http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090179
luku 7
Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Työmarkkinatuen korotusosaan on oikeus henkilöllä, joka aloittaessaan 2 momentissa tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea:
1) enintään 500 päivältä; tai
2) enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä säädetyn enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Korotusosaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen, 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisten työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen.
Mitenhän tämä aktivoi pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 pv)?. Eikö heille tarjota porkkanaa? Pelkkää keppiä vissiin. Eikö heitä haluta takaisin työelämään? Onko hallitus luvuttanut heidän suhteen?
luku 7
Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Työmarkkinatuen korotusosaan on oikeus henkilöllä, joka aloittaessaan 2 momentissa tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea:
1) enintään 500 päivältä; tai
2) enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä säädetyn enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Korotusosaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen, 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisten työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen.
Mitenhän tämä aktivoi pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 pv)?. Eikö heille tarjota porkkanaa? Pelkkää keppiä vissiin. Eikö heitä haluta takaisin työelämään? Onko hallitus luvuttanut heidän suhteen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
sitten on, enemmän kuin se 8 eur/työpäivä? Uutisissa oli just ettei kunnat mitenkään selviä kaikista aktivoitavista
Loppupuollella lukee seuraavaa:
"6 luku
Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
1 §
Työttömyyspäivärahan määrä
Peruspäiväraha on 22,22 euroa päivältä.
Peruspäivärahan korotusosa ja muutosturvalisä ovat 3,82 euroa päivältä.
Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta.
Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan ottaen huomioon, mitä 4 luvussa säädetään."
Eli laskeekos peruspäiväraha/työmarkkinatuki nyt 25,63 tuohon 22,22 euroon? päivältä vai enkö vain osaa näitä pykäliä lukea oikein?
Tuo ote taitaa olla työttömyysturvalaista suoraan. Homma toimii siten metkasti, että luvut ilmoitetaan säädäntövuoden tasossa, eikä niitä muuteta vuosittain, joten vuotuiset korotukset eivät summassa näy.
Muista virkamiesajoilta, kun joskus joutui antamaan takautuvia päätöksiä, joskus vuosienkin takaa. Päätös annettiin sen vuoden indeksissä, mistä lähtien päätöstä oikaistiin. Asiakkaat tulivat joskus lankoja pitkin, kun luulivat, että heidän korvauksiaan pienennettiin. No, kyllä se siitä sitten selvisi, kun aikani selitin, vaan monesti jouduin kuuntelemaan huutamista pitkäänkin, ennen kuin sain väliin sanotuksi sen verran, että alkoi soittajalle valjeta, ettei kaikki ole, miltä näyttää.
'''''Mitenhän tämä aktivoi pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 pv)?. Eikö heille tarjota porkkanaa?''''
Näinhän se menee. He, jotka on heikoimmassa asemassa, saa työhallinon taholta kaikkein huonoimman kohtelun, sekä asiakkaana että lainsäädännön tasolla. Heidät pystytään laittamaan kaikkein kurjimpiin orjatöihin ja jos eivät suostu, niin ohjataan mielenterveyspalveluiden piiriin ja heille annetaan myös ankarimmat rangaistukset.
Eli työhallinto lähtee siitä, että kun on lujasti päähän potkittu, niin potkitaan vielä lisää.
Mietityttää se, että kuinkahan paljon työttömiä jaetaan yhä karkeammin kahden kerroksen väeksi sen vuoksi, että heidän piirissään ei pääsisi tapahtumaan yhteistoimintaa. Toisaalta kaikkein päähänpotkituimmat saattaisivat muodostaa uhkan, ellei heitä masennettaisi tarpeeksi ajamalla toimeentulo nälkärajalle, jolloin heidän kaikki energiansa menee hengissäpysymistaistoksi eikä enää jaksa pitää puoliaan.
Suomi on julma paikka työttömiä kohtaan ja yhä julmemmaksi menee.
On se jännää kun kaikki tuollaiset korotukset aina mukavasti kiertävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Sen verran järjestelmällisesti päättäjät ajavat työttömät kahteen leiriin. On pitkäaikaistyöttömät ja sitten lyhytaikaisemmat työttömät. Kummassakin leirissä on aivan eri toimeentulotasot ja eroa vaan kasvatetaan jatkuvasti ja sitten on tietenkin kohtelu työkkärissä erilaista ja vielä karenssimääräyksetkin ovat erilaisia.
No jokatapauksessa pitkäaikaistyötön saa edelleenkin toimenpiteen ajan vain sen ylläpitokorvauksen työmarkkinatuen lisäksi eli ei kannata pyrkiä mihinkään toimenpiteeseen, jos vain voi sen jotenkin välttää.
Luulisi juuri pitkäaikaistyöttömien nimenomaan tarvitsevan tuollaista ylimääräistä rahaa kipeästi ja se voisi vähän kannustaakin noihin toimenpiteisiin eri lailla, kun siitä saisi vähän rahaa vaivan palkaksi. Nyt se on niin, että mennään jos pakotetaan ja silloinkin yritetään päästä mahdollisimman vähällä, kun en ainakaan mitään motivaatiota ole ko. juttuun.
Esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuva kerkiää toki tekemään ainakin satunnaisesti rahatöitä.
Olen muistavinani, että vuosikymmen sitten ei näissä tilanteissa käytetty sovittelua, vaan kurssilainen sai hyödyntää kaikki lisätulonsa - jollei tarvinnut ankaran tarveharkintaista toimeentulotukea... (Toimeentulotukeen toki koulutusaikainenkin työmarkkinatuki soviteltiin viimeistä penniä myöten!)
Kuinkahan mahtaa olla näiden asiain laita nykyään?
'''vuosikymmen sitten ei näissä tilanteissa käytetty sovittelua, vaan kurssilainen sai hyödyntää kaikki lisätulonsa'''
Ei se noin mennyt, vaan jos työtulo jäi kuukautta kohden alle 750 markkaa, niin sitä ei soviteltu, ylimenevä osa soviteltiin 80 prosenttisesti.
Ja sama se on tällä hetkellä. Silloin kun tuo em. etu vietiin työttömyyskorvauksen osalta, niin työhallinnolta taisi jäädä huomaamatta viedä etu koulutustuen saajalta.
Euroissa koulutustuen saaja saa nyt siis hankkia 126 euroa (tai oliko se nyt 127 euroa) ilman, että tulo vaikuttaa koulutustuen suuruuteen. Ylimenevä osa sitten sovitellaan 80 %:sti.
Mietityttää se, että kuinkahan paljon työttömiä jaetaan yhä karkeammin kahden kerroksen väeksi sen vuoksi, että heidän piirissään ei pääsisi tapahtumaan yhteistoimintaa"
Tuossahan oli juuri tuo Azoom, kun työntekijäjärjestöt vastustavat työmarkkinatuen korotusta.
Työntekohan perustuu pakkoon. Jós työnteko olisi kannattavaa niin kaikkihan sitä tekisivät. Näin paljon työtä nyt ei vain ole. Johtuen siitä, että työnteko ei kaikille ole kannattavaa osa joudutaan pakottamaan. Voisi tietenkin ajatella että heidät vapautettaisiin, mutta tällöin alkaisi työntekijöitä ottaa pannuun vaikka periaatteessa kannattavaa työtä tekisivätkin. Työn pitäisi tällöin olla tå!della kannattavaa ja sitä se ei taida olla kuin suuryritysten ylimmälle johdolle. Tai jotain tämänkaltaista. Jokatapauksessa pitkäaikaistyöttömien elintasoa ei voi nostaa jotta eivät tulisi toimeen. Miksiköhän ei voisi aktivoida jotain pienimuotoista yritystoimintaa heille ? Vai tehdäänkö näin jo ? Voimakkaammin ?
Uudessa suuren työttömyysaallon on ennustettu olevan 400000 työttömän suuruinen. Saa siinä lainlaatijat sitten laatia vaikka minkälaisia porkkanoita työttömille osallistuakseen johonkin toimintaan. Mutta kun kaikille "työpaikkaa" ei löydy sitten mistään. Osallistumista toimintaan rajoittaa jo se, että ei ole valvottuja tiloja minne työttömät sijoitettaisiin.
Saapa nähdä milloinka työttömät sijoitetaan teiden ja katujen varsille esim. vartioimaan lyhtypylväiden valoja. Unkarissakin aikoinaan eläkeläiset saivat ansaita lisätienestejä vartioimalla pysäköintimittareita.