Tere! Tonttimme on tasaisella pehmellä peltoalueella, joten se vaatii "vähintään" reunavahvistetun laatan, ehkä jopa paalutuksen. Joku sanoi että paalutus ei ole välttämättä kalliimpi, pitääkö paikkaansa? Ja jos paalutetaan niin minkälainen perusta tulee paalujen päälle yleensä jos aikomuksena on varaava lattialämmitys sähköllä? Minkälaisen kustannusarvoin heittäisitte koko talon (125/185 neliötä) pohjatöiden osalta? Kiitos asiantuntijoille vastauksista.
Perustukset "pellolle"
Tomppa
2510901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jos omistatte tontin niin kannattaa selvittää maaperätutkimuksella ja perustamistapalausunnolla miten perustukset tehdään.
Kustannukset selviävät em perusteella!
Tutkimus tehdään noin kuukauden kuluttua (kun saamme lyötyä lukkoon talopakettikaupan, asemakuvat, mestarin ym.). Olen vaan utelias jos jollakin on kokemusta peltotonteista.
tekemässä talopakettikauppoja, vaikka tontti ei ole selvä, hinta pitäisi saada perustuksille vaikka maaperätutkimusta ei ole tehty. Tontin kantavuus on perusta jolle maaperätutkimuksen tekijä antaa suosituksensa perustuksille ja se yhdessä perustussuunnitelman kanssa määrittävät millaiset perustukset tehdään. Etukäteen tehty talopakettihankinta voi aiheuttaa suuret lisäkustannukset perustuksissa jos eivät osu maaperän kantavuus ja valittu paketti yhteen, mutta noinhan se täällä tuntuu menevän; pers edellä puuhun ja sitten itketään perhepiirissä kun meni persiilleen. Missä vastaava mestarisi on jonka pitäisi sinulle perusasiat selittää, vai etkö tahdo uskoa.
Valitsemamme puurunkoinen tiiliverhottu talo sopii kyllä mielestämme ja kaavankin mukaan tontille hyvin, kauppaa hierottu jo pitkään, emme ole vain laittaneet vielä nimeä paperiin, muuten asia on selvä ja tontti on oma. Jos olisin raksa-ammattilainen niin tuskin täällä surffailisin.
Sinulla taitaa olla joku ongelma kotona.
painoa, mutta kuten todettu ulkonäköhän se on joka talon valinnan ratkaisee. Maksakoot sitten perustaminen vaikka mitä. Mistä tiedät ? Miksei minulle ole kerrottu mitään koti-ongelmista.
Tuskin talon painosta kannattaa ongelmaa tehdä.
Rakennesuunittelijan kertoman mukaan esim 100m2 talo painonsa puolesta tarvii vain 2 kpl teräsbetonipaalua. Se ei liene edes teoriassa mahdollista toteuttaa, joten eiköhän keskiverto paalumäärä kanna talon kuin talon:)
paalutettavissa tonteissa, maanvaraisilla kun koitetaan selvitä niin usein tulee eteen ettei tontti kanna suunniteltua taloa. Mutta muuten kiitos asiantuntevasta osallistumisestasi :)
pohjatutkimuksesta saa perustamistapalausunnon, mutta esim.
- paalut alk.4000e, riippuu paalutussyvyydestä
- anturapalkki (rakennesuunnittelija mitoittaa) 5000e
- sokkeli esim lammin valuharkosta 4000e
- usein varminta tehdä tuulettuva alapohja savityyppisille tonteille (mielipiteeni)
em hinnat edellyttävät omaa/halpaa työtä, kokonaishinta (sis. salaojat, kaivuut, täytöt, routaeristeet )voisi olla tällöin 25-30.000e, riippuu mitä menee maansiirtotöihin.
Kiitti tiedoista.
Tuulettuva alapohja taitaa olla yleinen ratkaisu paaluperustuksille? Mutta soveltuuko varaava laatta rossipohjan yhteydessä järkevästi?
tehdään paalutuksen päälle maanvarainen laatta (useimmiten täysin älytöntä) vaatii hirvittävän määrän täyttöä ja tulee siten kalliiksi. Itse suosin kyllä rossipohjaa, varaavana tuskin kovinkaan järkevä, mutta tietysti jokainen tekee parhaaksi katsomallaan tavalla. Suosittelisin kyllä sinua palkkaamaan nopeasti hyvän vastaavan mestarin ennenkuin tulet tehneeksi mitään suurempaa ja kalliimpaa töppiä, tuntuu olevan kovin hakusessa nuo asiat sinulla ja täällä ne eivät kyllä selviä anonyymeissä kirjoitteluissa.
joo en minä näistä hommista juurikaan tiedä mutta galluppia ja kokemuksia on aina kiva kuulla.
kysyvä ei tieltä eksy, ja paha täällä muutaman rivin perusteella ruveta sanomaan minkä verran paukkuja on kelläkin rakentamiseen.
Olisin enemmän huolissani asenteesta 'kyllä mä tiiän, näin ne hommat on ennenkin tehty...'
varaavan laatan minäkin miettisin kahdesti, niissä suurempi sähkönkulutus syö yösähkön etuja, lisäksi säätömielessä hankala. Mutta tämäkin mielipide, faktat puuttuu..
Kiitti asiallisuudesta.
Olen sähköalan kouluja käynyt ja jonkin verran varaavalla laatalla varustetussa asunut enkä näe siinä mitään suurta ongelmaa, nykyajan älytermostaatit taitavat hoitaa hommansa.
Kaikissa lämmitysmuodoissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja kompromisseja on pakko tehdä.
Eikös suurin osa sähkölämmitteisistä taloista tehdä laatalla, suorasähkö jotenkin tuntuu 80-luvulta. Olen myös miettinyt ilmalämpöpumppua sillä se ei ole kovin kallis, mutta onko hyötyäkään varsinkaan laatallisessa. Varaava paikalla muurattu takka tulee tietysti.
Sen maaperätutkimuksen teettäisin ennen talopakettikauppojen tekemistä, sitten on myöhäistä valittaa kun nimet on paperissa tai sopimukseen ehto: kaupat peruuntuu jos maaperä ei sovellu xxxxx xxxx syystä ko. talolle.
Varaava sähkölämmitys lattiassa alkaa pudota pois muodista huonon säädettävyyden ja sähkölaitosten hinnoittelun takia.
Nopeasti säätävää lämmitystä saa pattereilla ja /tai kattolämmityksellä sekä pintalaatan sähkökaapeleilla tai -matolla.
Ehdosta keskusteltiin jo myyjän kanssa ja se tulee paperiin tietysti. Mutta samalla pellolla on muitakin taloja ja olemme kaupungin tekemistä kairauksista havainneet että maaperä-eroja tonttien välillä ei juurikaan ole.
Miten maaperätutkimus voi vaikuttaa talokauppoihin, talon muoto on kuitenkin melko tavanomainen joten miten se perustus-asia taloa vaihtamalla paranisi kun tonttikin on ostettu, nyt en ymmärrä, anteeksi tyhmyyteni.
Tulkitsin kirjoituksestasi että olet laittamassa sähkökaapelit ja varaavan laatan. Oikeastaan se on ihan ok eikä sitä voi isoilla argumenteilla ruveta kaatamaan. Mutta mikään termostaatti ei voi kuitenkaan ennustaa seuraavan päivän säätä.
Mielestäni vesikiertoinen lattia on se jolla luodaan mahdollisukuuksia tulevaisuuteen.
15-20 vuotta on lyhyt aika rakennukselle, mutta lämpöpumpuissa ja muullakin tekniikalla kehitys tulee olemaan aikamoista.
Lämmönlähteenä voi olla maalämpö, pilp, öljy tai vaikka suora sähkö.
Takka on hyvä, ja ilmalämpöpumppukin jäähdytysominaisuuden vuoksi mahdollinen lisälämmittäjä.
Jos pellolla on muita taloja niin omaa maaperätutkimusta ei tarvita, voit rakennusviraston arkistosta pyytää kopion naapurin tutkimuksesta ja käyttää sitä.
Ja tee talopakettikaupat vaan valmiiksi kyllä myyjä neuvoo sitten suunnittelijoisen puheille ja kyllä ne kustannuksetkin aikanaan selviävät, nyt on rakennettava kun korot on matalalla.
muodostua mahd. katetut terassit, autokatokset jne koska niiden vaatimat kattopilarít joutuu usein myös perustamaan paalujen varaan. Jos maa on hyvin huonosti kantavaa ja paalu pitkä niin täytyy yksittäiset paalut usein sitoa esim. palkilla toisiinsa. Eli "ulokkeiden" perustamiskustannus saattaa olla huomattava lisämenoerä. Hyvä arkkitehti huomioi nämä asiat jo talon suunnitteluvaiheessa mikäli tontin maaperäolosuhteet ovat tiedossa.
On se kummallista, kun nykyään pitää kevyiden puutalojenkin perustukset tehdä paaluttamalla. Eikö nykyään osata enää tehdä normaalia matalaperustusta?
Ehkä syy on se että nykyään joudutaan rakentamaan pohjasuhteiltaan huonoille tonteille
Tietyillä alueilla on rakennettu saven päälle jo vuosikymmenet. Kantavuutta laskettaessa tiiviille savikerrokselle saattoi laskea 0.25 kg/cm². Tiedänpä täystiilisen rivitalon tasakatolla, jonka anturat ovat 50 cm leveät ja huoneistojen väliseinän kohdalla sama poikkisuunnassa. Alla kuivakuorikerros ja sen alla täysin vetelä lieju kymmeniä metrejä. Ei ole liikkunut mihinkään eikä seinissä halkeamia tms.
Kai nykyään kaikki tehdään hinnasta välittämättä niin varman päälle peläten vastuita, mikä toki siinä mielessä viisasta onkin. Silti vähän ihmetyttää, että kaikki koirankoppia suuremmat paalutetaan.
kun talo painuu, tulee itku kustannuksista kun paaluja laitetaan jälkikäteen.
jos osataan tehdä perustukset. Mutta paaluttakaa pois keveitä puutalojanne vaikka 100 m. Eipähän ainakaan painu.
perustukset, siksi paalutetaan. Niinhän ne on osattu tehdä ennen perustukset, näkyvät vaan olevan suurin osa niistä vanhoista taloista enemmän tai vähemmän painuneita suuntaan jos toiseen. Useimmiten kylläkin ulkoisista syistä johtuvista muutoksista, mutta kyllä pitää varautua nykyaikaisessa rakentamisessa että rakennukset kestävät kohtuullisia ympäristön muutoksia, niistä vaurioitumatta.