Jokelan syitä

Oli muuten oppilaskunnan puheenjohtaja ja aivan varmasti oli tehnyt jotain. Oli näitä erään suvun kiusaajaksi opetettuja.

Tiedon jyviä kirjoitti:

Oli muuten oppilaskunnan puheenjohtaja ja aivan varmasti oli tehnyt jotain. Oli näitä erään suvun kiusaajaksi opetettuja.

aikanaan lopettanut lukion, mennyt naimisiin ja tehnyt kaksi lasta. Nyt erottuaan oli palannut päivälukioon ja lapset olivat isovanhemmilla hoidossa. Juuri häneen Pekka ampui 20 laukausta, joten hän oli kiistatta Pekan koston pääkohde.

tsippadaajadaa kirjoitti:

aikanaan lopettanut lukion, mennyt naimisiin ja tehnyt kaksi lasta. Nyt erottuaan oli palannut päivälukioon ja lapset olivat isovanhemmilla hoidossa. Juuri häneen Pekka ampui 20 laukausta, joten hän oli kiistatta Pekan koston pääkohde.

Lue lisää

Tämäkö on nyt sitä sopivaa ja oikeanlaista keskustelua Jokelan kouluampumisesta? Tästä ei varmaan kukaan loukkaa mieltään? Esitätte aika pitkälle meneviä päätelmiä mieleltään häiriintyneen ampujan toimista ja ne pohjautuvat silkkaa spekulaatioon ja mielikuvitukseen.

Tiedon jyviä kirjoitti:

Oli muuten oppilaskunnan puheenjohtaja ja aivan varmasti oli tehnyt jotain. Oli näitä erään suvun kiusaajaksi opetettuja.

jossa kiusaajaksi opetetaan...

........... kirjoitti:

Tämäkö on nyt sitä sopivaa ja oikeanlaista keskustelua Jokelan kouluampumisesta? Tästä ei varmaan kukaan loukkaa mieltään? Esitätte aika pitkälle meneviä päätelmiä mieleltään häiriintyneen ampujan toimista ja ne pohjautuvat silkkaa spekulaatioon ja mielikuvitukseen.

Lue lisää

Kyseessä oli varsin neutraali tosiasioiden listaaminen. Vai oliko joku niistä väärin?

21 kirjoitti:

jossa kiusaajaksi opetetaan...

Se on se joka näihin ketjuihin kirjoittelee näitä omaa asiaansa ajavia juttuja.

............. kirjoitti:

Se on se joka näihin ketjuihin kirjoittelee näitä omaa asiaansa ajavia juttuja.

Kiusaamiselle ei koskaan ole ymmärrettävää syytä. Tappamiselle sellainen löytyy aina.

Kumma että kirjoitti:

Kiusaamiselle ei koskaan ole ymmärrettävää syytä. Tappamiselle sellainen löytyy aina.

Kiusaajien taustalla ei ole todettu olevan kaikille yhteistä problematiikkaa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan kiusaajat kertoivat kiusaavansa, koska se oli heidän mielestään hauskaa. Heillä ei ollut käsitystä eettisistä normeista, eivätkä he pohtineet asioita oikean tai väärän kannalta.

Arajärvi pitää koulukiusaamista psyykkisenä häiriönä. Muita tällaisia häiriöitä voivat olla masennus, levottomuus, aggressiivisuus, vakavat käytöshäiriöt sekä koulusta karkaaminen. Arajärven mukaan kiusaajat ovat saaneet lapsuudessaan tehdä mitä haluavat, joten heille ei ole muodostunut kykyä tuntea empatiaa. Kiusaajan suhde vanhempiin, etenkin isään, on tavallisesti etäinen. Olweuksen mukaan kiusaajien taustalta löytyvät vanhemmat, jotka käyttävät kasvatuksessaan keskimääräistä enemmän valtaa. Vanhemman kasvatusote on enemmän rankaiseva kuin kannustava. Kiusaaja on usein tottunut kotonaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita väkivallan avulla.

................ kirjoitti:

Kiusaajien taustalla ei ole todettu olevan kaikille yhteistä problematiikkaa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan kiusaajat kertoivat kiusaavansa, koska se oli heidän mielestään hauskaa. Heillä ei ollut käsitystä eettisistä normeista, eivätkä he pohtineet asioita oikean tai väärän kannalta.

Arajärvi pitää koulukiusaamista psyykkisenä häiriönä. Muita tällaisia häiriöitä voivat olla masennus, levottomuus, aggressiivisuus, vakavat käytöshäiriöt sekä koulusta karkaaminen. Arajärven mukaan kiusaajat ovat saaneet lapsuudessaan tehdä mitä haluavat, joten heille ei ole muodostunut kykyä tuntea empatiaa. Kiusaajan suhde vanhempiin, etenkin isään, on tavallisesti etäinen. Olweuksen mukaan kiusaajien taustalta löytyvät vanhemmat, jotka käyttävät kasvatuksessaan keskimääräistä enemmän valtaa. Vanhemman kasvatusote on enemmän rankaiseva kuin kannustava. Kiusaaja on usein tottunut kotonaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita väkivallan avulla.

Lue lisää

Liturgiaa... kerro meillä minkälainen on kiusattu - edes jonkinlaisen erään ehkä tutkimuksen mukaan.

♥♦♣♠ kirjoitti:

Liturgiaa... kerro meillä minkälainen on kiusattu - edes jonkinlaisen erään ehkä tutkimuksen mukaan.

http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/kiusaamissuhteen_osapuolet_kiusaaja_ja_kiusattu


Kiusaamissuhteen osapuolet: kiusaaja ja kiusattu

Tutkittaessa, millaiset lapset todennäköisimmin päätyvät koulukiusaamisen uhreiksi tai kiusaajiksi, ei ole löydetty sellaisia yksilön ominaisuuksia, jotka yksiselitteisesti selittäisivät roolin muotoutumista. On havaittu, että esimerkiksi ulkoiset ominaisuudet, kuten punaiset hiukset, pienikokoisuus tai ylipaino, eivät ainakaan yksinään selitä kiusatuksi joutumista, ei myöskään koulumenestys. Tyypillisin uhri näyttää olevan hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä; hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy. Huomattavasti pienempi osa uhreista on helposti ärsyyntyviä, räjähdysherkkiä yksilöitä, jotka saattavat myös itse kiusata muita. (Esim. Olweus 1992.) Kiusatuksi saattaa myös päätyä ihan tavallinen oppilas, jolla ei näytä olevan mitään erityistä toisista poikkeavaa piirrettä. Hänet vain jostain syystä valitaan uhriksi.

Kiusaajalle tyypillisin käyttäytymisessä näkyvä piirre näyttää puolestaan olevan aggressiivisuus ja impulsiivinen käytös sekä voimakas tarve dominoida muita (Olweus 1992). Kaikki kiusaajat eivät kuitenkaan käyttäydy näkyvän aggressiivisesti. Kiusaaja saattaa valikoida hyökkäystensä kohteen ja olla muita kohtaan hyvinkin ystävällinen, tai hän saattaa käyttää kiusaamisen keinona uhrin vuorovaikutussuhteiden manipuloimista, mikä ei välttämättä näy ulospäin minkäänlaisena hyökkäävänä käyttäytymisenä. Tällöin edes uhri ei aina tiedä, kuka hänen vaikutusvaltaisin kiusaajansa on.

Yksilön ominaisuudet näyttäisivätkin selittävän ennen kaikkea riskiryhmiin (joko kiusaajien tai uhrien) kuulumista. Läheskään kaikki näihin riskiryhmiin kuuluvat eivät kuitenkaan koskaan päädy kiusatuksi tai kiusaajaksi. Toisaalta kiusaajaksi tai kiusatuksi saattaa päätyä ihan kuka tahansa tavallinen oppilas, jolla ei ole mitään erityistä toisista poikkeavaa ominaisuutta. Kiusaaminen on yksilöiden välistä viestintää, jolloin kiusaajan ja kiusatun roolit muotoutuvat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa osapuolten välillä. Roolit kehittyvät osapuolten välisen viestinnän kautta pikemminkin kuin ovat seurausta heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan.

Opettajien ja muun koulun henkilökunnan olisikin syytä tarkkailla erityisesti riskisuhteita eli vuorovaikutussuhteita, jotka ovat muita suhteita alttiimpia kehittymään kiusaamissuhteiksi. Tällöin kiusaamisongelmaa ennakoiva kysymys koulussa ei kuulukaan ”ketkä oppilaistamme saattavat alkaa kiusata toisia ja keitä tullaan mahdollisesti kiusaamaan”, vaan ”keiden oppilaidemme välille saattaa kehittyä kiusaamissuhde”. Kiusaamissuhteet voivat kuitenkin olla hyvin erityyppisiä, ja ne saattavat muotoutua varsin erilaisten kehityspolkujen kautta.

♥♦♣♠ kirjoitti:

Liturgiaa... kerro meillä minkälainen on kiusattu - edes jonkinlaisen erään ehkä tutkimuksen mukaan.

http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/kiusaamissuhde_vuorovaikutussuhteena

http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/kiusaamissuhde_vuorovaikutussuhteena



Millainen on kiusaamissuhde?

Kiusatun ja kiusaajan roolit rakentuvat monimutkaisissa viestinnällä vaikuttamisen prosesseissa, joissa mitellään mm. uskottavuudesta ja mielipideilmaston johtamisesta ja ”pelataan” vuorovaikutussuhteilla. Kiusaamisen pitkäkestoisuus kielii siitä, että kiusaaja noudattaisi systemaattista viestintästrategiaa, joka voi olla tietoinen tai tiedostamaton. Tämän strategian tuloksena kiusaajan ja uhrin välille muodostuu epätasapainoinen vuorovaikutussuhde, jota voidaan nimittää kiusaamissuhteeksi. Kiusaamissuhde on kehittynyt ainutkertaisella tavalla suhteen kehityspolkujen kautta, ja sillä on omat, juuri tälle suhteelle ominaiset piirteensä.

Millainen suhde sitten on kiusaamissuhde? Se ei ole ystävyyssuhde, eikä myöskään neutraali, tilanteen mukaan vaihteleva tuttavuussuhde. Suhteen osapuolet ovat päivittäin tekemisissä toistensa kanssa, ja heidän keskinäinen viestintänsä toistuu samankaltaisena: toinen loukkaa ja alistaa toista tämän pystymättä puolustautumaan. Keskinäisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet puolestaan vahvistavat suhteen epätasapainoista luonnetta: toinen osapuolista voittaa aina toisen hävitessä. Osapuolet myös tulkitsevat toistensa viestejä suhteen historian valossa. Toistuvan kiusaamisen ja alistamisen kohteeksi joutuneen osapuolen voi olla vaikea uskoa kiusaajansa vilpittömyyteen, jos tämä vaikkapa osoittaa poikkeuksellisesti ystävällisyyttä häntä kohtaan pyytämällä mukaan peliin vaikka on aikaisemmin lähestynyt häntä vain uhkaillakseen tai pilkatakseen. Kiusattu osapuoli ei myöskään pysty yksipuolisesti sanoutumaan irti suhteesta kiusaajansa kanssa. Hän on monella tavalla voimaton toimimaan itsensä suojelemiseksi.

Kiusaamissuhdetta voidaan peilata tasapainoiseen, palkitsevaan vuorovaikutussuhteeseen, jollaisiin ihmiset vapaaehtoisesti ja mielellään hakeutuvat. Hyvässä, tasapainoisessa vuorovaikutussuhteessa osapuolet kokevat sijoittavansa suhteeseen yhtä paljon. He haluavat ylläpitää suhdetta, koska tuntevat, että heidän panostuksensa suhteeseen ja suhteesta saamansa edut ovat tasapainossa. Vaikka suhteen ylläpitäminen ja toiselle osapuolelle annettu tuki veisivätkin aikaa ja voimavaroja, he tuntevat saavansa suhteesta iloa, tukea ja virikkeitä oman panostuksensa mukaisesti. Tasapainoista, palkitsevaa vuorovaikutussuhdetta leimaa myös se, että osapuolet pitävät toisistaan ja viihtyvät toistensa seurassa.

Kiusaajan ja kiusatun välinen vuorovaikutussuhde on epätasapainossa. Alistettu osapuoli on vuorovaikutussuhteessa vasten tahtoaan pystymättä lopettamaan suhdetta. Hän on tahtomattaan ajautunut vuorovaikutussuhteeseen, jossa hän on pelkästään antajan roolissa saamatta itse suhteesta mitään etua. Hän joutuu sijoittamaan vuorovaikutussuhteeseen huomattavan paljon (mm. itseluottamustaan, vertaisten arvostusta, ihmissuhteitaan, jopa fyysistä koskemattomuuttaan ja omaisuuttaan). Silti suhde tuo hänelle pelkästään vahinkoa. Hänellä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta poistua tuhoisasta vuorovaikutussuhteesta ja lakata maksamasta sen edellyttämää hintaa. Kiusaajalla puolestaan ei ole mitään tarvetta lopettaa vuorovaikutussuhdetta, josta hän saa huomattavasti enemmän etua kuin mitä joutuu siihen sijoittamaan. Osapuolten välillä ei ole attraktioon perustuvaa sidettä. Kiusaajia saattaa myös olla useita, jolloin uhrilla on useita epätasapainoisia vuorovaikutussuhteita samanaikaisesti ja ehkä vain muutama tai ei yhtään tasapainoista vuorovaikutussuhdetta.
Mihin kiusaamissuhde johtaa?

Etenkin kiusatulle kiusaamissuhteella on erittäin kielteisiä seurauksia, koska se johtaa usein muidenkin vertaissuhteiden katkeamiseen koulussa. Saattaa käydä niinkin, että kiusatun kaikki viestintäsuhteet koulutovereiden kanssa muuttuvat kiusaamisen myötä epätasapainoisiksi. Toisaalta kiusaaminen saattaa leimata myös kiusaajan vuorovaikutussuhteita. Toiset oppilaat saattavat pyrkiä luomaan hänen kanssaan läheistä viestintäsuhdetta uhriksi joutumisen pelossa. Myös tällainen vuorovaikutussuhde on epätasapainoinen, ja kiusaaja saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa vertaispalautetta käyttäytymisestään. Kiusaamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia niin kiusaajan kuin uhrinkin elämään ja myöhempiin ihmissuhteisiin.

♥♦♣♠ kirjoitti:

Liturgiaa... kerro meillä minkälainen on kiusattu - edes jonkinlaisen erään ehkä tutkimuksen mukaan.

http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/kiusaamissuhde_vuorovaikutussuhteena

Kiusaamissuhde vuorovaikutussuhteena

Kiusaamista pidetään järjestelmällisenä ja tavoitteellisena toisen ihmisen vahingoittamisena. On oletettu, että kiusaaja tai kiusaajat pyrkivät saavuttamaan toista loukkaavalla ja alistavalla viestinnällään jotain etua itselleen. Tämä etu voi olla vaikkapa vaikutusvaltaa ja johtava asema ryhmässä, itsetunnon kohentuminen tai vertaisten osoittama arvostus ja jopa pelko. Etu voi olla myös materiaalista, kuten rahaa, tai se voi olla palveluksia. Kiusaamisessa ei ole kyse sattumanvaraisesta vihamielisestä käyttäytymisestä, jonka sopiva tilanne tai tarve laukaisee, vaan strategisesta, jonkun tietyn ihmisen tai tiettyjen ihmisten hyväksikäytöstä keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa.

.................... kirjoitti:

http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/kiusaamissuhteen_osapuolet_kiusaaja_ja_kiusattu


Kiusaamissuhteen osapuolet: kiusaaja ja kiusattu

Tutkittaessa, millaiset lapset todennäköisimmin päätyvät koulukiusaamisen uhreiksi tai kiusaajiksi, ei ole löydetty sellaisia yksilön ominaisuuksia, jotka yksiselitteisesti selittäisivät roolin muotoutumista. On havaittu, että esimerkiksi ulkoiset ominaisuudet, kuten punaiset hiukset, pienikokoisuus tai ylipaino, eivät ainakaan yksinään selitä kiusatuksi joutumista, ei myöskään koulumenestys. Tyypillisin uhri näyttää olevan hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä; hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy. Huomattavasti pienempi osa uhreista on helposti ärsyyntyviä, räjähdysherkkiä yksilöitä, jotka saattavat myös itse kiusata muita. (Esim. Olweus 1992.) Kiusatuksi saattaa myös päätyä ihan tavallinen oppilas, jolla ei näytä olevan mitään erityistä toisista poikkeavaa piirrettä. Hänet vain jostain syystä valitaan uhriksi.

Kiusaajalle tyypillisin käyttäytymisessä näkyvä piirre näyttää puolestaan olevan aggressiivisuus ja impulsiivinen käytös sekä voimakas tarve dominoida muita (Olweus 1992). Kaikki kiusaajat eivät kuitenkaan käyttäydy näkyvän aggressiivisesti. Kiusaaja saattaa valikoida hyökkäystensä kohteen ja olla muita kohtaan hyvinkin ystävällinen, tai hän saattaa käyttää kiusaamisen keinona uhrin vuorovaikutussuhteiden manipuloimista, mikä ei välttämättä näy ulospäin minkäänlaisena hyökkäävänä käyttäytymisenä. Tällöin edes uhri ei aina tiedä, kuka hänen vaikutusvaltaisin kiusaajansa on.

Yksilön ominaisuudet näyttäisivätkin selittävän ennen kaikkea riskiryhmiin (joko kiusaajien tai uhrien) kuulumista. Läheskään kaikki näihin riskiryhmiin kuuluvat eivät kuitenkaan koskaan päädy kiusatuksi tai kiusaajaksi. Toisaalta kiusaajaksi tai kiusatuksi saattaa päätyä ihan kuka tahansa tavallinen oppilas, jolla ei ole mitään erityistä toisista poikkeavaa ominaisuutta. Kiusaaminen on yksilöiden välistä viestintää, jolloin kiusaajan ja kiusatun roolit muotoutuvat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa osapuolten välillä. Roolit kehittyvät osapuolten välisen viestinnän kautta pikemminkin kuin ovat seurausta heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan.

Opettajien ja muun koulun henkilökunnan olisikin syytä tarkkailla erityisesti riskisuhteita eli vuorovaikutussuhteita, jotka ovat muita suhteita alttiimpia kehittymään kiusaamissuhteiksi. Tällöin kiusaamisongelmaa ennakoiva kysymys koulussa ei kuulukaan ”ketkä oppilaistamme saattavat alkaa kiusata toisia ja keitä tullaan mahdollisesti kiusaamaan”, vaan ”keiden oppilaidemme välille saattaa kehittyä kiusaamissuhde”. Kiusaamissuhteet voivat kuitenkin olla hyvin erityyppisiä, ja ne saattavat muotoutua varsin erilaisten kehityspolkujen kautta.

Lue lisää

"Tyypillisin uhri näyttää olevan hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä; hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy."

Ja minkälaiset kotiolot tuottaa tuollaiset lapsen? Vai geeneistäkö johtuu?

Asian ytimeen... kirjoitti:

"Tyypillisin uhri näyttää olevan hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä; hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy."

Ja minkälaiset kotiolot tuottaa tuollaiset lapsen? Vai geeneistäkö johtuu?

Lue lisää

Kovasti kotioloista johtuvaa syytä kiusaaja täällä hakee.

" hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy."

Uhrihan tulee tälläiseksi kiusaamisen koulukiusaamisen vuoksi.

"hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä"

Mahtaako nämä oikeuttaa koulukiusaamiseen.

Millaiset kotiolot luovat kiusaajan, tuon kimppuunkäyvän eläimen joka pilaa herkempien ja hiljaisempien lasten elämän.

................ kirjoitti:

Kiusaajien taustalla ei ole todettu olevan kaikille yhteistä problematiikkaa. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan kiusaajat kertoivat kiusaavansa, koska se oli heidän mielestään hauskaa. Heillä ei ollut käsitystä eettisistä normeista, eivätkä he pohtineet asioita oikean tai väärän kannalta.

Arajärvi pitää koulukiusaamista psyykkisenä häiriönä. Muita tällaisia häiriöitä voivat olla masennus, levottomuus, aggressiivisuus, vakavat käytöshäiriöt sekä koulusta karkaaminen. Arajärven mukaan kiusaajat ovat saaneet lapsuudessaan tehdä mitä haluavat, joten heille ei ole muodostunut kykyä tuntea empatiaa. Kiusaajan suhde vanhempiin, etenkin isään, on tavallisesti etäinen. Olweuksen mukaan kiusaajien taustalta löytyvät vanhemmat, jotka käyttävät kasvatuksessaan keskimääräistä enemmän valtaa. Vanhemman kasvatusote on enemmän rankaiseva kuin kannustava. Kiusaaja on usein tottunut kotonaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita väkivallan avulla.

Lue lisää

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=385316