mustasukkainen koira!

Kuulostaa tässä nyt siltä, että koira pitäisi enempi laittaa ruotuun. Nimenomaan tuossa kun kirjoitit, että ei lopeta vaikka pyytäisitte... Olet liian joustavaa kenties tipsun kanssa ja se saa viedä sanan tuossa loppuun.

Yksi asia mitä voisit siis tehdä olisi se, että kun koira seuraavan kerran pistää määräykset päälle ja haukkuu ja murisee, niin et huomioi sitä, et edes katso siihen päin. Itse en kyllä tätä tuossa soveltaisi vaan sanoisin koiralle napakasti ja tuimasti EI ja hakisin samalla vakuuttavan katsekontaktin (ja muista auktoriteetti-energia, näistä selvemmin esim. Koirakuiskaaja-dvd-boksissa, jota saa lainaan kirjastosta tai Anttiloista n. 14 euron hintaan) ja jos ei pätisi saattaisin ottaa koirasta otteen, jossa puhuttaisin sitä.

Yksi keino on myös suoraan siirtää koira toiseen huoneeseen ja ovi kiinni (eli eristäminen laumasta), kun alkaa uhittelut, nopeassa siirrossa (koira kainaloon) ei pidä puhua koiralle mitään eikä huomioida sitä, hyvin jämärästi ja nopeasti suoritettava siirto jotta pääpaino on seuraamuksessa ja tilanteessa. Sitten vähän ajan päästä avaat taas oven ja katsot jatkaako määräilyään mikäli hoidat lasta eli annat lapselle huomiota, jos jatkaa, toista kuvio. Voi alkaa tepsiä.

Sääliin ei pidä mennä tuossa liikoja, jos nimittäin kuitenkin huomioit koiraasi normaalilla tavalla jne, ei koiran pitäisi päästä perheenpäänä määräilemään sinun toimintojasi. Nyt on hiukan lellikki kellikki juttua tipsulla ja siitä sitten pomoa.

...kokeilla kohdella koiraasi kuin eläintä.

Koira on laumaeläin, aivan kuten ihminen. Koiralla on tietyt tarpeet joista se on valmis taistelemaan, aivan kuten ihmisellä. Koiran ja ihmisen erottaa kuitenkin toisistaan se, että ihminen alkaa mustasukkaiseksi jos sen tarpeita vie joku toinen (koska ihmisellä on moraali, eli käsitys oikeasta ja väärästä), koira taas ei tunne mitään mustasukkaisuutta eli henkistä taistelua, vaan se käy taistelunsa fyysisesti. Sille on varsin luonnollista toimintaa se, että kun lauman resurssit eivät riitä, niin heikoin osapuoli väistää, nokkimisjärjestys, eli dominanssi, määrää sen, että vain vahvimmat jäävät nauttimaan näistä rajallisista resursseista.

Toivon, että edellinen riitti jo sanomaan sen, mikä oli tarkoitus. Koirat ovat sosiaalisia eläimiä ja tykkäävät isoista laumoista, lauman jäsenten määrä voi olla rajaton, kunhan kaikille riittää tarpeet tyydyttäviä resursseja. Silloin kun koira voi hyvin ja sen tarpeet on tyydytetty dominanssi on sille täysin tarpeetonta. Oli koira rodultaan mikä tahansa, vaikka hyvinkin alkukantainen vetokoira, niin se pystyy elämään täysin sosiaalisesti satojen muiden eläinten laumassa, kunhan sen tarpeet tyydytetään ja yleisin koirien puutteellinen tarve on liikunta ja sitähän vetokoirat yleensä saavat tarpeekseen. Toinen yleinen dominanssin tarvetta nostava rajallinen asia on ravinto, mikä aiheuttaa sen, että mm. villisudet eivät elä kovin suurissa yhteisöissä, toisin kuin esimerkiksi jonkun kaupungin irtokoirat, jotka syövät loputtomasta jätteiden kuormasta, niillä ei ole mitään tarvetta kokea toisia samoilla nurkilla pyöriviä eläimiä uhaksi.

Eli älä mieti sitä mitä koirasi henkisesti tuntee, vaan mieti mitä se fyysisenä eläimenä on vailla. Koska aikasi on kortilla, se on melkovarmasti huomio (rapsutukset, leikit...) ja se on mahdollisesti myös liikunta. Kun perheesi kasvaa, niin mieti sitä, että jos et saa koirasi tarpeita tyydytetyksi, onko lapsillesi turvallista, että perheessä on koira jolla puskee dominanssia läpi käytökseen (koira ei välttämättä pidä lapsia heikompana kuin itse, mutta kun se taistelee rajallisista resursseista, niin se lähtee eliminoimaan luonnollisesti heikoimmaksi katsomaansa yksilöä). Olisiko koiralle parempi jokin muu paikka jossa se saa tarpeensa tyydytettyä ja voi elää yhteisönsä kanssa täysin suvassa sosiaalisessa yhteisymmärryksessä? Vai voitko tehdä jotain muuta kuin heti olla luopumassa eläimestä? Aloittaa vaikka käymään kaupassa kävellen auton sijasta, jolloin koira saa enemmän liikuntaa? Hankkia koiralle aktivointileluja?