Minua hämmentää se, kuinka vähän ihmiset puhuvat seksin henkisestä puolesta. Ehkä näillä keskustelupalstoilla saa hieman vääristyneen kokonaiskuvan asioista, mutta tuntuu kuin seksi ja seksuaalisuus olisi typistetty ruumiin toimintoihin, tekniikkaan ja itsekkääseen oman navan (tai sen alempana olevan elimen) tuijotteluun.
Milloin sinä katsoit kumppaniasi silmiin kun rakastelit häntä?
Milloin teit sen hitaasti, tunnustellen, kohdaten itsesi ja hänet paljaana, ilman rooleja...?
Milloin ajattelit hänestä rakastellessasi rakastavia ajatuksia, milloin halusit todellla sulautua häneen, tulla kuin yhdeksi?
Vai rynkytitkö sen läpi, suorititko sarjan onnistuneita kohtauksia elokuvassa, oliko sinulla "pano", kävitkö "naimassa", hankit orgasmin kuin olisit käynyt paskalla, rumasti sanottuna.
Oliko hän vieras, ei kukaan.
(Vaikka olisi ollut ihan tuttukin.)
Voi hyvänen aika kuinka sokeita ihmiset ovatkaan.
Milloin sinä katsoit kumppaniasi silmiin kun rakastelit häntä?
Milloin teit sen hitaasti, tunnustellen, kohdaten itsesi ja hänet paljaana, ilman rooleja...?
Milloin ajattelit hänestä rakastellessasi rakastavia ajatuksia, milloin halusit todellla sulautua häneen, tulla kuin yhdeksi?
Vai rynkytitkö sen läpi, suorititko sarjan onnistuneita kohtauksia elokuvassa, oliko sinulla "pano", kävitkö "naimassa", hankit orgasmin kuin olisit käynyt paskalla, rumasti sanottuna.
Oliko hän vieras, ei kukaan.
(Vaikka olisi ollut ihan tuttukin.)
Voi hyvänen aika kuinka sokeita ihmiset ovatkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaikki ei ole vielä kyynistyneet tähän nykyajan meininkiin. Hyvä kuulla :)