Mä toisaalta haluaisin lopettaa oksentamisen, ettei hampaat ja hiukset lähde. Se on mun ainoa syy miksi haluaisin lopettaa. Mutta mä en halua, enkä pysty lopettaa koska mä pelkään lihoavani läskipalloksi, ja menettäisin kaverini enkä koskaan saisi poikaystävää jne. Miksi te haluaisitte lopettaa tai ette haluaisi lopettaa? Lukisin innolla teidän vastauksia. :) KIITTI!
Miksi haluatte / ette halua lopettaa oksentamista?
bulimikkko
4316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Syön kyllä terveellistä ruokaa ja hedelmiä oksentamatta, mutta heti kun syön jotain epäterveellistä (jätskiä, suklaata, pizzaa tms) liikaa, on pakko päästä oksentamaan koska lihominen ja kalorit pelottavat. Voin kyllä syödä keksin kahvin kera kaverin luona ilman syyllisyyden tunteita, mutta jos tiedän että kaloreita on tullut paljon niin vessa kutsuu.. En kuitenkaan ole alipainoinen, hieman normaalia tukevampi mutta paino on onneksi laskussa.
Myös tieto siitä että kalorit voi poistaa pitää minua kiinni ahmimisessa. Miksi söisin pienen siivun jäätelöä kun voin syödä koko paketin lihoamatta..? Inhoan sitä mutta onneksi ruokavalioni on menossa terveellisempään suuntaan. Kuitua, proteiinia ja hedelmiä vaan niin ahmimishimoja on paljon harvemmin!
Mä en osaa lopettaa enää, haluaisin kyllä, mutta en uskalla kertoa kenellekkään. Pelkään, että mut tuomittaisiin ikuiseksi bulimikoksi ja kaverit ja perhe häipyisivät siltä sileän tien. Haluaisin lopettaa, koska bulimia ei ole terveellistä ollenkaan. Mutta, niinkuin edellinen kirjoittaja kertoi, bulimia koukuttaa. Voi syödä niin paljon kun haluaa, mutta eí liho jos oksentaa..
Ainoa syy, miksi haluan lopettaa on mun muksut. En halua, että he saisivat joskus tietää. En halua, että he oppivat minulta huonot syömistottumukset (vaikka yritän olla puhumatta heille mitään ruokaan liittyvistä ajatuksistani, omaksuvat he niitä silti).
...ehdottomasti. Alkuun minulla taisi olla anoreksia/ortoreksia, joka on nyt vaihtunut bulimian suuntaiseksi. En vain osaa olla enää ilmain herkkuja, ja mikäs siinä jos syö illassa jäätelöpaketin ja muutenkin jääkaapin tyhjäksi, kun voi heti kohta käydä lahjoittamassa kalorit wc-pytylle! Tuntuu mahtavalta ajatella, että voi syödä mitä vaan, kuinka paljon vaan lihomatta. Ja samalla...
Tuntuu helvetiltä, kun ruoka pyörii koko ajan mielessä ja ruuan himo ovat sanoinkuvaamatonta. Tuntuu helvetiltä kun ei ole mitään rajoja ruuan kanssa. Tuntuu helvetiltä, kun ei aina saa oksennettua ja mössöt jää pyöriin pinkeeseen mahaan. Ennen tuntui helvetiltä ajatella kaikkea oksentelun seurauksia, mutta olla vain välittämästä niistä enää. Ai niin, tuntuu helvetiltä, kun vanhemmat tietää oksentelusta, ahmimisesta jne mutta sanovat luottavansa muhun, että voin kyllä lopettaa tämän ja nuoren kuuluukin ahmia. "Älä sitten vain oksenna jälkeen päin;)" Että se siitä mun avun pyynnöstä...