulee olla aktiivisia ja jaksaa taistella kuntoutuksista ilman lääkitystä. Meillä ei lapsia huumata enää aineilla.en ole ikinä kuullut että metyylifenidaatti aiheuttaisi touretten, kyllä sen kanssa synnytään.
"..neurologinen häiriö, jolle ovat luonteenomaisia nykimisoireet eli ticit. Ticit ovat tahdosta riippumattomia, nopeita, äkillisiä ja toistuvia liikkeitä tai ääniä. Touretten syndrooma on useimmiten perinnöllinen sairaus, jonka aiheuttaa aivojen kemiallisten välittäjäaineiden häiriötila. Oireet alkavat ennen 18 vuoden ikää.."
Jos menisit syyttämään likaisia geenejäsi etkä mustaamaalaisia lääkettä joka todella auttaa addeja. Foorumeilla tarpeeksi jo puhutaan "huumeesta" ja lapsinarkkareista.
- lilADHDgirld13v
no tosta kirjotuksesta ei kyllä tuu mielee adhd
jos poikaasii ei kiinnosta koulu ja hän käyttäytyy kuin ellunkana se ei meinaa adhdeetä
onko poikasi?
-levoton mm heiluttaa jalkoja, näplää käsissä jotain ja pyörii paikallaan
-impulsiivinen, ei malta odottaa vuoroaan ja tekee ja sanoo ajattelematta tarkemmin ja katuu myhemmin
-onko pojan ajatusmailma vilkas eli unohtaa mitä oli sanomassa, ei voi ajatella yhtä asiaa pitkään
-siirtyykö asiasta toisee
-puhuu paljon
-unohtelee asioita
-yli ali keskittyy
-saamaton vaikka jaksaisi ja tehdä asian- my
Niin, moni kyllä ottaa mallia ADHD:ista, etsivät 'kivoja' piirteitä, joita tahallaan korostavat käytöksessään hakiessaan teini-ikäisen perinteistä huomiota. "Muotisairaus", teinit pistävät monet jutut sen piikkiin, oli adhd tai ei. Eli oikea ADHD oireilee jo ennen kouluikää, vaikka oireisto voikin hieman muuttua elämän murrosvaiheissa, kuten teini-ikäisenä.
Rajojen pistäminen ADHD-nuorelle ei ole väärin, vaan ne ovat ehdottoman pakolliset. Tarkat rutiinit, tarkat ehdottomat rajat, muuten elämänhallintaa ei ole eikä tule, edes lääkkeillä. Jos ei kotona tähän pystytä, tuo tarjottu harkinnanvarainen huostaanotto voi olla paras vaihtoehto, jo nuoren itsensä kannalta.
Sinänsä kaverina toinen ADHD ei ole huono juttu, sillä vertaistuki on paras apu monesti. Mutta jos toinen vie vain huonompaan suuntaan, on ehkä aika rajoittaa sitä aikaa, mitä viettävät yhdessä tai selvittää, onko alueella mahdollisuuksia löytää muita ADHD-nuoria vertaistueksi. Mutta myös niitä 'tavis'kavereita, eli terveitä, kannattaisi löytyä, jotta sosiaaliset taidot kehittyisivät hieman paremmin.
- jeppelivaa
Ne ajautuvat vielä rikollisuuteen ja porukkoihin jossa käytetään huumeita. Minäkin menin kuin ellin kanat mutta nyt asiat reilassa ja lääkitys kohdallaan. Olen jopa johtoasemassa työpaikallani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000104504859Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa151732Aivan täysin tahallinen teko
Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves941478Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!
Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä531359Olet saanut minut sekoamaan
Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.231337Mainehaitta metsäkonefirmalle
Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos531228Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?
Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-01075Myönnän sinulle nyt
Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele541010Pysytäänkö nainen
edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.57895Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti
eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl61879