Vähän taustatietoa ensin... Olen siis kohta jo kolmekymppinen mies. Minulla ei ole tällä hetkellä naisystävää, viimeisin suhde päättyi heinäkuussa. Sen jälkeen olen elellyt ihan mieluusti yksin, en ole käynyt baareissakaan kuin sillä tarkoituksella että ihan oikeasti otan vain muutaman oluen, lähden kotiin ja se siitä. En edes yritä hakea naisseuraa.
Mutta siitä asti kun tämä typerä ja joutavakin sarja Big Brother alkoi ja tämä ihanuus, Kätlin, asteli sisään, olen ollut todella ihastunut - vai voiko sitä termiä edes käyttää, enhän ole koskaan edes tavannut ko. henkilöä - tähän vaaleaan virottareen. Tarkoitus oli katsoa vain aloitusjakso mutta kyseisen neidon takia oli pakko liimautua ruudun ääreen seuraavanakin iltana, ja sitä seuraavana... Tuntui todella ihanalta seurata tyttöä tyttöä tv:stä, niin söpö puhetyyli ym, maailman kaunein nainen... Mutta nyt kun kyseinen ohjelmaformaatti sai päätöksen, on olo todella tyhjä. Netistä olen etsinyt kaikkia mahdollisia pätkiä joissa neitosta haastatellaan jne., muttei se ole sama asia. Ja tahtoisin olla siellä missä hänkin, kuulua hänen elämään...
Tiedän, että kuulostaa todella huvittavalta ja oudoltakin, eikö tämmöiset julkkisihastumiset kuulu nuoruuteen? En tiedä, onko rakkaus tai ihastuminen tälle oikea termi, saattaa se olla jotain muutakin... Hän on täydellinen, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Olen vain kertakaikkisen huumaantunut tästä kaunottaresta. Ja vaikka olen yrittänyt katsella muita naisia, koen, ettei kukaan koskaan yltäisi samalle tasolle. Tämä on todella häiritsevääkin, sillä vaikka tapaisinkin mukavan ja ihan nätin naisen, vertaan häntä automaattisesti Kätlniin ja johan vaikuttaa tämä uusi naikkonen laimealta rumilukselta. Kuten suomalaisnaiset tuppaavat olemaan. Jotain luontaista vetovoimaa siinä neidossa on...
Mutta siitä asti kun tämä typerä ja joutavakin sarja Big Brother alkoi ja tämä ihanuus, Kätlin, asteli sisään, olen ollut todella ihastunut - vai voiko sitä termiä edes käyttää, enhän ole koskaan edes tavannut ko. henkilöä - tähän vaaleaan virottareen. Tarkoitus oli katsoa vain aloitusjakso mutta kyseisen neidon takia oli pakko liimautua ruudun ääreen seuraavanakin iltana, ja sitä seuraavana... Tuntui todella ihanalta seurata tyttöä tyttöä tv:stä, niin söpö puhetyyli ym, maailman kaunein nainen... Mutta nyt kun kyseinen ohjelmaformaatti sai päätöksen, on olo todella tyhjä. Netistä olen etsinyt kaikkia mahdollisia pätkiä joissa neitosta haastatellaan jne., muttei se ole sama asia. Ja tahtoisin olla siellä missä hänkin, kuulua hänen elämään...
Tiedän, että kuulostaa todella huvittavalta ja oudoltakin, eikö tämmöiset julkkisihastumiset kuulu nuoruuteen? En tiedä, onko rakkaus tai ihastuminen tälle oikea termi, saattaa se olla jotain muutakin... Hän on täydellinen, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Olen vain kertakaikkisen huumaantunut tästä kaunottaresta. Ja vaikka olen yrittänyt katsella muita naisia, koen, ettei kukaan koskaan yltäisi samalle tasolle. Tämä on todella häiritsevääkin, sillä vaikka tapaisinkin mukavan ja ihan nätin naisen, vertaan häntä automaattisesti Kätlniin ja johan vaikuttaa tämä uusi naikkonen laimealta rumilukselta. Kuten suomalaisnaiset tuppaavat olemaan. Jotain luontaista vetovoimaa siinä neidossa on...
Vastaukset 7
Vanhimmat
awwzs
Uskon että aika moni suomalainen mies jakaa saman tarinan. Se on nää suomalaiset pönäkät martat...
>Uskon että aika moni suomalainen mies jakaa saman tarinan. Se on nää suomalaiset pönäkät
>martat...Uskon että aika moni suomalainen mies jakaa saman tarinan. Se on nää suomalaiset pönäkät
>martat...
Pelkkää provoa koko viestiketju.
No mä oon ainakin yhtä kaunis kuin Kätlin
Mut ei kannata verrata muita Kätliniin maailmassa on paljon kauniimpiakin naisia.
Kätlin sanoi itsekin olevansa vihainen siitä että Anu vertasi itseään häneen.
vaan kaunis mutta luonne on vaikea ja paskamainen ja kiero?
onneks näin ei ole Kätlinin kohdalla,hänessä on niin paljon myös sisäistä kauneutta,hillittyä ja fiksua käytöstä unohtamatta.ei huuda eikä mesoa!
Olen myös ystävällinen,enkä ole kiero.
Kuulostaa varmaan uskomattomalta,mutta totta se on,mulla on vaa nyt parempi itsetunto kuin joskus aikoinaan.
Ja Kätlinin positiivisuus oli aivan mahtavaa...ja Kätlin antoi mullekin sen toivon, että ehkäpä mua kiusattiin ylä-asteella vain pelkkää kateuttansa.
Mut en halua yleistää,ei tietenkään kaikki oo kateellisia.
Mielipiteitä saa olla mut ne pitäis osata sanoo niin ettei loukkaa toisia.
hu0h