Mitä jos loistevalaisimeen ei laita kompensointikonkkaa ollenkaan.
Onko siinä muuta eroa kuin se että ilman kompensointia virtaa kuluu vain enemmän?
Toimiiko lamppu muuten ihan normaalisti.
Ja paljonko enemmän virtaa silloin kuluu?
Onko siinä muuta eroa kuin se että ilman kompensointia virtaa kuluu vain enemmän?
Toimiiko lamppu muuten ihan normaalisti.
Ja paljonko enemmän virtaa silloin kuluu?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kannalta ei ole merkitystä, saako sen kuristin tarvitsemansa loistehon omasta konkastaan, kiinteistön mahdollisesta kompensointi keskuksestaan vai sähhkölaitoksen verkosta.
Valaisin kohtainen konkka säästää isoissa valaistusryhmissä kaapelin poikkipinta-alaa ja ryhmäjohtimien sekä liittymäkaapelien lämpiämiseltä...
Virtaa menee muistaakseeni valaistuksessa noin 20% enemmän, mutta kotitaloudet eivät maksa tästä loisvirrasta, saavat sen kaupan päälliseksi lahjaksi. liikekiinteistöt ja tehtaat taas joutuvat maksamaan hunajaa, mutta yleensä ne ovat varustautuneet kompensoimaan itse tarvitsemansa loistehon.
Kyllä se kotitalouksissa säästää valokytkimiä, jotka valoja sammuttaessa leiskuvat sinistä valokaarta ilman valaisin kohtaista kompensointia.
Ei sähköyhtiöt lahjoita mitään ilmaiseksi. Kyllä ne jakeluverkkoon tehdyt investoinnit maksaa ihan sähkönkäyttäjät itse, loisenergia maksetaan sitten siirrossa. Lähivuosina tulee pienkiinteistöillekin loisenergiamaksut, kun uusien mittarien myötä sille ei ole estettä. On siitä tavalliselle ihmiselle ihmettelemistä kun sähkölaskussa on siirtoa, sähköveroa, perusmaksua, energiaa useassa tariffissa, loistehoa....
"kannalta ei ole merkitystä, saako sen kuristin tarvitsemansa loistehon omasta konkastaan, kiinteistön mahdollisesta kompensointi keskuksestaan vai sähhkölaitoksen verkosta."
Täällä on paljon puhuttu siitä että kondensaattori tuottaa loistehoa käämeille ja nyt taas kuristimelle, jotta kuristin toimisi. Voititteko hakea sen kohdan minulle kirjallisuudesta jossa sanotaan että näin tapahtuu!
Jos aihe kiinnostaa laita googleen hakusanaksi loisteho, aiheesta on paljon kirjallisuutta.
hömm..No mistäs kondensaattorista se autonlaturi kapasitanssista sitten saa jotta käämitys saa loistehonsa?
kuten muutkin generaattorit ja starttimoottori on tasavirta vekotin.
Ei kondensaattori, muuntaja tai moottori tarvitse loistehoa toimiakseen. Ne tuottavat sitä itse, sähköverkossa kondensaattori tuottaa kapasitiivista loistehoa ja moottori ja muuntaja induktiivistä loistehoa. Rinnan toimiessa nuo loistehot kumoavat toisiaan, ne kun ovat eri suuntaisia vaihesiirron suhteen. No mitä se vaihesiirto sitten on ? Se on sitä, kun vaihtovirralla jännite ja virta kulkee eri ajassa, taajuus on sama, mutta saavuttavat huippuarvonsa eri aikaan. Kompensointikondensaattoreilla kumotaan eli kompensoidaan muuntajien ja moottoreiden aiheuttamaa loisvirtaa. Loisvirta lämmittää sähköjohtoja ja kaikki se energia joka kuluu lämmöksi mittarin jälkeen näkyy sähkölaskussa, loisvirta siis aiheuttaa pätötehon kulutusta myös ja siitä joutuu maksamaan.
Tarkennetaan vielä tuota laskutusta, että kotitaloudet eivät joudu maksamaan loistehosta ylimääräistä, kun taas yritykset joutuvat pulittamaan huomattavan kulun loistehosta, mikäli sitä ei ole kompensoitu. Ja jos cos fii on lähellä ykköstä, niin se käytännössä annetaan anteeksi.
..nimenomaan EI aiheuta pätötehoa vaan loistehoa. Näin ollen tehokolmioon vedoten näennäisteho kasvaa. Kotitalouksissa loistehosta ei suoraan tarvitse maksaa, mutta kyllä se rasittaa jakeluverkkoa ja tätä kautta kuluttaja maksaa siitä aiheutuneet kustannukset.
Loisteho aiheuttaa lämpenemistä johtimissa, mutta edelleen pätee P=UIcosfii. Loisteholla cosfii=0. Joten esim. P=230V x 1A x cosfii = 230V x 1A x 0 = 0 kun taas näennäisteho S=UI= 230V x 1A = 230VA.
sähkölaskuihin on piilotettu "loinen", josta myös maksetaan.
Se olisi selkeempää, että sekin olisi julkisesti näkyvillä laskupaperilla.
Sitten olisi pää enemmän pyörällä, maksettaisiin loistehosta siirtoyhtiölle ja tuotantoyhtiölle...
Mikähän saatanan loinen näissä viestien laskutehtävissä on, kun perkele ei oikeat vastaukset kelpaa missään tehtävä vaihtoehdossa!!! Sitten lukuisten "väärien" vastauksen jälkeen vasta vittuilee varatuista nimimerkeistä...
Kattovalo välkähtelee välillä. Ilmeisesti sähköverkon normaaleja häiriöitä / hetkellisiä jännite alenemia. Kokeilimpa laittaa siihen loisteputkivalaisimesta (2x58w) sen pikku konkan. Ei tunnu tepsivän.
Auttaako konkkien lisääminen rinnastamalla (tai sarjaan?)? Katossa sokeripalassa siis on kiinni ja kaksi ei kovin vanhaa energiansäästölamppua, 11- ja 15 wattisia.
Mikä avuksi kun joissakin valaisimissa väläyttelee ja joissakin ei. Kerrostalo seitkytluvun puolivälistä ja jännite reilut 230 volttia (pistorasioista). En ole amatööri vaikka sähköasentajaksi valmistunut nipin napin mukautetuilla opinnoilla.
talon kaapelit nykykulutukselle pienet.
jos talossa on hissejä, ne aiheuttaa kyseistä ilmiötä, tai muuntopiirin alueen muu suurkuluttajan käynnistyvä moottori...
konkista ei ole tähän ilmiöön apua.
Ei edes todella monista konkista tai yhdestä isommasta?
Ei näet välähtele tosiaankaan kaikissa. Joissakin harvoissa lampuissa ainoastaan, edes hehkariin vaihtamalla.
mutta on hieman monimutkaista asentaa asuinhuoneiston pääkytkimen perään. Tehokin pitäisi olla melkoinen kattaen kaikki liedet sun muut.
Välkkyminen voi johtua myös loppuun kuluneista valokytkimistä, löysistä liittimistä valaisimessa, rasiassa tai sähkötaulussa. Näissä ei UPSikaan auta.
Halvat sisustusvalaisimet on varustettu muovisilla lampunpitimillä, jotka aiheuttaa myös herkästi välkkymisiä. Kun ruuvaat hehkarin mielestäsi riittävän tiukkaan ja lampun pitimen pohjanasta on muutoinkin halpis versioissa tasainen lisu ilman mitään jousia. Kun laitat hehkarin päälle, se lämmitessään alkaa muovinen lampunpidin laajeneen löystäen lampun pohjanastan ja lampunpitimen pohjaliuskan välistä kontaktia. Silloin valo alkaa vilkahtelemaan polttaen lampun nopeasti rikki.