Herkkyys

zfhg kirjoitti:

Miten herkkyys vaikuttaa elämään.. Miten olette sen kanssa selvinneet/oppineet elämään. Olisi mukava kuulla muiden herkkien ihmisten kokemuksia siitä miten selvitä elämän kolhuista..niitä kun kaikille väistämättä tulee. Onko herkkä ihminen tuomittu raskaampaan elämään sen vuoksi että hän kokee kipeämmin, tuntee, vaistoaa enemmän..? Herkkyyttä on mielestäni monenlaista, jokaisessa ihmisessä sitä tietysti on.. Ulospäin "vahva", puhelias, spontaani tms. ihminen saattaa näyttää myös herkemmältä, siis ainakin sillä perusteella että hän myös näyttää usein ulospäin tunteensa, muiden on helppo huomata mitä hänen mielessään liikkuu. Sitten on toisenlaista herkkyyttä mielestäni. Tarkoitan sellaista herkkyyttä että vastaanottaa informaatiota aika paljon. Tämä hiljaisempi herkkä saattaa itse asiassa tuntea juuri samoin, tuntee kivut, ilon, huumorin, tuskan- sisällään osoittamatta niitä välttämättä selvästi ulos. Siis tarkoitan sellaista intuitoa, joka on aika vahva. Ihminen vaistoaa paljon "syvällisesti" muista ihmisistä, ympäristöstä, olematta ehkä itse sellainen ulospäin että muiden olisi helppo "pitää". Ei ole tavallaan työkaluja sen herkkyyden esiin tuomisessa. Miten selvitä tällaisen ominaisuuden kanssa elämästä? Tuntuu että olisi paljon helpompi, jos olisi luonteeltaan sellainen että "itkisi itkevien kanssa, nauraisi iloitsevien kanssa" spontaanisti, liikoja pohdiskelematta. Mutta miten selvitä kun on sellainen ominaisuus, että vaistoaa aika paljon ihmisestä esim., jonka kohtaa. Itse olen elämässäni huomannut tämän.. Miten selvitä jos vaistoaa ihmisistä asioita, jotka näkee..mutta joille on aika vaikea tehdä mitään..ei esimerkiksi tunne tätä ihmistä, mutta tämä ihminen jää elämään sisimpään..kipuna, tuskana, ilonakin.. mutta kipuna. Koska on nähnyt hänen "kipukohtansa"". Miten tällaisen asian kanssa osaa elää.. Miten päästä yli ihmisistä, joiden elämää ei esim voi muuttaa, mutta joita kannat sisimmässäsi.
Miten suhtautua vastoinkäymisiin, jotka tulevat, iskevät suoraan kasvoille. Vähemmän tällä tavalla "herkän" on kenties helpompi mennä vain tuulta päin- hän ei koe kaikkia asioita, epäkohtia itsessään yhtä raskaasti. Onko tällaiselle luonteenlaadulle tehtävissä jotain..johtuuko se "rasite" siitä jos ei ole esim lapsuudessa tullut kohdatuksi herkkänä, omana itsenä. Herkkyydestä ei ole tavallaan tullut sellaista voimavaraa vaan se on kääntynyt enemmän itseä vastaan.. On tietysti mahdollista mennä elämä läpi yrittäen kovettaa itsensä, suunnaten energian tietoisesti enemmän omiin päämääriin ym. Mutta väistämättä kärsii siitä kumminkin. Ellei ole rehellinen itselleen..

Vai onko kyse vain jostain naiivista luonteenlaadusta, pohdiskelee liikaa ympäristöä. Sellainen puhdas "äly" ei ole ehkä niin vahvaa kuin joillain toisilla ihmisillä.. Mitä älyllä ikinä tarkoitetaankin.. Joskus tuntuu, kärsiikö "älykkyyteni" sen vuoksi, että rekisteröin liikaa ulkomaailman ärsykkeitä ja sen vuoksi puhdas "äly" matemaattisuus ym. on vaikeampaa..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä