Minulla tuli elämäni ensimmäinen paniikkikohtaus kun olin 14,olin päivä rippikoulussa ja alkoi ahdistamaan ajatus konfirmaatiosta joten jätin rippikoulun käymättä.Pari vuotta meni hyvin taas,vaikka alkoi uusi koulu ja kaikkea stressaavaa.Sitten aloin seurustelemaan ja aloin saada taas paniikkikohtauksia..tämä tapahtui kesällä ja syksyllä olo taas normalisoitui ja keväisin huononi..Olo oli taas hyvä vaikka oli todella vaikeita hetkiä(yhden paniikkikohtauksen sain kun mut jätettiin) sit alkoi tämä teinejen on/off suhde,se oli stressaava ja olin hiukan ahdistunut mutta "rakastin" sitä poikaa niin paljon että suostuin kestämään huonon kohtelun..Sitten alkoi tulla uhkailuja että se jättää mut jos en pysty olemaan ahdistumatta.Se ei ainakaan oloa paremmaks tehnyt.Sitten tuli se lopullinen loppu ja vaikka olin surullinen olin samalla iloinen kun ei ahdistanut paitsi jos otti alkoholia ja sekään ei joka kerta aiheuta paniikkikohtausta.No tapasin sitten uuden miehen,tämäkin oli kevättä mutta silloin käytössä mielialalääkkeet eikä ahdistus päässyt kasvamaan.Lopetin niiden käytön kesän lopulla ja muutto uudelle paikkakunnallekaan ei saanut minua paniikkiin..Monta vuotta meni hyvin ilman mitään ongelmia,kunnes aloin odottamaan esikoista. Raskauden alussa sain paniikkikohtauksia mutta ne hävisivät kun viikot kuluivat ja muuttui iloksi. Sitten kun synnytyksestä alkoi olemaan kuukausi alkoi taas olemaan paniikkiolo(ja tämäkin oli kesää)Syksyä kohti olo taas muuttui normaaliksi,vieläkin vain kuukautiskierron mukaan tuntuu ahdistus menevän..Enää ei varsinaisia paniikkikohtauksia ole tullut kuin muutaman kerran päivää tai paria ennen kuukautisia..
hormoneilla yhteyttä paniikkiin??
tälläistä
4207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikö psykiatri ole sinulle asiasta maininnut?! Outoa.
eipä ole ei.sanoi se että tuo on yleinen vaiva eikä tiedetä mikä sen aiheuttaa.eikä lääkärikään sanonut mitään maailmaa mullistavaa "tuskin se ahdistus kovin kauaa kestää"
Hei!
Itse sain paniikkihäiriökohtauksen ekan kerran n.16-vuotiaana. Paniikkihäiriötä kesti parisen vuotta ja sitten loppui yhtäkkiä.
Elokuussa sain lapsen (esikoinen) ja myöskin n.1kk synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö palasi!
Saan kohtauksia erityisesti liikkuessani vauvan kanssa..ja tämä on todella ikävää, koska pelkään koko ajan uutta kohtausta.
Vielä en ole apua hakenut, mutta pitäisi kyllä. Tämä alkaa vaikuttaa jo elämänlaatuni paljon!
Mulla alkoi 10 vuotiaana paniikkikohtaukset ja silloin ei vielä tunnettu ph .
Kylän lääkäri sanoi et "mummotautia" ja ihmettelin miten voi olla lapsella .
No hormooneja tarkoitti ja aikuiseksi kasvamisen vaikeutta.
Silloin piti vain kestää kamalat olotilat ja ne meni menojaan .
Kunnes se kaameus iski uudelleen 50v korvilla ja lääkäri kysyi oliko murrosiässä panikointia ja niin se selvisi et mahdollisesti tulee uudestaan "viihdevuosissa".
Joten hormoonit ,hormoonit syyllisiä. Hormonit lisääntyy ja hiipuu niin kaikkea aikaan saa.