Olen 20 vuotias ja saamme poikaystävän kanssa maaliskuussa vauvan. Olen tähän päivään mennessä luullut että on "normaalia" saada lapsia tässä iässä, olenhan kuitenkin aikuinen ihminen, en murrosikäinen lapsi ja niin on suvussamme aina saatu näihin aikoihin lapset... ja olen myös aina ollut sitä mieltä että lapsia ruvetaan tekemään suht nuoressa iässä, että jaksaa sitten niitten kanssa leikkiä jne... muutenkin muistan kuinka itse nuorempana äitini ymmärsi paremmin jos olin tehnyt jotakin typerää, koska oli hänellä itsellä vielä niin tuoreessa muistissa, omien kavereitten äidit olivat niin iäkkäitä jo että saivat korville ja satikutia kaikesta. ja eikös ole kivaa kun niitä lapsenlapsia rupeaa tulemaan ja olet itse vielä vähän nuorempi mummi ja pystyt seuraamaan vierestä pitempään suvun kasvua? se mitä tässä halusin sanoa on, että päätin nyt ekaa kertaa lukea näitä palstoja nuorista äideistä jos vaikka saisi vinkkejä ja kiva muutenkin kuulla muitten raskaudesta. mutta täällähän haukutaan nuoret äidit maanrakoon! järkyttävää! näitä lukiessa tuntuu kuin jotkut 30 vuotiaat ottaisivat itseensä kun toiset ovat saaneet onnen jo 10 vuotta aikaisemmin. ja mitä pahaa siinä on jos on nuori äiti ja haluaa käydä välillä tuulettumassa? kyllä sitä vanhemmatkin äidit tekee vai miksi sitten joka baarireissulla sellaisiin törmäsin ja vielä näissä teinibaareissa? ja nuoret äidit ovat valmiita luopumaan kokonaan/osittain näistä baari illoista kun taas 30 vuotiaat äidit eivät olleet valmiita siihen vaan piti 10 vuotta riehua ja bilettää ennen lapsen hankintaa... tästä asiasta voi loputtomiin vatvoa mutta kukaan ventovieras ei voi tulla sanomaan nuorelle äidille tai kenellekkään muullekkaan että on huono äiti! en edes ymmärrä miten toinen äiti voi tuomita toisen äidin oli sitten minkä ikänen tahansa!
en voi uskoa...
: x
6414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"ja nuoret äidit ovat valmiita luopumaan kokonaan/osittain näistä baari illoista kun taas 30 vuotiaat äidit eivät olleet valmiita siihen vaan piti 10 vuotta riehua ja bilettää ennen lapsen hankintaa..."
Höpö höpö... Kumpikin puoli kusee ja toinen vieläpä pahasti. Yleensä nämä 30 vuotiaana äidiksi tulleet ovat opiskelleet, käyneet töissä, ehkä jopa hommanneen ikiomankodinkin jossa voi rauhassa asua perheen kanssa.
Eli tuskimpa kovinkaan moni jätti lapsen hankintaa myöhemmäksi sen vuoksi että saisi vapaana riehua ja bilettää. Täytyy vielä sekin muistaa että kaikki eivät ole henkisesti valmiita lapsen "hankintaan" aikaisemmin kuin vasta sitten kun "on sen aika" ja kaikki eivät koe edes haluavansa lapsia, mutta kas kummaa sitä alkaakin haaveilla perheestä siiten myöhemmin.
Ja mitä pahaa tuossa on tai vaikkapa siinäkin että mielummin riehuttaisiin ja biletettäisiin vielä tuo 10 vuotta?
Miksi 30 vuotias äiti ei jaksaisi leikkiä, tai hoitaa lapsiaan? Miksi juuri nuorempi jaksaisi paremmin?
Miksi pitää ajatella lapsen lapsia? Eihän lapsen lapsetkaan ole mikään itsestään selvä asia.
Ihan suoraan sanoen ketuttaa tällaiset keskustelut joissa jaksetaan kälättää siitä milloin on hyvä tulla äidiksi ja plaa plaa plaa ja vielä vedotaan lasten lapsiin joilla ei oman vanhemmuden kanssa ole mitään merkitystä ja niin kuin totesin, eivät lapsen lapset ole mikään itsestään selvä asia, emmekä me voi kulkea omien lastemme yli tässä lapsen lapsi asiassa.
Kuulostaa taas niin teiniltä tuo ajatus, että esim. se 30-vuotias on ikivanha eikä jaksa leikkiä lasten kanssa. Pitäisiköhän lapset sitten tehdä 10-vuotiaana, niin voi leikkiä samoilla leluillakin?
Varsin monet ihmiset haluavat varmistaa oman kykynsä huolehtia lapsesta ennen lapsen hankkimista. Siksi monet hankkivat ammatin ja työpaikan ja ehkä jopa rauhassa tutkailevat elämääkin puolisonsa kanssa. Syitä voi olla monia. Jotkut voivat avoimesti myöntää oman lapsellisuutensa ja sen, etteivät koe olevansa valmiita niihin muutoksiin, jotka lapsi tuo mukanaan.
Jos olet kerran jo äärimmäisen kypsä ja aikuismainen parikymppinen, mussutat täällä aivan turhaan. Parikymppinen on eri juttu kuin vaikkapa 17-vuotias. Ero kaksikymppisen ja 17-vuotiaan välillä on pieni verrattuna siihen eroon, joka on 14- ja 17-vuotiaan välillä...
"Kuulostaa taas niin teiniltä tuo ajatus, että esim. se 30-vuotias on ikivanha eikä jaksa leikkiä lasten kanssa. Pitäisiköhän lapset sitten tehdä 10-vuotiaana, niin voi leikkiä samoilla leluillakin?"
No lueppa tuo oma lauseesi uudestaan, ja sano sitten miten typerältä itse kuulostat. Naurettavaa.
"Jos olet kerran jo äärimmäisen kypsä ja aikuismainen parikymppinen, mussutat täällä aivan turhaan. Parikymppinen on eri juttu kuin vaikkapa 17-vuotias. Ero kaksikymppisen ja 17-vuotiaan välillä on pieni verrattuna siihen eroon, joka on 14- ja 17-vuotiaan välillä... "
Ja voivoi.. Kyllä se vaan on niin, että ero on suuri 17 ja 20 vuotiaan välillä, tai enhän minä tiedä millaista elämää sinä olet elänyt. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että olen 18 ikävuoden jälkeen kasvanut melkoisesti henkisellä tasolla.
Sekin on niin yksilöllinen asia, että mitäpä sinäkään tulet tänne "mussuttamaan" Parempia sanavalintojakin varmaan löytyisi, jos olisit itse oikeasti edes himpun verran vanhempi. Taitaa vaan olla pätemisen mahti tässäkin tekstissä takana.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä, osittain. Totta on, että eikös se ole melkoisen epäkypsää iäkkäämmältä ihmiseltä tulla tuomitsemaan teinejä/nuoria äitejä netissä? Kyllä se minun mielestäni on hieman typerää, enkä tajua mitä ajatte takaa tällä ajattelullanne. Toki myönnän, että osalla näistä senioreista on puheissan kyllä perää, mutta yleistäminen ei johda mihinkään. Eikös se ole teidän asia nimenomaan tätä asiaa lapsillenne valistaa, vai onko todella niin että on OK sanoa että kaikki on samaa kastia, muutaman ääritapauksen kanssa?
On totta, että 15 kesäiset ovat turhan nuoria perheenperustamiseen. Ja vielä ehkä pari vuotta siitä eteenpäinkin. Ja tuon voin perustella siltä kantilta katsottuna, että tässä iässä nuori on vasta varhaisteini-iässä ja ajatusmaailma ei ehkä ole samaa luokkaa kuin 4 vuoden kuluttua.
Mutta sen haluan kysyä, että miksi te tuhlaatte aikaanne paasaamalla täysi-ikäisille ihmisille heidän virheistään? Jokainen vastaa omista teoistaan 18-ikävuoden jälkeen. Ja minä en todellakaan näe mitään estettä täysi-ikäisten ihmisten perheenperustamiselle, ja minä en usko, että moni muukaan on oikeudenmukainen tuomitessaan asian noin kärkkäästi.. varsinkaan ilman perusteita.
Se tässä on koko keskustelun ydin: miksi IHMEESSÄ aikuiset tuomitsevat teinien halun hankkia lapsia??
Jos tuohon kysymykseen et kykene vastaamaan, ei asialle voi mitään.
on tuohon kysymykseen oma näkemyksensä, kukaan ei ole oikeassa, eikä väärässä. Miksi asioista pitää tehdä niin helvetin hankalia.. Ei tajua, ei todellakaan.
Mä en voi sanoa näihin palstan teksteihin, joita joskus satunnaisesti käyn lukemassa, muutakuin huhhuh..
Huhhuh niitä jotka ovat sitä mieltä että jokainen n. 20-vuotias äiti on automaattisesti koulutuksesta, kodista, tervejärkisyydestä, hyvästä toimeentulosta, ammatista, sosiaalitoimesta riippumattomuudesta, hyvästä parisuhteesta, avioliitosta ja omasta, puolison ja lasten onnellisuudesta huolimatta vastuuton ja täysin kypsymätön itsekeskeinen teini..
Ja huhhuh myös niitä aivan liian nuoria