Olen kärsinyt paniikkihäiriön oireista tämän vuoden aikana kahdessa muutaman viikon jaksossa. Lääketieteellisiä tutkimuksia fyysisten vaivojen poissulkemiseksi on tehty runsaasti molemmilla kerroilla, mutta mitään fyysistä vaivaa ei ole (onneksi) löytynyt. Tämä palsta on ollut hyvä työkalu, kun olen jälkikäteen yrittänyt ymmärtää tilannettani. Kuten häiriöistä kärsivät tietävät monet oireet on jälkikäteen varsin helppo todeta paniikkivaivan aiheuttamiksi, mutta paniikin iskiessä oireet ja vaivat ovat karmaisevan todentuntuisia.
Minun pelkoni ja paniikkini koskee omaa terveyttäni, vaikka olen hyväkuntoinen perusterve mies. Alkuvuodesta minua vaivasivat huimaus, sykkeen nousu, rintakivut, kurkun kuristaminen, voimattomuus, unettomuus, pahoinvointi ja väsymys, joista kuitenkin pääsin onneksi kolmessa, neljässä viikossa kokonaan eroon. Pelkona tuolloin olivat aivokasvain ja sydänvaivat.
Tänä syksynä on sitten flunssaa riittänyt peräjälkeen usean kuukauden ajan. Sikainfluenssa ja jalkitaudit ovat lietsoneet pelkoa ja edellä kuvattuja vaivoja eri muodoissaan. Lääkärin pakeilla on saanut juosta riittämiin, mutta mitään vakavaa ei oireista huolimatta ole löytynyt. Paniikkihäiriö on tällaisen "luulosairaan" mielessä taitava varioimaan esim. rintakipuja sydänperäisiin ja keuhkovaivohin viittaaviin versioihin. Mielen ja elimistön lähes jatkuva hälytystila on ollut päällä noin kuukauden ajan. Olen vajaa parisen viikkoa syönyt Cipramilia estolääkkeenä ja odottelen innokkaasti sen tehoavan. Lääkityksen alussa sivuoireet olivat melko ikäviä. Olen toki jollakin tavalla tiedostamalla/manipuloimalla ennen estolääkitystä onnistunut estämään esim. kurkun todella kovan kuristuksen ja turpoamisen , johon kolmella ensikerralla luulin tukehtuvani antibiootin aiheuttamaan allergiseen reaktioon ja hakeuduin tuolloin pikaisesti hoitoon.
Mieltäni askarruttaa onko muilla PH:stä kärsivillä ollut lämmönnousua, yskää tai jalkaterien palelemista ja niiden kylmähikoilua oireena, joka/jotka on ollut tulkittavissa paniikkihäiriöön liittyvinä. Itselläni nämä vaivat ovat jokseenkin olleet "virka-aikana" alkaneet aamupäivästä lounasajan kieppeillä ja päättyneet ennen yölevolle käyntiä. Kaikki nämä oireet ovat sahanneet edestakaisin. Nyt lääkityksen kestettyä toista viikkoa ja muutama päivä suuremmalla annoksella vaikuttaa siltä, että nämä vaivatkin pikkuhiljaa vähenevät.
Olen etsinyt sopivaa tahoa, jossa voisi terapian keinoin yrittää ratkaista tätä ongelmaa lääkityksen lisäksi, mutta julkiseen palveluun näin pienillä vaivoilla ei pääse, työterveyshuolto leimaa helposti palvelun käyttäjän työnantajan silmissä, koska palveluiden käyttäjie ei montaa ole ja yksityisillä tuntuu olevan ajat tehokkaasti käytössä. Onko teillä kokemuksia terapiasta vastaaviin vaivoihin, kuinka puree tms ?
Vastauksistanne jo etukäteen kiittäen
Minun pelkoni ja paniikkini koskee omaa terveyttäni, vaikka olen hyväkuntoinen perusterve mies. Alkuvuodesta minua vaivasivat huimaus, sykkeen nousu, rintakivut, kurkun kuristaminen, voimattomuus, unettomuus, pahoinvointi ja väsymys, joista kuitenkin pääsin onneksi kolmessa, neljässä viikossa kokonaan eroon. Pelkona tuolloin olivat aivokasvain ja sydänvaivat.
Tänä syksynä on sitten flunssaa riittänyt peräjälkeen usean kuukauden ajan. Sikainfluenssa ja jalkitaudit ovat lietsoneet pelkoa ja edellä kuvattuja vaivoja eri muodoissaan. Lääkärin pakeilla on saanut juosta riittämiin, mutta mitään vakavaa ei oireista huolimatta ole löytynyt. Paniikkihäiriö on tällaisen "luulosairaan" mielessä taitava varioimaan esim. rintakipuja sydänperäisiin ja keuhkovaivohin viittaaviin versioihin. Mielen ja elimistön lähes jatkuva hälytystila on ollut päällä noin kuukauden ajan. Olen vajaa parisen viikkoa syönyt Cipramilia estolääkkeenä ja odottelen innokkaasti sen tehoavan. Lääkityksen alussa sivuoireet olivat melko ikäviä. Olen toki jollakin tavalla tiedostamalla/manipuloimalla ennen estolääkitystä onnistunut estämään esim. kurkun todella kovan kuristuksen ja turpoamisen , johon kolmella ensikerralla luulin tukehtuvani antibiootin aiheuttamaan allergiseen reaktioon ja hakeuduin tuolloin pikaisesti hoitoon.
Mieltäni askarruttaa onko muilla PH:stä kärsivillä ollut lämmönnousua, yskää tai jalkaterien palelemista ja niiden kylmähikoilua oireena, joka/jotka on ollut tulkittavissa paniikkihäiriöön liittyvinä. Itselläni nämä vaivat ovat jokseenkin olleet "virka-aikana" alkaneet aamupäivästä lounasajan kieppeillä ja päättyneet ennen yölevolle käyntiä. Kaikki nämä oireet ovat sahanneet edestakaisin. Nyt lääkityksen kestettyä toista viikkoa ja muutama päivä suuremmalla annoksella vaikuttaa siltä, että nämä vaivatkin pikkuhiljaa vähenevät.
Olen etsinyt sopivaa tahoa, jossa voisi terapian keinoin yrittää ratkaista tätä ongelmaa lääkityksen lisäksi, mutta julkiseen palveluun näin pienillä vaivoilla ei pääse, työterveyshuolto leimaa helposti palvelun käyttäjän työnantajan silmissä, koska palveluiden käyttäjie ei montaa ole ja yksityisillä tuntuu olevan ajat tehokkaasti käytössä. Onko teillä kokemuksia terapiasta vastaaviin vaivoihin, kuinka puree tms ?
Vastauksistanne jo etukäteen kiittäen
Vastaukset 26
Vanhimmat
Lääketieteellä ei ole tuohon mitään hoitoa, koska se ei tiedä asiasta yhtään mitään. Minun arvaukseni on, että käytät kofeiinia päivittäin ja sinulla on krooninen kofeiinimyrkytys, joka ei parane kuin lopettamalla kofeiinin käyttö täysin.
http://qmies.blogit.fi/
Niin, unohdin laittaa tuohon kirjoitukseeni, että olen juonut kupillisen aamukahvia koko aikuisikäni ja aion juoda vastakin :) . Toki olen huomannut kahvia ja kofeiinia vähän käyttävänä, että mikäli joskus tulee juotua sitä liikaa on lievä pahoinvointi ja kiihtyneisyys oireena, mutta silloin täytyy litkiä päivän aikana useampi kupillinen. Kiitos kuitenkin vastauksestasi :) , hyvä että olet löytänyt oireittesi syyn kofeiinista.
Sitten saat varautua siihen, että oireet tulevat jatkumaan. Kofeiini aiheuttaa näitä oireita nimittäin vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen, ja niiden poistuminenkin vie aikaa kuukausia täydellisen lopettamisen jälkeen.
Jatkoa ajatellen, bentsodiatsepiinit ovat täsmälääkkeitä kofeinismin aiheuttamaan keskushermoston ylikiihtymiseen, koska se korvaa niiden rauhoittavien välittäjäaineiden toimintaa, joita kofeiini estää. Suosittelen pitkän puoliintumisajan omaavaa Diapamia, se on kofeinistille täsmälääke, jonka varassa kofeiiniriippuvuutta voi jatkaa melko vähillä oireilla, kunnes tulee seinä vastaan, sitten ei auta enää mikään.
Enpä tiedä onko tuossa kofeiini jutussa perää, itse olen juonut vahvaa kahvia päivittäin 3-5 kuppia jo yli 15 vuoden ajan eikä siitä kyllä mitään oireita ole tullut.
Jos ei sinulle tule mitään kofeinismille tyypillisiä oireita kuten masennusta, ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä, maanis-depressiivisyyttä, fobioita, luulosairautta, psykoosia, skitsofreniaa, pakkomielteisyyttä, kroonisia kipuja, polyneuropatiaa tai muita vastaavia, silloin elimistösi ilmeisesti sietää kofeiinia hyvin.
Ei, niin, kai se riippuu ihmisestä. Eri ihmiset reagoivat eri asioihin eri tavalla.
Kokemusta ei ole itselläni, mutta läheiseni sairastaa paniikkihäiriötä. Hänellä on lääkkeenä Sepram 30 mg päivässä. Pari vuotta taaksepäin, kun sai lääkityksen, pyydettiin varaamaan aika heti ns. keskusteluterapiaan. Hän ei halunnut. Se on varmaan aika yleistä, valitettavasti.
Omasta mielestäni tähän terapiaan kannattaa mennä, se on yksi askel parempaan huomiseen, kun saa jutella jonkun kanssa omista asioistaan, ongelmistaan jne..Lääkitys on tottakai tarpeen (ainakin suurimmalla osalle) On myös hyvä muistaa riittävä unensaanti, terveellinen ruokavalio, liikunta myös. Lisänä voi ottaa kalaöljykapseleita karnosiinia. Nämä ovat läheiselläni ainakin "toimineet" hyvin.
Kiitos kommentista!
Samat oireet ja niiden edellyttämät fyysiset, neurologiset ja psyykkiset testit läpikäyneenä voinen sanoa, että oireesi todellakin viittaavat paniikkihäiriöön, tai vähintään ahdistuneisuushäiriöön. Koska lähes kaikki oireesi kuulostavat niin kovin tutuilta, niin kehottaisinkin hakeutumaan psykiatrian poliklinikan puolelle jatkotutkimuksiin ja terapiaan. Sinun oireesi eivät ole yhtään sen pienempiä tai vähäpätöisempiä kuin kenenkään muun (akuuttitapauksia lukuun ottamatta), joten hakeudu rohkeasti vain kunnnalliseen hoitoon. Lakikin jo sanoo, että sinulla on oikeus hoitoon, eikä sen aloittamiseen saa mennä kolmea kuukautta kauempaa.
Ihmiskeho on siitä todella mielenkiintoinen, että tarpeeksi jotain ajattelemalla, saa helposti pelkäämiään oireita. Kuten aiemmin mainitsit: sydämen tykytykset, lämmön nousu, "pala kurkussa", rintakivut, hengitysvaikeudet (usein myös hyperventilaatio), voimattomuus, unettomuus ym, ym. Kaikkia näitä voi ajatuksen voimalla itselleen aiheuttaa tai niitä pahentaa - kokemusta on vaikka toisille jakaa.
Mitä terapiaan tulee, niin on kovin yksilöllistä, että kenelle siitä on hyötyä. Tämä johtuu usein myös saatavilla olevan terapian ja terapeuttien tasosta - löytyykö ammattitaitoista terapeuttia, jonka kanssa asioista puhuminen on helppoa. On tullut jokunen näitäkin koluttua, ja yhdessä vaiheessa lopetin käynnit, koska terapeutilla ja minulla ei vain klikannut. Sittemmin olen saanut avukseni myös ammattitaitoisia terapeutteja, joiden kanssa voi ihan mielellään purkaa ajatuksiaan ja tehdä tai käydä läpi erilaisia harjoitteita, jotka voivat olla avuksi oireiden hallinnassa. Tärkeintä on, että hakeudut terapiaan ja psykologisiin testeihin ajoissa, ettei tilanne eskaloidu yli kontrollin, tai että joudut suotta kärsimään ilman apua. Lopulta saattaa käydä niin, että sinulle ei myönnetä edes ulkoistettua psykoterapiaa, vaan yritetään työntää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuo nyt hieman kärjistettynä, mutta ei tarkoita sitä, etteikö tällaistakin tapahtuisi. Tsemppiä sinulle, ja kysy ihmeessä lisää, jos jokin askarruttaa. :O)
P.S. ex-kofeinisti voisi kyllä lopettaa ainakin sellaisten ketjujen pommitamisen, missä sitä nimenomaan pyydetään!
Ex-kofeinisti keskustelee missä ketjussa haluaa tai katsoo aiheelliseksi. Foorumin säännöissä ei ole mitään mainintaa siitä, että joku voisi kieltää jotakuta osallistumasta keskusteluun.
Kiitos asiallisesta ja informatiivisesta kommentista. En kuitenkaan usko tilanteeni olevan kovin paha, koska olen sen melko hyvin pystynyt tiedostamaan ja osittain käsittelemään. Vaiva vaan koskee terveyttä (ei onneksi sosiaalisia tilanteita, paikkoja tms.) ja kun kaikki on sillä saralla ok, en usko paniikin iskevän, näin siis ainakin alkuvuoden jälkeen. Ongelmalliseksi tämän tilanteen tekee toki se, että minulla ihan oikeasti on ollut flunssaa useamman kerran peräjälkeen, erään lääkärin mukaan varmasti sikainfluenssakin lievänä (ei testattu, vaikka olen pyytänyt), jonka jälkioireista nyt kärsin sopivasti paniikilla höystettynä. Varsin otollinen maaperä siis panikoida, kun flunssan oireet ovat olleet vähintäänkin ihmeelliset ja ennenkokemattomat. Tuolta sikaflunssakeskustelusta löytyi toki useammalta myös ihan näitä samoja fyysisiä oireita, kun minullakin on ollut, joten luulosairas kokee tällä erää suurta epätietoisuutta siitä sairastaako sikalentsua vai paniikkihäiriötä. Todennäköisesti molempia :) .No suunta on toki parempaan.
Huoh! "Ex-kofeinisti keskustelee missä ketjussa haluaa tai katsoo aiheelliseksi." Niinpä tuota näytät tekevän, mutta onko pakko ärsyttää tai kiusata ihmisiä, jotka nimenomaan pyytävät Sinua pitämään ajatuksesi omanasi. Olet häirikkö ja käyttäydyt todella naiivisti jos luulet, että "neuvoistasi" on apua, saati sitten jotakin kotekstiltaan järkevää ketjussa, jossa neuvojasi ei kaivata.
Tämä on osaltani turha viesti ketjussa, ja pahoittelen sitä ketjun aloittajalle, mutta kun alkaa keittää kohta yli!
Minä puhun paniikkihäiriöstä ja sen yleisimmästä aiheuttajasta, ja neuvon, millä keinoilla vaivasta pääsee helpoimmin eroon. Jos se ärsyttää jotakuta, niin silloin vika on siinä ärsyyntyvässä päässä. Jos sinua ahdistaa lukea juttujani, älä lue niitä, äläkä soita poskea ja haasta riitaa joka käänteessä. Sinähän tässä häiriköit puhuessasi asian vierestä.
Neuvojani seuranneet ovat kyllä käyneet näillä foorumeilla kertomassa, että olo on merkittävästi parempi.
Vaihteeksi asiaa...
Pointtini ei suinkaan ollut se, että olisit sekoamassa, tai että olisit akuutin avun tarpeessa, mutta mielestäni saattaisit saada helpotusta elämääsi keskustelemalla jonkun ammatilaisen kanssa - esimerkiksi kerran kuukaudessa pääsisit purkamaan oloasi. Tämä sen takia, että oireesi vaikuttavat kausittaisilta, mutta kuitenkin yhä olemassa olevilta - eli pannu täyttyy pikkuhiljaa, ennen kuin taas tulee muutaman viikon ahdistuskausi, joka taas lähtee kokeita tekemällä ja niistä negatiivisen tuloksen kautta helpotuksen saaneena.
Tätä kannattaa miettiä, koska jos olet altis "keräämään" ahdistusta, vaikkakin vain kausiluonteisesti ja varmasti elämäntilanteeseen ja stressin nousuun liitettynä, niin jokin saattaa painaa mieltä määrätyin väliajoin niin paljon, että tarvitset sen "annoksen" terveyttä esim. lääkärin teettämien kokeiden kautta saaduin "puhtain papereiden". Voi olla hyvinkin, että vältyt tällaiselta noidankehältä vain saadessasi purkaa mieltäsi aika ajoin - ei sitä pakko ole jatkaa, jos siltä tuntuu, mutta suosittelen kokeilemaan. :)
Kyllä olen ajatellut käydä terapiassa pikimmiten, koska en haluaisi enää pelätä oireita. Itseasiassa huolestuin tilastani pari viikkoa sitten kun kuumeen mittaus ja sykkeen kellotus karkasi yhtenä pahaoireisena (tod. näk flunssaa jota paniikilla hieman maustoin, itse asiassa melko paljonkin) päivänä käsistä. Seuraavana mahdollisena arkipäivänä pääsin keskustelemaan terapeutin kanssa asiasta joka toki hieman helpotti. Näitä keskustelutuokioita on nyt kolme ollut, mutta viittä kertaa pidempään tämä taho ei niitä tarjoa. Yksityiseen on turvauduttava, koska ainakaan puhelimitse ei julkinen taho apua suostunut tarjoamaan. Jotain muuten tunnut ahdistuksesta tietävän.
No nyt on pakko laittaa vähän asian vierestä taas...
"Minä puhun paniikkihäiriöstä ja sen yleisimmästä aiheuttajasta..." Ja missähän ne todisteet tälle väitteelle on??? Oletko edes tutustunut muihin, kuin kofeiiniin liittyviin tutkimuksiin paniikkihäiriöstä ja/tai sen aiheuttajista?
Ei minun tartte poskiani soitella, teet itsestäsi narrin ihan omin voimin...
En ole tutustunut muihin mahdollisiin tekijöihin, koska lähdin tutkimaan nimenomaan omaa tilannettani, joka aiheutui kofeiinista. Muutkin tekijät voivat laukaista saman lihassolujen tuhoutumisen kuin kofeiini, mutta ne jätän muiden selvitettäväksi. Minua ei edes kiinnosta nuo muut tekijät, lähdin perehtymään asiaan ymmärtääkseni miksi olin yi 20 vuotta sairas ja miten selviän vieroituksesta parhaiten.
Kofeiini on kuitenkin ylivoimaisesti yleisin ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön aiheuttaja, samoin kuin masennuksen ja monen muun psyyken oireen. Kofeiinin vaikutusmekanismeja tutkimalla, voisi löytyä myös muita altistavia tekijöitä, siksi olen vaatinut asian tutkimista, sekä näiden mielialahäiriöiden, että myös ms-oireyhtymän suhteen. Ikävä kyllä, raha painaa enemmän vaa'assa kuin kansalaisten terveys.
kyllä noi oireesi ovat paniikin kuuloisia, mutta toki flunssaisena on muutoinkin heikossa kunnossa. Itselläni on ollut kaikkia noita oireita niin flunssaan kuin ahdistuneisuusoireisiin liittyen. Viime keväänä kun ahdisti sanoin kerran ystävälleni "jospa mulla on aivosyöpä". Hän jatkoi telkkarin katsomista ja totesi "No sit se on ollu sulla jo kauan". Tämmöiset ystävät ovat oikeasti ihania! Jotka jaksavat kuunnella ja lohduttaa mutta myös joskus palauttaa maan pinnalle.
terapeutteja on moneen lähtöön eli ole tarkka kenelle menet. Esim. kognitiivisen psykoterapian piiristä voit löytää asiaan perehtyneitä. Kerro etukäteen mistä on kyse ja kysy "osaatko tätä lajia?"
Hyvä omahoito-opas on Edmund J Bourne "Eroon ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville." Sitä saa ainakin Hgissä Akateemisesta kirjakaupasta ja kirjastosta. Hirveästi sivuja, mutta paljon myös asiaa.
Tärkeintä on, että saat apua ja uskallat kertoa tilanteestasi jollekin läheiselle. Muuten kaikki voimat menee siihen tarkkailuun ja pelkoihin.
Olen itse saanut näitä oireita ensimmäisen kerran vuosi sitten. On ollut tosi hyviä, pitkiä jaksoja ja sitten kun tulee paljon stressiä ja painetta, niin oireet palaavat, mutta KATOAVAT.
Ota iisisti mut huolehdi itsestäsi!
Kiitos neuvoistasi. Vapaan yksityisen terapeutin haku on päällä ja tuntuu kovin työläältä sellainen löytää.
Ihan sanattomaksi menin kun luin tekstisi, aivan kuin suoraan minun elämästäni!!
Menee todellakin ikä ja terveys pulssin mittailuun (sydänvika?), kuumeen mittailuun (sikainfluenssa?), kasvojen peilailuun (halvaus kasvoissa?), täällä on "koettu" aivokasvaimet, keuhkoveritulpat, sydänkohtaukset, allergiset kurkun turpoamiset ja aivoinfarktit.
Millä keinoilla saat ajatuksesi ja luulosi kuriin? Itse yritän vaan komentaa itseäni lopettamaan, joskus saattaa toimia, mutta usein jostain takaraivosta tulee se "entä jos kuitenkin..?"
Lääkärissä tullut ravattua ja ambulansseja on soiteltu eikä mitään kuitenkaan ole ollut fyysisesti hätänä.
Aika raivostuttavaa.
Ex kofeinistille sen verran, että itse en ole koskaan juonut elämässäni kahvia, ja teetä juon vain kofeiinittomassa (rooibos) -muodossa.
Silti oireilen monella tavalla ja diagnoosia löytyy. Että ei se kofeiini aina ole kaiken pahan alku ja juuri.
Kofeiini todella aihettaa näitä oireita noin 10-20% käyttäjistä, mutta, kuten olen todennut monta kertaa, ne samat prosessit, jotka kofeiini käynnistää, voivat käynnistyä muidenkin tekijöiden vuoksi eri yksilöillä.
Näissä oireissa on aina taustalla liian korkea stressihormonien taso, ja sitä voi hoitaa samoilla luontaislisillä kuin kofeinismin aiheuttamia oireitakin. Vaikka homman laukaiseva tekijä on eri, on se stressihormonien häiriö, joka oireet aiheuttaa aivojen tasolla, kuitenkin sama.
Kiitos viestistäsi! Taidan vielä kuitenkin olla noviisi, kun en ole noita "sairauksiasi" vielä tajunnut sairastaa :) . Sen verran osaan omakohtaisella kokemuksella kuitenkin neuvoa, että kannattaa pysya kaukana sairauksiin liityviltä nettisaiteilta, keskusteluista ja lääkärikirjoista. Myöskin tv:n ja radion lääkäriohjelmia kannattaa välttää. Ihmisten kanssa keskustellessa terveys- ja varsinkin sairausasiat on syytä ohittaa vaikkapa niillä kuuluisilla "sääkuulumisilla".
Toki oireet, jotka eivät ole entuudestaan "tuttuja" on täytyy tutkituttaa lääkärillä, mutta harkinnan kanssa. Ahdistuslääkkeistä on varmasti apua, jotta voi välttää turhaa hötkyilyä ja ylilyöntejä. Minulla perhe-elämä ja varsinkin vaimo toimii rauhoittavana (voisiko jopa sanoa paniikin jäädyttävänä (myönteisesti)) tekijänä. Eli kuten Pahoja Paniikkeja tuossa aiemmin kirjoittikin "akuutista aivosyövästään", on keskusteluapu, ystävä, mummo, naapuri tai vaikka kriisipuhelin, mikäli "elävää uhria" ei löydä, loistava keino purkaa akuuttia ahdistusta ja jopa paniikkia.
Vaikka suhtaudunkin lääkkeisiin (esto- ja täsmälääkkeet ahdistukseen) kriittisesti, jopa negativisesti, täytyy kuitenkin tunnustaa (toki lyhyt kokemus), että koen saavani niistä hyötyä. Jo tieto siitä, että ahdistuslääke on käytettävissä, mikäli olo pahenee, on rauhoittava tekijä. Unettomuutta (katkonainen uni)olen nyt lääkinnyt melatoniinilla lyhyen aikaa ja tuntuu siltä, että ahdistus (suurelta osin mielestäni estolääkityksen alkuoireita) ja paniikki on lieventynyt.
Mielestäni kannattaa rohkeasti alkaa hoitamaan / hoidattamaan itse henkistä vaivaa, niin tilanne varmasti helpottuu. Toki valitettavasti täytyi ainakin minun muutama "vakava sairaus" oirehtia, ennenkuin aloin hahmottamaan terveydellistä tilaani ja sitä mistä ne harmittomat oireet aiheutuivat. Toki oireet täytyy ensin poissulkea.
Luulosairaalle terveisiä täältä päin, nyt on helpottanut ihmeellisesti kun olen tosiaan jättänyt telkkarin katsomiset ja wikipediat pois elämästä :D Kävin sitten vielä lääkärissä ottamassa verikokeet ym. missä pitäisi näkyä kaikki mahdollinen, voi että mikä helpotus oli kun kuulin että kaikki testitulokset olivat normaalit!!! Joskus sellainen pieni ilkeä ajatus meinaa ottaa vallan, mutta sillon yleensä soitan jollekkin tai teen muuta mikä vie ajatukset pois ja päätän "jos tämä oire jatkuu vielä huomenna, varaan ajan lääkäriin". Yleensä se on sitten huomiseen mennessä unohtunut.
Kesää ja valoa kohti ollaan lujaa menossa, silloin ajatuksetkin ovat iloisempia kuin pimeässä ja synkässä talvessa!
Voimia!
...että sielläkin suunta selvästi parempaan. Niin täälläkin. Nyt Joulunpyhinä on jopa unilääkkeet "unohtuneet" ja olen nukkunut kuitenkin melko hyvin. Myös fyysinen suorituskyky on palautunut ennalleen, sitä on tuossa tenavien kanssa ulkoillessa ja luistellessa tullut koeteltua.
Täytyy vaan näin jälkeenpäin ihmetellä, kuinka kovia ja erilaisia oireita sitä saa mielellään aikaiseksi, kun oikein "tahtoo". No minulla varmasti oli alkuun jokin "sikalentsu" tms., mutta sen jälkeen kuvittelin oireet, jotka jäivät päälle.
makuulle mentäessä poskiontelon ja nenän seudulla tuntuu turvotus tai peine. alkaa räpyttää silmiä. ilmeisesti hengitys alkaa tiedostamatta tihentyä ja aivot saa liikaa happea. sydämen tykytys nousee samalla. sitten se saattaa purkaantua paniikkikohtauksena jolloin luulee kuolevansa. kohtauksen saa estettyä tietenkin lääkkeillä, mutta esim. pussiin hengittäminen voi auttaa, koska silloin hengittää myös hiilidioksidia. paniikissa hengittää nopeampaa sisään kuin ulos. psykiatrilla käyti säännöllisesti on myös tärkeää. aamukahvin juomatta jättäminen ei ole käynyt mielessä. en sitten tiedä mitä se kofeiiniherkille henkilöille voi aiheuttaa.
Kofeiini aiheuttaa kofeiiniherkälle ihmiselle ahdistuneisuutta ja paniikkihäiriötä, sekä selittämättömiä neurologisia tuntemuksia, useimmiten kasvojen ja päänahan alueella.