maissinaksut ja vellit...

Samaa olen pähkäillyt. Onko tuo velli niin hyvä juttu. Jostakin olen lukenut että rintamaito on jopa tuhdimpaa kuin vellit. Että ainakaan velleillä ei vissiin unia pidennetä (kun luulen että useammat siksi haluaisi velliä antaa). Noista naksuista luulen että ne on turvallista "sormi" ruokaa. Lapsi voi ottaa itse ja harjoitella suuhun laittoa ja ei tule niin kauheaa sotkua kuin esim. soseista.
Tähän samaan voisin kysyä että miten olette aloittaneet ruoka kokeilut? Meillä tyttö on nyt 4,5kk ja täysimetyksellä mennään vielä. Olisko hyvä aloitus kaupan jotkut soseet vai perunaa samasta kattilasta?? Banaania? Maissia? Marjoja? Mistä aloittaa? Ja miten? Paljonko? Kuten varmaan arvaatte kyseessä on meidän ensimmäinen lapsi ja ei vielä ole kokemusta muusta kuin tissittelystä. :-)

mitään ravitsemuksellista syytä antaa velliä, mikäli lapsi on rintamaidolla ja syö kiinteitä. Mieluummin antaa ihan puuroa, kuin turhaan alkaa tuttipulloon ja velliin totuttaa. Tosiaan, aika lailla samaa tavaraa kuin korvikekin, vaikka toisaalta monet kyllä sanovat, että yöunet ovat vellin antamisen jälkeen pidentyneet. Mikäs siinä sitten, jos joku haluaa antaa, meillä ei ole kuitenkaan koskaan saanut eikä tule saamaan.

Sitten ne maissinaksut. Eihän niitä titenkään tarvitse antaa, jos ei siihen tarvetta koe. Niinkuin ei mitään muutakaan yksittäistä ruokaa ole pakko antaa. Meillä ne ovat lähinnä toimineet hyvin sormiruokaan totuteltaessa, koska ovat niin turvallisia. Ne sulavat suussa, joten vauva ei saa vedettyä henkeen tai otettua liian isoa palaa, niinkuin usein ainakin meillä käy monen muun sormiruoan kanssa. Lisäksi joskus käytetään niitä silloin, kun vaikkapa syödään koko perhe yhdessä ja vauva on jo oman ruokansa syönyt. Meillä ei tyttö pysy aloillaan, jos ei ole jotain tekemistä, niin on siinä sitten saanut maissinaksun käteen. Joka päivä ei niitä syö, mutta ehkä joka toinen saa yhden tai kaksi.

Eli yhteenvetona molemmista sanoisin, että kumpaakaan ei ole pakko antaa, mutta ovat tosi käteviä joidenkin mielestä ja joillekin lapsille sopivat. Kukin tavallaan.

Kyllä meillä velli pidensi yöunta,oli korvikevauva.Ja velli aloitetaan yleensä aikaisemmin kuin se suositeltu 4 kuukautta
.Eli sen takia ei tuo puuro tissi onnistu kun puuron aloitusikä on se 5 kk ja esim. meidän tyttö alkoi syödä velliä 3kk vanhana.

Ja mitä naksuihin tulee oli meidän tytön ensimmäinen sormiruoka,opetteli tekniikkaa eikä tarvinnut pelätä että saa huimalla kahdella hampaallaan "puraistua" liian ison palan,jolloin on tukehtumisvaara.Näin kävi näkkärin kanssa (neuvolan idea) meinasi tukehtua vaikka istuin vieressä,sen jälkeen ei enää annettu vaikkakin tyttö selvisi säikähdyksellä.Nykyään tykkää kovasti syödä naksuja,syö tosin sormiruokana myös banaania ja satsumaakin.

Hei, meillä vauvamme on saanut pelkkää rintamaitoa, on nyt 7kk. Aloitin 5 kk kohdalla pienillä makuannoksilla jotta tottuu lusikkaan ja saa harjoitella ruuan viemistä nieluun yms. Ihan pari teelusikallista vaan per maku. Alotettiiin hedelmä- ja marjasoseilla ja sitten peruna/porkkana, yhtä makua aina muutama pvä jotta näki ettei ole allergioita.

Maissinaksuja annan vauvalle ihan sormiruokana jotta saa itse laittaa jotakin suuhunsa kun aikuiset syö omaa ruokaansa ja tykkää niistä kovasti. Ei niitä pakko ole antaa mutta voi jos haluaa.

Vellejä me emme ole antaneet ollenkaan koska ei ole korvikettakaan saanut ja velleissähän sitä juuri on. Maidottomia puuroja iltaisin joilla saimme yöunet parannettua ja rintaa päälle :) Luin jostain imetyssivustolta että kannattaakin antaa maito maitona ja puuro puurona ja unohtaa koko velli, neuvola oli samaa mieltä.

Velli on ihan hyväkin vaihtoehto silloin, kun vauva syystä tai toisesta tarvitsee tuhdimpaa ravintoa ennen kiinteiden ruokien aloittamista. Jos syödään jo puuroa ei siitä vellistä sitten enää mitää iloa ole. Meillä isokokoinen ja rivakasti kasvava osaimetyksellä oleva lapsi lapsi sai reilun kolmen kuukauden ikäisenä ensimmäiset iltavellit, kun maitomäärät alkoivat olla jo hurjia. Meillä se paransi yöunen määrää, enää ei heti alkuyöstä lähtein herätty puolentoistatunnin välein syömään ja lapsi heräsi aamulla paljon pirteämpänä. Yöunen lisäämisessä ruoalla ei siis ole kyse v ain äidin mukavuudenhalusta vaan väsyy se lapsikin, jos yhtenään yön aikana herää.

Kuten moni jo mainitsikin maissinaksu on helppo ja turvallinen sormiruoka aloittelijalle. Ei pakollinen, mutta helppo ja vaaraton.

Totta on, ettei velli ole sen tujumpaa tai ravintopitoisempaa kuin korvike...ainoastaan tärkkelyksellä paksunnettu. Siinä vaiheessa kun lapsi syö kiinteitä, ei vellejä tarvita ainakaan, jos koskaan. Korvike taas on rintamaitoa hitaammin sulavaa ja siksi pitää nälän poissa pidempään. Ehkä siksi toiset antavat lapselle velliä (korviketta) iltaisin, jotta uni maistuisi paremmin. Monessa paikassa kuulee puhuttavan, ettei velliä tarvitse missään vaiheessa, ja meillä sen käyttö ainakin jäi kokonaan väliin. Soseilla ja korvikkeella mentiin ja puurot tuli mukaan 5-kuisena. Itse koen helpotuksena sen, että meillä rintaruokinta jäi 3-kuisena, en tiedä mitä olisin tehnyt, jos lapsi olisi tissillä kaikki yöt roikkunut vielä monta kuukautta sen jälkeen. Korvikkeen, puuron ja tutin avulla lapsi nukkuin aina hyvät 10-12 tuntia yössä täysin heräämättä :)

Maissinaksuja kokeiltiin, kun sormiruokailua alettiin harjoittelemaan, mutta muutaman kokeilun jälkeen naksunpala jumittui lapsen kurkkuun, meinasi tukehtua ja päätyi oksentamaan rajusti (onneksi), ja siihen
jäi meidän naksukokeilut. Eivät ole mielestäni tarpeellisia lainkaan, mutta lapset niistä tuntuvat pitävän, ja viihtyvä ainakin sen aikaa naksujen parissa, että vanhemmille jää hetki aikaa muuhun. Meillä sormiruoan virkaa on toimittanut mm juustonpalat (poika rakastaa), kaurakeksit, haudutetut vihannekset ja isin ja äidin lautaselta kaikki mahdollinen :)

Itse annan naksuja vaan että oppii itse tunkemaan jotain suuhunsa ja ne ovat turvallinen ja lisäaineeton vaihtoehto kun leivän murut vielä takertuvat kurkkuun eikä hampaita ole. Ja jos esim. kahvipöydässä kaikki jotain mutustaa saatan lapselle antaa naksun käteen niin hänkin viihtyy. En pidä niitä ruokavalioon kuuluvina enkä herkkupaloina. Ihan vaan opetteluvälineinä. Kun niitä paloittelee oppii vauva pinsettiotetta, se kun sulaa suuhun niin sopii ihan aloittelupaloiksi. Ja toki annan niitä kokonaisena käteenkin ihan syömisopettelumielessä.

Velli on mielestäni vain maustettu korvike, joka nyt ehkä aavistuksen sulaa rintamaitoa hitaammin mutta meillä velliä ei koskaan ole annettu välipala tai maidon korvike mielessä, joskus kokeiltiin vaikuttiko yöuniin mutta vaikutusta ei ollut. Parin vellitotuttelun jälkeen aloin lappamaan lapselle ihan oikeaa puuroa aamuin illoin.

Kumpaakaan siis ei ole pakko missään nimessä antaa enkä itsekään niillä naksuilla hehkuta kylillä. Niitä naksuja jos älyttömästi lappaa lapselle niin jopa osannee kohta herkkupaloja vaatia ja oppii napostelun jalon taidon jo vauvana. Sitä en halua.

Meillä vellit oli aivan huippujuttu pulauttelun vuoksi. Paino nousee vihdoinkin ja äidin hermot eivät ole niin tiukalla pyykkivuoren kanssa.

Poika yhdeksän kuukautta, maisteli muutaman maissinaksun noin puolen vuoden ikäisenä. Minäkään en oikein ymmrätänyt mikä se juttu oli, joten sormiruokana "natustellut" kurkkua, porkkanaa, makarooneja nyt isompana, omenaa ym ym.
Velliä maistettiin jossain vaiheessa kun imetys loppui, mutta kun pojan vatsa kesti kaikenlaisia kokeiluja, vaihdettiin ilta -ja aamupuuroon melko pian. Noin puolenvuoden ikäisenä sekin. Poika nukkuu puurolla ja korvikemaidolla 12h putkeen.
Meille itseasiassa neuvolassa ohjeistettiin että mahdollisimman nopeasti siirryttäisiin vellistä puuroon...
Sitä paitsi asumme nyt ulkomailla, eikä täällä olla vellistä tai maissinaksuista kuultukaan! Hyvin pärjää vauvat ilmankin!

Että pitääkin pienestä asti opettaa huonoille ruokatavoille (maissinaksut) Niitähän myydään sipsihyllyssä, eikä suinkaan vauvanruokahyllyssä. Siinähän sitten opetat jo pienelle lapselle, että sipsejä (maissinaksuja) ostetaan joka kauppareissulla ja ne kuuluvat normaaliin ruokavalioon....itse en niitä anna. Kun en anna myöskään sokerittomia karkkejaklaan vauvalle.

Minä annan välillä velliä aamulla koska aamulla kunnolla herättyään vauva ei halua yleensä syödä oikein mitään eikä varsinkaan rintamaitoa. Hän pitää rintamaidon syömisessä aamupäivisin paussia ja maito kelpaa taas kun väsyttää, mutta aamulla hän on pirteä eikä halua pötköttää rinnalla. Vaihtoehto olisi tietty puuro mutta vauva ei ole siihen aikaan yleensä kovin nälkäinen (syö itsensä täyteen yöllä ja aamulla ennen varsinaista aamuheräämistä). Olen antanut vellin ihan lusikalla, koska meillä ei ole tuttipulloja käytössä. Ja esim porkkana-peruna-velliä saatan antaa "välipalana" ihan lusikalla. Porkkana-perunavellistä hän pitää kovasti ja usein huokailee tyytyväisenä tai pitää sellaista tyytyväisyysmuminaa kun saa syödä sitä.
Maissinaksuja en anna lapselle. Kyllä hän sitten oppii syömään itse sormin tai lusikalla kun sen aika on. Ei kukaan ihminen joka jotenkin normaalisti on kehittynyt, ole ollut syömään oppimatta...joten en tiedä mikä opetusidea tosiaan maissinaksuilla on...