Olemme keskenään tähän asti (erosta 6kk) sopinut asioista, tai siis lasten isä on sanonut milloin lapsia katsoo ja mitä maksaa ja milloin... Nyt kun halusin asiaan ihan viralliset paperit isä suuttu ja sano että ota sitten yksinhuoltajuus.. Taitaa illanvietot kavereiden kanssa olla paljon mukavampaa puuhaa.. tai sitten minä en saisi suunnitella minkäänlaisia menemisiä..
Noh, onkohan jollakin tietoa miten tästä nyt sitten edetä? Mihin pitää ottaa yhteyttä että asiat saisi edes sinne paperille asti, koska lasten isä kiristää ja uhkailee jatkuvasti, mulla pää hajoo ihan just.
Elareita ei kuulema maksa ennenkun on paperit tehty joten nopiasti tarviis apua :(
Noh, onkohan jollakin tietoa miten tästä nyt sitten edetä? Mihin pitää ottaa yhteyttä että asiat saisi edes sinne paperille asti, koska lasten isä kiristää ja uhkailee jatkuvasti, mulla pää hajoo ihan just.
Elareita ei kuulema maksa ennenkun on paperit tehty joten nopiasti tarviis apua :(
Vastaukset 21
Vanhimmat
Siellä teette sitten ainakin elatus- ja huoltajuuspaperit. Huoltajuusmuoto ei vaikuta millään tavalla elatukseen eikä tapaamisiin. Ota ihmeessä isän tarjoama yksinhuoltajuus! Yhteishuoltajuus kun ei takaa tapaamisia yhtään sen enmpää vaaan voi pahimmassa tapauksessa se yhteishuolto olla hidaste kaikissa virallisissa asioissa, jos isä päättää heittäytyä todella yhteistyöhaluttomaksi.
huoltajuusmuoto ei vaikuta elatukseen ja tapaamisiin mitenkään, se vaikuttaa huoltajien suhtautumiseen toisiinsa ja lapsiinsa. Toistuvasti - lähes päivittäin - tälläkin palstalla on kysymyksiä, jotka paljastavat, että ihmiset eivät ymmärrä huoltajuuden muodon merkitystä, vaan kokevat sen jonkinlaiseksi merkiksi "paremmuudesta" huoltajana.
Jos siis ap haluaa jatkossa toimivan kanssahuoltajasuhteen lastensa isään, hänen ei kannata lähteä vaatimaan yksinhuoltajuutta vain kiusallaan tai ns. "helppouden" takia, koska se todennäköisesti loukkaa tätä miestä ja johtaa siihen, että hän on vähemmän tekemisissä lastensa kanssa jatkossa kuin jos saisi jatkaa yhteishuoltajana.
Ja LASTEN etu ja oikeus on se, että heillä on hyvä suhde kumpaankin vanhempaansa.
Ei helvetti mitä paskaa. Että isukki saattaa loukkaantua niin että ei ole sitten tekemisissä lastensa kanssa! Lapsellisesti kiukutteleva ja oikutteleva ihminen ei kykene yhteishuoltajuuteen, todennäköisesti tekisi kiusaa minkä kerkiää. Johan sen voi päätellä siitä että suuttui kun haluttiin viralliset paperit tehdä, eikä enää voisikaan maksaa silloin kun jaksaa yms.
Kiukuttelevaa miestäkö nyt sitten pitäisi ymmärtää ja paapoa ettei se vaan kosta lapsille lakkaamalla tapaamasta?
olekaan koskaan vaikeuksia kenenkään kanssa, kun osaat noin rakentavasti esittää mielipiteesi?
Ihmiset usein provosoituvat, kun heitä provosoidaan. Yksinhuoltajuuden hakeminen on joskus tarkoitettu loukkaamaan toista. Siitä on lukuisia kirjoituksia tälläkin palstalla.
Vähän niin kuin sinun kirjoituksesi oli tarkoitettu loukkaamaan minua. Tosin niin lapsellisella tavalla, ettei se tehonnut tällä kertaa :)
kyllä edellisen kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että jos isä käyttäytyy noin typerästi ja lapsellisesti, että suuttuu siitä, kun asiat halutaan sopia virallisesti ja vielä itse tyrkyttää yksinhuoltajuutta, niin hän ei ole kykeneväinen yhteishuoltajuuteen. Se kun vaatii myös sitä sopimiskykyä ja -halua toisen vanhemman kanssa, ei ainoastaan kykyä huolehtia lapsesta. Yhteishuoltajuudella on pahimmassa tapauksessa mahdollista kiusata toista huoltajaa niin paljon, että en missään nimessä suosittelisi sellaiseen suostumista vapaaehtoisesti, jos toisella on vähänkään taipumusta tuollaiseen kiusantekoon tai kostonhaluun. Lapset kärsivät tietysti siitä, jos toinen vanhempi ei katso olevansa vanhempi vaikka siksi, että ei ole lapsensa huoltaja, mutta lapset kärsivät myös siitä, jos huoltajat yrittävät kiusata toisiaan yhteishuoltajuuden suomilla mahdollisuuksilla.
Kirjoitukseni ei todellakaan ollut tarkoitettu loukkaamaan sinua, miksi niin kuvittelet? Kirjoitukseni tarkoitti juuri sitä mitä siinä luki. Lapsellisesti kiukuttelevaa miestäkö pitäisi mielestäsi alkaa ymmärtää ja paapoa ettei se lakkaa tapaamasta lapsia? Ap:n kirjoituksen perusteella mies on melkoinen oikutteleva pikkupoika, miten kuvittelet sellaisen kanssa sujuvan yhteishuoltajuuden?
Yhteishuoltajuuden muuttaminen yksinhuoltajuudeksi ei ole helppo prosessi mikäli toinen osapuoli ei ole suostuvainen, tuskin kukaan haluaa lähteä oikeusrumbaan ihan vain loukatakseen toista. Siinä menee aikaa, rahaa ja hermot. Ihan vain kiusallaan ei ihan äkkiä sellaiseen hommaan. Ja yksinhuoltajuudelle tarvitaan aika hyvät perusteet, ei riitä kiusallaan eikä loukatakseen.
"Ei helvetti mitä paskaa."
Jos nyt kuvittelet, että provosoin sinua, en ymmärrä mistä kummasta sen käsityksen saat :)
Kun isä itse tyrkyttää huoltajuutta pois itseltään, niin väkisinkö sen äidin olisi se huoltajuus pidettävä ei-halukkaalla isällä???? Eihän siinä äiti ole tekemässä kiusaa eikä vaatimassa sitä yksinhuoltajuutta vaan isä haluaa sysätä kaiken vastuun äidille. Ja sellaisessa tilanteessa siitä yhteishuoltajuudesta on vain haittaa.
Lasten etu ei ole yhteistyökyvytön huoltaja, joka pakotetaan vastoin tahtoaan huoltajaksi. Ja jos se, että isä "pakotetaan julmasti" allekirjoittamaan viralliset paperit elatuksesta on noin tuskainen paikka isälle, etä tyrkyttää sen seurauksena äidille yksinhuoltajuutta, niin isä voisi todellakin kasvaa aikuiseksi. Tietyt asiat nyt vaan pitää olla virallisesti hoidetuna. Tapaamisista ei ole pakko tehdä mitään kirjallista eikä se sido etävanhempaa, lähivanhempaa se kylläkin sitoo, mutta ehkä ap:n tapauksessa sitä tapaamsisopimusta ei kannata tehdä, jos isä ei meinaa sitä noudattaakaan.
Olisitkohan sen aloitustekstin voinut lukea vähän paremmin?
ex-yh ;)
Todellakin lasten isä on juuri sellainen että kiristää heti esim elatusten maksamatta jättämisellä jos asiat ei mene niin kuin hän haluaa. Lapsia ei tapaa kuin silloin kun hänelle sopii, jos kysyn oman menoni takia voisiko katsoa lapsia hetken, ei varmasti onnistu. Todellakin olen väsynyt tähän jatkuvaan riitelyyn jonka hän kostaa myös lapsille, puhumalla minusta niille vähämmä tosiperäisiä asioita jotka saa lapset enemmän päästään sekasin.. ihan kuin erossa ei olisi ollut tarpeeksi.
Minun pitäisi edeleen tehdä niin kuin hän haluaa.
En ymmärrä miksi miehistä on olevinaan helppoa jättää vaan lapset tuosta noin, ite en ainakaan äitinä siihin pystyis, ei kai niillä ole sydäntä ja aivotkin on väärässä päässä.. Tuon kun olis tiennyt 10 vuotta sitte..
No mutta sehän oli ihan silkkaa paskaa se kirjoituksesi, älä ota niin hirveän henkilökohtaisesti.
kaikki helpommalla, kun otat sen yksinhuoltajuuden. Annat sen tapaamsiasian olla, jos isää ei kiinnosta, niin se on hänen valintasa ja voi isää alkaa kinnostamaan myöhemmin tapaamset kun tilanteet rauhoittuu. Meilläkin meni eka vuosi niin, että lasten ja isän tapaamisia oli alle viisi koko vuotena isän omasta halust. No, sen jälkeen isä olikin jo saanut elämänsä sen verran järjestykseen erosta, etä lasten tapaamiset alkoivat vähitellen sujua ja sellaiset 5 vuotta tapaamsiet meni suulisen sopimuksen mukaan hyvin ja sitten vasta tehtiin kirjalisesti tapaamissopimus.
Lasten etu on rauhoittaa tilanne ja isän kuuluu ottaa osaa elatukseen.
olipas tuttu tilanne! Mun ex sano et jos haluan yksinhuoltajuuden hän ei halua olla enää missään tekemisessä meidän kanssa ym uhkailuja.. sovittiin yksinhuoltajuudesta lv:n kanssa et pidän sen..ei oo exästä kuulunu 2 kk ja syyttelee mua kaikille ettei saa lastaan tavata vaik ei pisä paikkaansa..
oerustaa kurssi yhlle että oppisivat kirjoittamaan tai edes lukemaan,sais saman tien yhteiskunta noita työttömyyslukuja alaspain
niille miehille, maksakaa itse elatusmaksut.
Ei tarvitse ruikuttaa ja on itsellänne aikaa bailailuun.
Miksi nainen joutuu aina pitämään lapset ?
Koska miehistä ei ole lapsia kasvattamaan.
Olen antanut lapset heidän isälleen ja en ole tavannut heitä sen jälkeen. Lapsilla nähkääs on oikeus päättää haluavatko he tavata etä-vanhempaansa, kun he ovat täyttäneet 12 vuotta.
Maksan elatusmaksuja niinkuin etäisätkin ja ei asuntokaan ilmainen ole, mutta olen sen kuitenkin pystynyt pitämään. Isätkin voivat olla ihan yhtä hyviä yksinhuoltajia kuin äiditkin. Se on aina meidän persoonastamme kiinni. Olemmeko lapsirakkaita vai emme. Joten uskaltakaa äidit tehdä muitakin, kuin perinteisiä ratkaisuja. Huonon äidin maine menee aikanaan ohi ja kukaan tuskin muistaa vuosien päästä ettei joku ollutkaan yh-äiti vaan etä-äiti.
Miksi äiti on aina huono? Yh-äidit ovat huonoja ja etä-äidit ne vasta huonoja ovatkin. Onko ydinperheen äiti ainoa hyvä äiti? Muuttuuko äiti aina huonoksi kun suhde lasten isään päättyy?
Otin yhteyttä lasten valvojaan ja kerroin asiasta, hän laittoi asiat eteenpäin ja koska isyys oli tunnistettu mutta lapsen isä ei siltikään maksanut asia meni siihen että sossu maksoi minulle ja peri lapsen isältä rahat ulosotossa takaisin... Mutta jos lasta ei olisi tunnistettu, sossu maksaa mutta lapsen isä ei joudu maksamaan mitään ennenkuin hän on laittanut nimensä paperiin ja tunnustaa olevansa lapsen isä...
tuollainen tilanne, en epäröisi hetkeäkään.
Meillä on jatkuvaa narinaa elareista, tapaamisista jne.
Olisi niin paljon helpompaa että tämä mies poistuisi lopullisesti elämästämme, eikä yrittäisi kylvää riidan siementä minun ja lapsen välille.
isä kylvää riidan siementä sinun ja lapsen välille?
Elatusmaksu- ja tapaamisriidat eivät saisi ulottua lapseen asti.
Puhuuko isä lapsen kanssa niistä ja lapsi asettuu isän puolelle? Vai miten?