Onko olemassa lakipykälää kohdennetaanko ulosmitatut varat velan pääomaan vai korkoon? Minun tapauksessani veron pääoma ei lyhene yhtään, koska ulosmitatut varat menevät aina viivästyskorkoon. Se on perseestä.
Mihin kohdennetaan
nimimerkki talvisota
13623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ulosottokaaressa määrätään, että ensin korot ja sitten pääoma.
"Ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle, sen jälkeen pääomalle ja viimeksi kuluille"
Mikähän logiikka tässä on, että ensin korto jasitten pääoma eikä esim 50/50?
Eduskunta tuon ulosottokaaren on säätänyt, joten kysymukset sinne.
Eduskunnalle kysymys: Miksi ulosmitatut varat kohdennetaan ensin koroon ja sitten vasta pääomaan?
Mitä eroa siinä sitten on maksaako ulosotossa olevaa velkaa sadalla eurolla ja kohdistaa sen velan korkoihin tai itse velka pääomaan? Eikö sitä velkaa ole tasan tarkkaan yhtä monta senttiä sen jälkeenkin ulosotossa riippumatta kummalla tavalla velkaa lyhentää
ole sama asia !! Korot pienee jos kohdistetaan pääomalle !!!!
Tähän lakipykälään pitää saada muutos.
muuksi muuttuisi, sillä "maksamaton korko-osuus" muuttuu "pääomaksi" eli kasvaa korkoa korolle periaatteen mukaisesti.
Eli ainoa mahdollisuus saada pääoma pienemään, on se että maksaa velkaa pois suuremmalla summalla kuin mitä velan korot ovat.
Eli se kumpaan (pääoma vai korko) osaan maksu kohdistuu, väliä lopputuloksen kannalta.
korkoa ulsottomenettelyssä? Ei kai?
Kasvava korko määräytyy pääoman mukaan. Kun pääoma ei pienene ei pienene korotkaan. Jolloine velkoja lyhentääkseen on pakko maksaa enemän kuin korko on jotta pääoma pienenisi.
Itse teen pelkkää pimmeetä duunia juuri sen vuoksi. 10 000 korot ei velkaa lyhennä, jos ei voi lyhentää 10 000,50. Silloin pääoma pienenisi vain 50 senttiä ja seuraavat korkolaskelaman tuhannesosasentin.
Viivästyskorosta ei joudu hovioikeuskäytännön mukaan maksamaan enää uutta viivästyskorkoa. Näin ollen viivästyneeseen velkaan sovelletaan yksinkertaista korkolaskua. Tästä on seurauksena se, että olisi matemaattisesti periaatteessa mahdollista ensin kohdistaa lyhennys pääomaan ja jättää maksamaton viivästyskorko lepäämään korottomana. Velkojalle tästä olisi haittaa mutta velalliselle hyötyä, koska viivästyskorkoa kertyy sitä vähemmän mitä aggressiivisemmin lyhentelet velan pääomaa.
Korko on lainarahan hinta. Tottakai se hinta maksetaan ensin. Varsinkin kun se on jo myöhässä.
Velkahan ei lyhene koskaan jos lyhennys ei kata korkoa ja vähän edes pääomaa..tämähän on nyt päivän selvää. Joten ihan sama kumpaa sitä lyhennellään... Ehkä tästä johtuukin monen harhakuva siitä että velka ei lyhene kun lyhennykset pilkotaan eri velkoihin, syynä on oikeasti se ettei lyhennyksen kokonaissumma ole riittävä