metforemin otto

Kiitos vastauksesta.
Osaisiko joku vielä kertoa miksi aamusokerit on diabeetikoilla usein koholla?

sokerirotta kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.
Osaisiko joku vielä kertoa miksi aamusokerit on diabeetikoilla usein koholla?

http://diabetes.webmd.com/morning-high-blood-sugar-levels

Elimistön oma apu heräämisen helpottamiseksi. (yksinkertaistettu oma versio)

Veijo kirjoitti:

http://diabetes.webmd.com/morning-high-blood-sugar-levels

Elimistön oma apu heräämisen helpottamiseksi. (yksinkertaistettu oma versio)

Näinhän se on. Aamunkoittoilmiö tarkoittaa useissa lähteissä kerrottuna ilmiötä, joka alkaa noin klo 3 - 5 aamuyöstä. Tällöin elimistön kerrotaan valmistavan ihmistä seuraavan päivän koitoksiin lisäämällä maksan erittämää sokeria verenkiertoon. Terveillä insuliinin eritys haimasta vastaavasti lisääntyy ja verensokeri pysyy tämän vaikutuksesta suunnilleen samana. Diabeetikolla homma ei oikein toimi, vaan verensokeri tahtoo nousta. Esiintyy sekä ykköstyypin että kakkostyypin diabeetikoilla. Kertomani koskee lähinnä kakkostyypin diabeetikkoja.

Maksa alkaa pumpata verenkiertoon aamuyöstä joko omasta sokerivarastostaan tai uusmuodostustuksella ei-HH-lähteistä aikaansaamaansa sokeria. Iltapalan laadulla voi olla vaikutusta tähän. Mitä hitaammin nautittu ruoka imeytyy, sen paremmin maksaa saa hillittyä. Useimmiten ei löydy tarpeeksi hitaasti verenkiertoon ruuansulatuksen kautta purkaantuvaa sokeria. Seurauksena on maksan pumppaama sokeri.

Usein tuohon ilmiöön auttaa heti herätessä nautittu ruoka. Vähäinenkin hiilihydraattimäärä nostaa verenokseria ja saa haiman nostamaan insuliinin eritystä. Insuliini pysäyttää maksan sokerin eritystä ja saa nautitun ruoan mukana tulleen sokerin varastoitumaan lihaksiin ja maksaan. Sopivan heräämisaamupalan löytäminen vaatii verensokerin mittauksia. Yleensä hyvin pieni määrä nopeasti imeytyvää ja loppu hitaasti imeytyvää tuottaa tulosta. Hitaasti imeytyvä tarkoittaa, että rasvaa ja proteiinia on oltava mukana.

Jos ei muu auta, niin insuliinia sopiva määrä herätessä saa maksan hillittyä. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko Januvian tai Galvuksen käyttäjät saaneet aamunkoittoilmiötä hillittyä.

Maksa pumppaa muutenkin päivän mittaan sokeria vereeen, jos sitä ei tule nautitun hiilihydraatin kautta ruoansulatuksesta. Pitkät tauot syömisessä saavat tämän voimakkaammin esiin. Ei ole kuitenkaan niin voimakasta kuin aamunkoittoilmiössä. Koko hommahan toimii niin, että jos ei ruoansulatuksen kautta tulee glukoosia, niin maksa alkaa tekemään sitä. Terveellä homma toimii hyvin ja verensokeri pysyy suhteellisen tiukassa haarukassa koko ajan. Diabeetikolla homma ei täysin toimi ja verensokeri voi nousta normaalia korkeammaksi.

vähäsen kirjoitti:

Näinhän se on. Aamunkoittoilmiö tarkoittaa useissa lähteissä kerrottuna ilmiötä, joka alkaa noin klo 3 - 5 aamuyöstä. Tällöin elimistön kerrotaan valmistavan ihmistä seuraavan päivän koitoksiin lisäämällä maksan erittämää sokeria verenkiertoon. Terveillä insuliinin eritys haimasta vastaavasti lisääntyy ja verensokeri pysyy tämän vaikutuksesta suunnilleen samana. Diabeetikolla homma ei oikein toimi, vaan verensokeri tahtoo nousta. Esiintyy sekä ykköstyypin että kakkostyypin diabeetikoilla. Kertomani koskee lähinnä kakkostyypin diabeetikkoja.

Maksa alkaa pumpata verenkiertoon aamuyöstä joko omasta sokerivarastostaan tai uusmuodostustuksella ei-HH-lähteistä aikaansaamaansa sokeria. Iltapalan laadulla voi olla vaikutusta tähän. Mitä hitaammin nautittu ruoka imeytyy, sen paremmin maksaa saa hillittyä. Useimmiten ei löydy tarpeeksi hitaasti verenkiertoon ruuansulatuksen kautta purkaantuvaa sokeria. Seurauksena on maksan pumppaama sokeri.

Usein tuohon ilmiöön auttaa heti herätessä nautittu ruoka. Vähäinenkin hiilihydraattimäärä nostaa verenokseria ja saa haiman nostamaan insuliinin eritystä. Insuliini pysäyttää maksan sokerin eritystä ja saa nautitun ruoan mukana tulleen sokerin varastoitumaan lihaksiin ja maksaan. Sopivan heräämisaamupalan löytäminen vaatii verensokerin mittauksia. Yleensä hyvin pieni määrä nopeasti imeytyvää ja loppu hitaasti imeytyvää tuottaa tulosta. Hitaasti imeytyvä tarkoittaa, että rasvaa ja proteiinia on oltava mukana.

Jos ei muu auta, niin insuliinia sopiva määrä herätessä saa maksan hillittyä. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko Januvian tai Galvuksen käyttäjät saaneet aamunkoittoilmiötä hillittyä.

Maksa pumppaa muutenkin päivän mittaan sokeria vereeen, jos sitä ei tule nautitun hiilihydraatin kautta ruoansulatuksesta. Pitkät tauot syömisessä saavat tämän voimakkaammin esiin. Ei ole kuitenkaan niin voimakasta kuin aamunkoittoilmiössä. Koko hommahan toimii niin, että jos ei ruoansulatuksen kautta tulee glukoosia, niin maksa alkaa tekemään sitä. Terveellä homma toimii hyvin ja verensokeri pysyy suhteellisen tiukassa haarukassa koko ajan. Diabeetikolla homma ei täysin toimi ja verensokeri voi nousta normaalia korkeammaksi.

Kakkostyypin diabeetikolla maksaa erittää sokeria (=glukoosia), mutta päinvastoin kuin terveellä haima ei pysty kunnolla vastaamaan tätä kautta kohoavaan verensokeriin. Taustana on insuliiniresistenssi. Vaikka haimasta tulisikin insuliinia normaalisti, ei se tehoa kunnolla maksaan hillitäkseen sen pumppaamaa verensokeria. Insuliinitaso veressä on se, joka säätelee maksan toimintaa. Jos insuliinitaso on päässyt verensokerin laskiessa alentumaan, maksa alkaa pumpata. Kun sokeri nousee veressä, haima alkaa erittämään insuliinia, jolloin sen tason noustessa maksan pitäisi hillitä pumppaamistaan. Samalla insuliinin vaikutuksesta verestä pitäisi sokerin siirtyä eteenpäin lihaksiin ja maksaan, jolloin verensokerikin pysyisi aisoissa. Tämä ei toimi diabeetikoilla. Sokeria tulee maksasta, mutta insuliini ei tehoa kunnolla insuliiniresistenssin takia tai sitten yksinkertaisesti insuliinia tulee liian vähän. Näissä on ongelman ydin.

Metformiini liittyy asiaan sillä, että se suitsii maksan pumppaamaa sokeria ja jossakin määrin vähentää myös insuliiniresistenssiä. Useilla diabeetikoilla homma ei kuitenkaan täysin toimi maksimimäärilläkään metformiinia.

Metformiini ei vaikuta aterian jälkeisiin verensokereihin. Tehokkain keino on hiilihydraattien vähentäminen tai sitten insuliini ja haiman insuliinin eritystä lisäävä lääkitys. VHH on tehokas. Verensokereiden keskimääräisen tason vähentäminen vähentää insuliiniresistenssiä ja tätä kautta vaikuttaa aamunkoittoilmiöönkin välillisesti psotiiivisesti.

vähäsen kirjoitti:

Kakkostyypin diabeetikolla maksaa erittää sokeria (=glukoosia), mutta päinvastoin kuin terveellä haima ei pysty kunnolla vastaamaan tätä kautta kohoavaan verensokeriin. Taustana on insuliiniresistenssi. Vaikka haimasta tulisikin insuliinia normaalisti, ei se tehoa kunnolla maksaan hillitäkseen sen pumppaamaa verensokeria. Insuliinitaso veressä on se, joka säätelee maksan toimintaa. Jos insuliinitaso on päässyt verensokerin laskiessa alentumaan, maksa alkaa pumpata. Kun sokeri nousee veressä, haima alkaa erittämään insuliinia, jolloin sen tason noustessa maksan pitäisi hillitä pumppaamistaan. Samalla insuliinin vaikutuksesta verestä pitäisi sokerin siirtyä eteenpäin lihaksiin ja maksaan, jolloin verensokerikin pysyisi aisoissa. Tämä ei toimi diabeetikoilla. Sokeria tulee maksasta, mutta insuliini ei tehoa kunnolla insuliiniresistenssin takia tai sitten yksinkertaisesti insuliinia tulee liian vähän. Näissä on ongelman ydin.

Metformiini liittyy asiaan sillä, että se suitsii maksan pumppaamaa sokeria ja jossakin määrin vähentää myös insuliiniresistenssiä. Useilla diabeetikoilla homma ei kuitenkaan täysin toimi maksimimäärilläkään metformiinia.

Metformiini ei vaikuta aterian jälkeisiin verensokereihin. Tehokkain keino on hiilihydraattien vähentäminen tai sitten insuliini ja haiman insuliinin eritystä lisäävä lääkitys. VHH on tehokas. Verensokereiden keskimääräisen tason vähentäminen vähentää insuliiniresistenssiä ja tätä kautta vaikuttaa aamunkoittoilmiöönkin välillisesti psotiiivisesti.

Vähähiilihydraattinen puree ainakin D2 ilmiöön mutta se ottaa jonkun aikaa.
Lähde: oma kokemus LCHF ruokavaliolla ja saatu tieto VHH ruokavalioon erikoistuneelta lääkäriltä.