Jos kela ja konkka on rinnankytketty ja ne on resonaatiossa, niin silloinhan niiden reaktanssi on hirveän iso. Onko reaktanssi silloin positiivinen vai negatiivinen vai mikä sen nyt tässä mättää??? Paljon on vaihesiirtokulma???
impedanssista
mattijateppojaseppo
191792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kaihan se liittyy johonkin romahtamiseen, jota voi sitten selittää vaikka yliluonnollisilla kyvyillä ottaa yhteyttä kuolleisiin ihmisiin, jotka ottavat yhteyttä parhaimmin aiemmin tuntemattonien ihmisten kautta.
Kela ja konkka... Jooo... Niin kuin induktannsi ja kapasitanssi!
Resonanssissa kondensaattorin ja induktanssin reaktanssit ovat yhtäsuuret ja kumoavat toisensa. Ulospäin piiri on resistiivinen, eli vaihesiirto = nolla. Resistanssi koostuu käämin vastuksen ja kondensaattorin vuotovastuksen rinnannkytkennästä.
Tässä kyseltiin nyt rinnakkaisresonanssista, ei sarjaankytkennästä.
Rinnakkaisresonanssissa reaktanssi on ääretön, joten ei ole merkitystä onko se induktiivista vai kapasitiivista. Matemaattisesti kyseessä on epäjatkuvuuskohta ja merkki riippuu siitä, kummasta suunnasta lähestytään.
Kun induktanssi ja kapasitanssi resonoivat rinnankytkennässä, niin silloin niiden impedanssi on jotain kulmassa nolla. Jotain siksi, että induktanssissa on aina jonkin verran resistanssia. Eli voidaan laskea Z=1/[1/jwL 1/(1/jwC)]= ~0 ohm kulmassa nolla astetta, jossa j on imaginääri ja w on omega eli 2*pii*f, jossa f on taajuus (Hz= 1/s). L on kelan induktanssi (H) ja C on kondensaattorin kapasitanssi (F). Kun lasketaan sarjakytkentää, niin Z=jwL 1/(jwC).
Toisin sanoen kapasitanssit voivat kumota toisensa. Rinnänkytkentäresonanssia käytetään itseasiassa miltei aina sähkönjakeluverkossa kompensoidakseen loistehoa.. Loisteho aiheuttaa tehohäviöitä muuntajissa ja jakelulinjoissa virtalämpöhäviönä (P=R*I*I) eli resistanssi kerrottuna virran neliö. Loisteho on moninkertaisesti kalliimpaa sähköä kuin pätöteho.
Tässä on linkki Wikipediaan. Wikipedia ei aina välttämättä ole oikeassa, mutta tässä tapauksessa se on:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Värähtelypiiri
PS. Kondensaattorissa EI ole resistiivistä osaa eli se on TÄYSIN häviötön komponentti. Poikkeuksen tekee läpilyönti.
Väärin meni! Kun reaktansseiltaan yhtä suuret kela ja kondensaattori kytketään rinnan, on rinnankytkennän reaktanssi ääretön, ei nolla. Impedanssi ei ole ääretön, koska resistanssia on mukana. Mutta impedanssista en edellisessä viestissäni puhunutkaan. Sarjaankytkennässä reaktanssi on resonanssissa nolla.
"Rinnänkytkentäresonanssia käytetään itseasiassa miltei aina sähkönjakeluverkossa kompensoidakseen loistehoa."
Resonassi on tähän hieman väärä sana, koska resonointi eli värähtely ei ole toivottua. Kondensaattorit mitoitetaan yleensä niin, että kaikkea loistehoa ei kompensoida, eli piiri ei ole täydessä resonanssissa.
"Kondensaattorissa EI ole resistiivistä osaa eli se on TÄYSIN häviötön komponentti."
Myös eristeillä on jokin resistiivisyys, eli täysin häviötön ei ole, ainakaan teoriassa. Käytännössä toki eristeiden resistanssi on merkityksettämän suuri.
Meneekö valovirta plasmat sekasin kun joku muu sanoo vastaan.
"Resonassi on tähän hieman väärä sana, koska resonointi eli värähtely ei ole toivottua. Kondensaattorit mitoitetaan yleensä niin, että kaikkea loistehoa ei kompensoida, eli piiri ei ole täydessä resonanssissa."
Mikäköhän se sitten olisi se oikeampi sana? Kompensointi? Kompensointi on tässä asianyhteydessä sama asia ja itse asiassa yleisempi kuin resonointi, sillä induktanssi tarvitsee loistehoa ja kondensaattori voi sitä antaa/syöttää/tuottaa (voit keksiä itse paremman synonyymin).
"Kondensaattorit mitoitetaan yleensä niin, että kaikkea loistehoa ei kompensoida, eli piiri ei ole täydessä resonanssissa."
Pitää täysin paikkansa, mutta tämä olikin vain esimerkki. Cosfii on energiajakelussa luokkaa 0,96-0,98 riippuen tariffeista. Jos loistehoa ylikompensoidaan kondensaattoreilla, niin jännite kasvaa yli nimellisen. Kerron nyt näitä asioita, koska haluat päteä ja sepität niitä kuitenkin (Vv).. Sähkönjakelutekniikasta voin puhua vaikka kolme viikkoa putkeen, mutta viestiketjun aloittaja kysyikin vain resonoinnista.
Loppupäätelmänä voin sanoa että mitä vähemmän piirissä HUOM ! piirissä on loisvirtaa, niin sitä vähemmän siellä on reaktanssia, induktanssia. Ja reaktanssihan on siis resistanssiin liitetty imaginääriossa ja impedanssi on näiden yhteisnimitys. Kantani ei muutu; Rinnankytkennässä ne voivat resonoida ja kondensaattori on häviötön komponentti (tarkoitan kuitenkin sitä, että häviöt ovat niin mitättömän pienet ettei niitä tarvitse huomioida)!
päästi taas irti, impedanssit, resistanssit, reaktanssit, redukdanssit ja induktanssit ovat niin teknisiä termejä että niistä ei tarvitse jonkun uupelon pistotulpanpyörittäjän tietää yhtään mitään.
siis kun voimalaitokset asentaa kompensointikonkkia linjoihinsa kuorman kanssa rinnan niin siinä oikaistaan vaihesiirtoa mutta pahennetaan loistehon määrää? Jos kerta reaktanssi nousee lähestyessä resonaatio pistettä?
kun voimalaitokset ei asenna mitää kompensointikonkkia mihinkään. Ja loistehon voit itse määrätä oikella kulutuksella.
Sähkön jakelussa ei juurikaan puhuta reaktansseista, vaan tehoista. Näennäisteho S on V/A Pätöteho on P on W ja Loisteho on Q ja VAR. Näiden kerrannaiset yleisin KVA (kilovolttiamppeeri), KW (kilovatti) ja KVAR (kilovar) näiden lisäksi yksi arvo, joka verkossa ratkaisee on tehokerroin (cos fii =P/S). Tehokertoimen ollessa 1 loistehoa ei ole verkossa (P/S=1 eli ovat yhtä suuret). Mikäli verkossa on esim 15 KVAR induktiivista loistehoa se kompensoidaan 15 KVAR:in kondensaattorilla. Nykyiset kompensointilaitteistot pystyvät säätämään aika lähelle 1 tehokertoimeksi ilman pumppausta. Laitteet toimivat portaittain binääri säädöllä ja esim. neliportainen 5KVAR, 10KVAR, 20 KVAR ja 40KVAR säätyy 5:n KVAR:in välein 0-75KVAR on jo aika iso kompensointilaitos. Paikalliskompensointi tarkoittaa sitä valkoista kondensaattoripurkkia, joka on vanhan loistevalaisimen sisällä, elektroninen LP liitäntälaite on hiukan kapasitiivinen, kuten kai energiasäästölamppukin. Normaali pinjännitekuluttajan ei tarvitse murehtia loistehoista KWh mittari mittaa pätötehoa ja se loispuoli on otettu huomioon sähkön hinnassa. Teollisuus ja isot kuluttajat, joilta loisteho mitataan, heille on edullista kompensoida loisteho mahdollisimman pieneksi.
"kuorman kanssa rinnan niin siinä oikaistaan vaihesiirtoa mutta pahennetaan loistehon määrää?"
Ei, vaan kun reaktanssi suurenee, niin (lois)virta pienenee.
Vaikka viestissä olikin pilkun nussintaa, niin se ei ollut se oleellisin viestin tarkoitus vaan se, että kaavassasi oli yhtäsuuruusmerkin oikealla puolella nolla, vaikka piti olla ääretön. Se ei ole pilkun nussintaa.
"Mikäköhän se sitten olisi se oikeampi sana? Kompensointi?"
Kyllä, kompensointikondesaattoreista puhutaan, ei resonanssi-. Mutta tämä oli omasta mielestänikin hieman sitä nussintaa, joten ei siitä sen enempää.
Mikä se sitten niiden kompensointikondensaattorien tarkoitus sitten on jos ei poistaa loistehoa?? Hyvä tekosyy kasvattaa siirtomaksuja?
ne kondensaattorit mitään loistehoa poista. Päinvastoin, ne synnyttävät loistehoa.
mitä uupeloita, ei siis järjen häippästä jutuissa.
viisaammat uupeloille miten asiat on. Paljon puhetta, vähän asiaa. Tai olisihan ne vastaukset tullut jos olisi tietoa. Pilkunviilausta ja toisen mollaamista riittää, kuka tietää totuuden.
avaukseen liittyvä vastaus, minä tiedän en luule vaan tiedän, kyllä.
Kompensointikondensaattorit tuottavat loistehoa, kuten edellä on kerrottu. Miksi sen kertomisessa ei mielestäsi ole "järjen häippästä"?
Siis kompensointikonkat vähentävät loistehoa "systeemiä" syöttävästä verkosta. Kompensointikonkka aiheuttaa loistehoa vain ja ainoastaa sen ja sitä syöttävän laitteen välille (esim. moottori tai useampi moottori). Joka tapauksessa kompensointikonkka poistaa loistehoa loppupeleissä ja näin ollen loistehon "kuluttaja" ei joudu maksamaan loistehomaksuja sähkön toimittajalle.
Näin se on.. Kaikkihan sen tietävät, että kondensaattorit ja kelat tuottavat loisvirtaa. Ne ovat toisiinsä nähden 180 asteen vaihesiirrossa. Jos loisvirta on molemmilla yhtä suuren, niin kuvitelkaa sähköverkko vaikka köydenpätkänä ja kela (esim. vaikka suuri moottori) vetää köyttä vasemmalle ja kompensointikonkka (suuri kondensaattori) vetää oikealle. Molemmat siis vetävät köyttä vastakkaisiin suuntiin yhtä suurella voimalla. Mitä tapahtuu?? Köysi ei liiku, joten se on saavuttanu "stabiilin" tilan. Tämä "stabiili" tila kuvaa pätötehoa eli niitä WATTEJA eli puhdasta sähköä ilman mitään loistehoja.