Sen ymmärtää jos laskee lämpöä asteella ja säästää 5%. Mutta jos alentaa yöksi/töissä olon ajaksi lämpöjä vesikiertolattialämmitteisessä systeemissä, niin eikö se haukkaa sen säästön takaisin taas kun termostaatit ovat kuorman alla ja paahdetaan lattiaan taas lämmintä. Siis verrattuna tasaiseen lämpöön. Siis vähän on tyhmä olo. Pitäisi olla kliiniset olot testata vaan kun tuo ulkoilma vaihtelee.
..
..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Talon energiankulutus = lämpöhäviöt ulkoilmaan.
Häviöt puolestaan riippuvat pitkälti *keskimääräisestä* sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta. Jos keskimääräistä sisälämpötilaa pudotetaan aste, säästöä tulee tosiaan se prosentti. Mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Jos ajatellaan, että lämpötilaa voisi pudottaa vaikka työpäivän ajaksi, klo 8-16. Siis pudotus päälle klo 8 ja lämpötilan sallitaan laskea max. 3°C. Mutta sisälämpötila & häviöthän eivät välittömästi tipahda, vaan lasku on hidasta, esim. 0,5 °C/h. Ja sitten tuleekin toinen ongelma; jotta sisälämpötila olisi OK klo 16, pitää lämpötila-asetus palauttaa normaaliksi eli ns. ylöslämmitys aloittaa tunteja aikaisemmin.
Käytännössä homma menisi em. arvoilla niin, että lämmitys olisi kokonaan poikki (kun min. 19°C raja-arvo ei ehdi tulla vastaan) klo 8-12, ylöslämmitys päällä klo 12-16 ja lämpötila kävisi alimmillaan 20 asteessa (klo 12). Tällöin pudotusjakson keskilämpötila olisi 21 °C ja säätöä syntyisi vuorokaudessa 8/24 (pudotusjakson osuus) * 5 % = 1,25 % lämmöntarpeesta.
Näin siis teoriassa.... mutta ylläoleva laskelma edellyttää nopeasti säädettävää lämmitystä, esim. patterit tai kattolämmitys (itseasiassa kattolämmitystalossa pudotus toimii hyvin, koska ylöslämmityksen voi aloittaa "liian myöhään", tällöin lämpimän katon säteily kompensoi huoneilman ja -pintojen viileyttä ja olosuhteet ovat siis ihan mukavat). Lattialämmityksen kanssa taitaa mennä useampi tunti, ennen kuin pudotus alkaa vaikuttaa lattian pintalämpötilaan. Koko rakennuksen jäähtyminenhän alkaa vasta tästä.... ja ylöslämmityskin pitää aloittaa reilusti etuajassa, koska ensin pitää ajaa lattia lämpimäksi jne.
Eli pudotus toimii parhaiten kevytrakenteisessa rakennuksessa, jonka lämmitys on nopeasti ohjattavissa. Kivitalo + lattialämmitys edustaa puolestaan sitä toista ääripäätä...
hyvin tuntuu päissäänlasku edelleen sujuvan...
Jos säästämään aletaan niin hyväksyisin ennen töihin lähtöä ja töihin paluun jälkeen hiukan viileämmän kämpän. Jos lähtölämpötila olisi 23 astetta ja lämpötila laskisi vaikka sen 0,5 C/h ja nousisi vaikka 1 C/h niin pistäisin lämmityksen pois aamulla klo 6 jolloin lämpötila olisi klo 8 töihin lähtiessä 22 astetta. Klo 14 lämpötila olisi 19 astetta jolloin lämmitys kytkeytyisi päälle. Töistä palatessa klo 16 lämpötila olisi 21 astetta ja kämppä olisi normaalilämpöinen klo 18. Tällä kaavalla lämmitys olisi pois 8 tuntia.
Itse olen joskus tutkinu omassa talossa että lattialämmityksen kanssa lämpötila laskee noin yhden asteen kahdeksassa tunnissa, mutta lämmitys on selvästi nopeampi tapahtuma. Mahtaa lämmeta tunnissa takaisin sen puuttuvan asteen.
Lämmön pudottamisen ajankohtaa kannattaa harkita sen mukaan, koska ollaan kotosalla. Lämpöä voisi pudottaa silloin kun ollaan töissä, eikä yöllä kun ollaan kotona.
Lämpötilan todellinen pudottaminen 23 asteesta mikä meillä on jatkuvasti - 18 asteeseen jota suositeltiin 1973 energiakriisin alettua kotien maksimi lämpötilaksi.
Tottumuksia kotona täytyisi muuttaa.
Vaatetusta sisätiloissa pitäisi lisätä, verrattuna t-paita ja shortsit - villaa ja muuta paksumpaa päälle.
Television katsominen muuttaa nuorison pukeutumista ainavain niukempiin vaatekertoihin, ja näillä etelämaiden vaatteilla pitäisi istua Tv.n ääressä tunti tolkulla, ei onnistu.
Melkein ulkovaatteilla , tai ainakin pitkät kerrastot alla . Sisätiloissa tarkenisi.
Lämpötilan pudotuksen säästöidea on se, että matalammalla huonelämpötilalla lämpövuoto rakenteiden läpi on pienempää kuin normaalilla. Jäähtyminen ja lämmitys menevät 1:1, mutta niiden välisenä viileämpänä aikana tulee se säästö em. mekanismilla.
Jos alentaa lämpöä tai katkaiseen lämmityksen kokonaan niin se ei vielä säästä mitään, säästöä alkaa tulla vasta kun huoneen lämpötila laskee. Jos lämmitys on betonilattiassa, niin jos illalla katkaisee lämmön, niin ehkä lämpö laskisi yön aikana yhden asteen (näin olen itse todennut). Jos ajatellaan että lämpötila on laskenu lineaarisesti yhden asteen, niin säästövaikutus olisi ollu 0,5 astetta. Jos tuo pudotus aika on 8h, niin vuorokausitasolla yöpudotuksen merkitys on 0,167%. Jos lämmityskulut on 1000€/vuodessa, niin säästö on siis 1,67€/vuodessa. pelkästään ohjaukseen käytetyn kaapelin kuoletus kestää melko pitkään :)
Kevyt rakenteisessa talossa pattereiden kanssa säästö on enemmän, jos laskisi teoriittesesti että pudotus olisi 8h -5astetta, joka päivä, niin silloin vuosisäästö olisi 83€.
20-21 riittä hyvin sisälämpötilaksi,t-paidassa ilman pitkiä kalsonkeja pärjää hyvin...
Syksyllä tosin kun alkaa kostumaan&viilentymään on hetken totuttelu mut aikas nopeesti se vakiintuu.
jos syksyllä nostaa tuonna lämpymämmäks on tuo lämpö sit siellä koko talven.
myös miettiä missä tiloissa sitä lämpöä tarvitsee ja missä se on haitaksi. Itse ainakin nukun paljon paremmin viileässä huoneessa eli makuuhuoneen puolella ei lämpöä juuri tarvitse. Meillä homma on ratkennut luonnostaan kun makkari on yläkerrassa. 20-luvun mökki joka peruskorjattu niin että pari vuotta sitten rakennusluvan 10-vuotispäivän kunniaksi rakennustarkastaja kävi tekemässä lopputarkastuksen. Eipä kysellyt yläkerran patterien perään kun ei niitä vielä ole tullut hankittua. Alakerrasta nouseva lämpö hoitaa homman, oikeilla pakkasilla eli pari kertaa vuodessa tulee tulet viritettyä makkarin kamiinaan.