Nykyään on paljon uskovaisia romaneita. Suurin osa ainakin pitää uskon asioita tärkeinä, ja kunnioittaa ja pelkää Jumalaa, vaikkei varsinaisesti uskossa olisikaan. Uskossa oleminen on hyvä asia, todellakin, ja kunnioitettavaa.
Kuitenkin omaankin tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka kyllä sanovat olevansa uskossa, mutta teot antavat ymmärtää ihan toista. Joo, kokouksissa kyllä käydään ja sinne laittaudutaan varsin näyttävästi. Pitää olla mahdollisimman tälläytynyt kun menee kaaleitten ilmoille, sanotaan. No mikäs siinä, onhan se siisti ulkoasu totta kai aina kunnioittavaa myös kanssaihmisiä kohtaan, että ei siinä nyt sinänsä mitään. No, siellä kokouksissa sitten rukoillaan ja puhutaan uskon asioista, kuunnellaan todistuksia ja opetuksia. Lauletaan. Mitä nyt yleensä kokouksissa tehdäänkin.
Mutta joskus parhaatkin juhlat päättyvät, niin sanotusti, ja totta kai kokouksetkin aikanaan loppuvat, ja tulee kotiin lähdön aika. Tuntuu joidenkin kohdalla, että se usko jätetään sinne kokouspaikan narikkaan tai ainakin sinne kokouspaikalle. Onko tämä oikein? Ettäkö usko olisi jotenkin puettavissa ja riisuttavissa aina kun vain itsestä siltä tuntuu? Jos toimii näin, niin onko silloin syytä mainostaa olevansa hyvässä uskossa, tai antaa muiden ymmärtää niin?
Mietin varsinkin käytöstä kokousten ulkopuolella, joka monella oikeasti vaihtelee aika radikaalisti verraten nimenomaan käyttäytymiseen kokouspaikalla tai hengellisillä juhlilla, ja verraten sitten taas siihen ns. arkikäytökseen, esimerkiksi kaupungilla tai tuolla jossain nuorten kesken, tai yleensäkin ihmisten kesken. Ihan kuin kyseessä olisi kokonaan eri ihminen.
Arvostellaan toisten ulkonäköä, suorastaan haukutaan ja pilkataan muita. Arvostellaan heidän vaatteitaan, heidän tekemisiään, ja mitä nyt kaikkea ihmisestä ylipäätänsäkään voisi sanoa. Kuitenkaan ei nähdä sitä hirttä omassa silmässä. Mitenkä sen voisi sitten ottaa pois veljensä silmästä? Ja tämä kuvainnollisesti, koska käsittääkseni vähemmän hienot vaatteet tai muu luonnollinen ulkonäkö ei ole mikään synti...
Tämä tästä, mutta toivon saavani mielipiteitä ja keskustelua. Asiana tämä on kuitenkin tärkeä.
Kuitenkin omaankin tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka kyllä sanovat olevansa uskossa, mutta teot antavat ymmärtää ihan toista. Joo, kokouksissa kyllä käydään ja sinne laittaudutaan varsin näyttävästi. Pitää olla mahdollisimman tälläytynyt kun menee kaaleitten ilmoille, sanotaan. No mikäs siinä, onhan se siisti ulkoasu totta kai aina kunnioittavaa myös kanssaihmisiä kohtaan, että ei siinä nyt sinänsä mitään. No, siellä kokouksissa sitten rukoillaan ja puhutaan uskon asioista, kuunnellaan todistuksia ja opetuksia. Lauletaan. Mitä nyt yleensä kokouksissa tehdäänkin.
Mutta joskus parhaatkin juhlat päättyvät, niin sanotusti, ja totta kai kokouksetkin aikanaan loppuvat, ja tulee kotiin lähdön aika. Tuntuu joidenkin kohdalla, että se usko jätetään sinne kokouspaikan narikkaan tai ainakin sinne kokouspaikalle. Onko tämä oikein? Ettäkö usko olisi jotenkin puettavissa ja riisuttavissa aina kun vain itsestä siltä tuntuu? Jos toimii näin, niin onko silloin syytä mainostaa olevansa hyvässä uskossa, tai antaa muiden ymmärtää niin?
Mietin varsinkin käytöstä kokousten ulkopuolella, joka monella oikeasti vaihtelee aika radikaalisti verraten nimenomaan käyttäytymiseen kokouspaikalla tai hengellisillä juhlilla, ja verraten sitten taas siihen ns. arkikäytökseen, esimerkiksi kaupungilla tai tuolla jossain nuorten kesken, tai yleensäkin ihmisten kesken. Ihan kuin kyseessä olisi kokonaan eri ihminen.
Arvostellaan toisten ulkonäköä, suorastaan haukutaan ja pilkataan muita. Arvostellaan heidän vaatteitaan, heidän tekemisiään, ja mitä nyt kaikkea ihmisestä ylipäätänsäkään voisi sanoa. Kuitenkaan ei nähdä sitä hirttä omassa silmässä. Mitenkä sen voisi sitten ottaa pois veljensä silmästä? Ja tämä kuvainnollisesti, koska käsittääkseni vähemmän hienot vaatteet tai muu luonnollinen ulkonäkö ei ole mikään synti...
Tämä tästä, mutta toivon saavani mielipiteitä ja keskustelua. Asiana tämä on kuitenkin tärkeä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
no ihan totta puhut..
Hyvähän se on jos käy kuulemassa saarnaa ja on paikka missä voi tavata vaikkei oliskaan täysin sitoutunut niin aina on mahollisuus että sieltä oppii jotain joku päivä. Mutta onhan toi väärin jos puhuu seläntakana pahaa toisista, jokainen meistä on syntinen jollain tapaa varmaankin ja vaikka olisi vannoutunut uskovainen niin silti sitä saattaa ajatella tai tehdä jotain vääryyttä.
Meillä on kuitenkin jokaisella omat polkumme käytävänä ja opetukset opittavana, joskus se polku on raskas ja täynnä vaikeita opetuksia mutta myös ne vaikeat opetukset saattaa olla kullantärkeitä joku päivä.
olen samaa mieltä ku tsigaan että hyvä on käyvä kuulemassa sanaa vaikkei oikeessa uskossa oliskaan. mutta tietenkin se on väärin että huulilta sanoo olevansa uskossa ja teot sanoo tuosta. sitäkö tarkoitit vai ymmärsinkö väärin? kyllä uskovatkin tekee syntiä vaikka uskossa ovatkin, ei synnitöntä ihmistä kyllä ookaan. se tulee ajatuksissa tai jossain. mutta meille on annettu armo. ja jos me sitä vilpittömässä uskossa pyydämme niin sen myös saamme. mutta niin jokasella on oma koulunsa käytävänä ja ihminen oppii virheistään jos haluaa oppia. jumala voi myös pysäyttää ihmisen jos se ei itse ymmärrä. merkitykset valkenee joku kaunis päivä yllättäen eikä välttämättä helpolla tavalla.
Ite olen uissa kokouksisa myös hyän mysiikin takia.Meissä kaaleissa on hyvii laulajii joita kelpaa kuunnella ja oon ylpiä siint.Monasti nää tilaisuuet on näihe laulajiin ainoo tillaisuus päässä esiintymmää ja mie uskon jotta osa meistä romaneista tullee just sen takii jumalan sannaa kuulemaan.Kerrassaan upeita laulajia!
Sitä minä en tiedä mitkä ne teot on mitä tarkoitatte mutta eikös ne uskovaisenkin väärät teot ole syntiä? Uskoisin että ihmiset ketä käy kirkolla ,uskoo Jumalaan vaikka ei sen kirkon mukaisesti täysin eläiskään.
Olen jonkin verran koettanut tutkia erilaisia uskontoja, kiinnostuksen johdosta ja ei se minua ole korruptoinut vaan päin vastoin, ollut erittäin opettavaista koska aina huomaa että jokaisella on sama Jumala vaikka erimuodoissa
tsigaan minua ei tarvi teititellä en ole niin vanha. mutta joo tarkotan sitä että jos sanotaan olevansa uskossa ja teot antaa ilmi ihan toista. esimerkiks sellasia uskon vastasia toimia ja nimenomaan tuota ihmisten yltiömäistä haukkumista, esimerkiksi niitä. totta kai uskovaisenkin väärät teot on syntiä, sitähän tässä tarkoitinkin..
pohdintaa sinulta,tutki vaan lisää muinaisia uskontoja niin huomaat miten nuori kopio kristinusko onkaan muinaisesta Egyptin Ra jumalan uskosta.Ra oli aurinkojumala ,niin lue sitten raamattua evankelis -luterilaisuskoa, sana Jumala, ajatte sanaa Aurinko sen tilalle-kaikki täsmää-Jumala on AURINKO.
Aurinkoon iskettiin naulat ja aurinko huusi Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit? ihan järjetöntä.
mitään vaan Jeesukseen ,ihmiseen joka luuli olevansa Auringon ,lapsi raukka.
mielestäni kaikissa uskonnoissa on yhtäläisyyksiä tai paremmin sanottuna pala totuutta ,mielestäni on hankala sovittaa Jumalaa yhteen uskontoon täysin ja sanoa että tämä on ainut oikea uskonto, kun usko mikä pohjautuu Jumalaan on mun mielestä jo oikea. kaikki on osa Jumalaa, mulla on ollut vähän kriittinen tapa kaikissa uskonnoissa sen takia kun mitä enemän niitä tutkii sitä isompia veritekoja niitten nimissä on tehty ja peitelty asioita yms. mitä olen tutkinut Ra`sta niin tulee mieleen "serkut avaruudesta" mutta täytyy myöntää etten ole kovin tietoinen Ra`sta, mayan kulttuuri myös on erittäin mielenkiintoinen, jo se että nykytiede miehet eivät osaa sanoa miten he ovat tuolloin osanneet kuvata galaksimme planeetat värejä myöten ja oikea määrä, muistaakseni oli vielä yksi niin kaukainen planeetta mihin nykyluotaimet ei ole ylettyneet mutta mayojen mukaan siellä olisi se 12 planeetta vielä ja mayat oli bongailleet planeettoja pimeellä veden heijaustus kuvasta, ainakin yksi tapa tuo oli ollut. astronomia kuten myös mayojen rakentamat pyramiidit kiinnostaa, miten ne on voitu tuohon aikaan rakentaa ja viimeksi löytynyt isoin pyramidi keskeltä viidakkoa, isoimmat kivet painaneet monta tonnia ja leikkaukset kivissä oli todella tarkasti tehty.
onhan toi väärin jos haukkuu seläntakana tai muutenkin tahtoo pahaa toiselle, minäkin uskon Jumalaan mutta silti kiivastun ja olen joskus paha sanoistani mutta yleensä se on tietämättömyyttäni tai jopa pelkoa joka saa sanomaan pahastikin, yleensä ihminen kun oppii tuntemaan Jumalaa niin myös hänen tunteensa oppivat rauhallisuutta ja malttia, pelkokin siitä väistyy. mitä raamattu sanoo miten pitäisi käyttäytyä vihamielisen edessä? uskon että siihen löytyy hyvä vastaus myös tuohon tilanteeseen minkä kerroit. itse en tunne raamattua niin hyvin että osaisin sanoa vastausta tuohon.
uskontosi toittottaja joita on nähty ja kuultu kyllästymiseen asti.Perin hienoa että sinäkin jatkat ihmettelyäsi uskonnon ja mitä tärkeimmän ,terveen uteliaisuuden nimissä.Terve uteliaisuus on se älykkyden mittari,ennakkoluuloton eteeenpäin suuntautunut tiedonhalu jota se meitä kantaa loputtomaan tiedonjanoon ympäröivästä todellisuudesta ,vailla kirkon tahi valtion ennakkosensuuria.
pyramidienkin rakentaminen on mysteerio ,ainakin osalle väestöä mutta ei minulle kivien leikkuupintojen tarkkuuden suhteen-he käyttivät jo siihenaikaan tunnettua kuparia sahana johon terään sahattaessa kaadettiin kvartsikide mursketta jota löytyi senajan maaperästä.
en tiennyt tuota mutta onhan ihminen aina ollut kekseliäs rakentajanakin että sen perusteellakin jo voi ajatella ettei se palojen kokoaminen niin vaikea varmasti ole ollut kuin se miten ne monen tonnin painavat kivi palat on kuletettu esim tuonne, onko tuo nyt amazonin viidakkoa? http://www.youtube.com/watch?v=voY8jNcuGe8 ,sanoovat vielä että ois maailman isoin pyramidi. siinnä on jo miettimistä mutta kaikkihan on mahollista, en tiedä voisiko olla esim tuohon aikaan niin erillainen maaperä ollut, että ne olisi tarpeeks läheltä haettu?
noihin on vierehtänyt varmasti kymmeniä ellei satoja vuosia per mökki, materiaalin ja työ väen kerätessä, kuljetuksissa ja kokoamisessa jne.
mikähän on ollut niin vaikuttava syy aloittaa ja varsinkin jos jotkint pyramidit on vieneet satoja vuosia saada päätökseen, on täytynyt olla todella tiukka kuri tai esm vaikutusvaltainen kuningas tahi uskonto?
kaikenkaikkiaan mielenkiintoista tutkia tätäkin ja tosiaan tietoni tällä hetkellä on hyvin rajalliset aiheesta mutta kiinnostuksen johdosta tulee jotain selailtua.
kyllä mäkin aika kiivaasti väittelen joskus mutta en voi sanoa että oisin ahasmielinen uskonnon asioista ainakaan, koetan antaa omaa tilaa kertoa jokaisen oman näkemyksen ja enkä sitä torju jos en´täysin samoin ajattele ,ylleensä löytyy jokin yhtäläisyys omiin mielipiteisiin niin pystyy siitä sit etenemään rauhalla. kiitos kohteliasuudesta
voima se meillekin tuttu uskonnon pakottava voima.Aikaakan silloin oli yllin kyllin,,,rakentaa ja uskoa,,,
ollaan rakennettu kirkkoja samoillejumalille,samalle Aurinkojumalalle.
en tiedä tuota, eli kuin kauan on mennyt vaikka pisimpään kestäneen kirkon rakentamiseen? ja tietenkin missä aikakaudessa ne ollaan rakennettu koska pyramidit tehtiin muutama tuhatvuotta sitten, eli siinäkin on iso kuilu välissä varmasti ja egyptissä yksinään oli yli sata pyramidia löydetty muistaakseni
ei toisia painostamalla, itseänsä nostamalla, ei näkyvästi Herran huoneissa vierailemalla, ei isosti sanaa julistamalla eikä korkealta ja kovaa laulamalla - ei toden totta.
Kaaleiden usko on yleensä vain Raamatun näkösällä pitämistä joko kädessä tai hyllyjen päällä, juhlissa hengellisten laulujen laulamista, Jumalan siunauksen toitottamista ja samalla kun selän kääntää toisen ainakin sanallista puukottamista.
Jos kaalo olisi oikeasti uskossa ja eläisi sen mukaan, vankilat eivät olisi täynnänsä meidän kaikkien sukulaisia!
deevelesko freidiba tumenge. kun luin noita yllä olevia tekstejä niin mieleeni nousee monta eri asiaa. ensiksi niin vaaleissa kuin kaaleissa löytyy ihmisiä jotka kääntävät jumalan armon irstaudeksi eli aletaan siunamaan syntiä eikä ihmistä.paavali pukee sanoiksi sanassa seuraavasti koska armo on tullut suureksi tarkoittaako se että eläisin vielä synnissä, pois se minä joka olen kuollut synnille kuinka minä vielä eläisin synnissä.kuitenkin on eroitettava eräs asia me näemme vain ihmisen hiukset tai takin mutta emme sydäntä eli me arvostelemme silmäin mukaan mutta jeesus näkee sydämmeen. siksi on oltava varuillaan että en itse joutuisi hyljättväksi jokainen me kaadumme tai seisomme jumalan edessä.eräs ystäväni joka oli alkoholisti tuli uskoon ja 2 vuotta hän lankeili juomaan hän saattoi lähteä kokouksista suoraan ravntolaan ryyppäämään ja ihmiset eivät nähneet hätä huutoja joita hän sydämmessään huusi jumalan puoleen kunnes jumala vapautti hänet alkoholista ja tämä mies on saannut olla noin 35 vuotta uskossa.jumala kyllä näkee jokaisen ihmisen ja jos ihmisiä petämme niin jumalaa emme voi pettää loppujen lopuksi tämmöinen ihminen oli hän romaani tai suomalainen niin hän pettää vain itseään meidän tehtävämme ei ole tuomita vaan rakastaa ja olla nostamassa ylös päin vai oisko kivaa kun sinulla on vaikeuksia uskon elämässä niin sinua painettaisiin alas päin eikö olisi kivaa kun joku kulkisi rinnallasi ja sanoisi ymmärrän sinua rakas veli/sisar mennään yhdessä kannetaan rukouksin toinen toisiamme kannetaan heikkojen kuormia sillä siihen on jumala meidät kutsunut. jos herra tahtoo minun nuhdella tai holhota tai kehoittaa jne se täytyy tapahtua rakkauden hengessä ja saan tällöin olla itsekkin varovainen että en itse joutuisi kiusattavaksi. valvokaamme ja rukoilkaamme. siunausta teille
kauvanko teidän jumaluutenne ja laupeutenne kestää jos aurinko sammuu?
saapuu meille.
valonopeudella on ikuinen pimeys jossa pahantekijät ja vilpilleset saavat ansionsa mukaan
Uskovainen saa olla, kunhan ei ole lestaatiolainen, ne on yksiä piruja, siinä ei lähimmäistä kunnioiteta viijen pennin vertaa....
Syy siihen, että romaaneissa on suhteellisen paljon uskovaisia on, että romaanit ovat erittäin helposti aivopestävissä ja he ovat myös suhteellisen yksinkertaisia. Ei kai kukaan älykäs ihminen usko olemattomaan, vaan vaatii todisteita, joita ei koskaan tulla saamaan, sillä kaksi tuhatta vuottakaan ei ole asiaa yhtään auttanut.
kuin sää sittne todistat koko olemassa olon perustat, eli mitä ja miten tämä kaikki sai alkunsa jos sää et usko mihinkään mitä ihminen ei voi todistaa olevan olemassa, tuon logiikan mukaan mikään ei olisi saanut alkua ja näin mitään ei olisikaan. v'ähän saa huumoriakin käyttää mutta mitä jos sinäkin antaisit jokaisen uskoa mihin hyvänsä, kiinnostaisi kyllä kuulla mikä on sinun näkemys/uskomus/todiste?
kun yllä on kirjoitettu, Uusko nyt tuntuu olevan sellainen sosiaalisen olemansalon ja keskinäisen kanssakäymisen alkumuoto, mikä sitten lopuksi ottaa vallan ihmismielistä, ja yksi syy on kaiketi siinä psykoloogisessa taikatempussa mistä saarnaaja taikuri Jeesus sanoin," Siellä missä kaksi taikka useampia kerääntyy minua kuuntelemaan, minun nimeeni, taisi sanoa - siellä minä ole heidän keskuudessaan,
Olen ajatellut että jos Beatleksen konsepteja olisi ollut kuulemassa vain yksi noista nuorista tytöistä, tuskinpa hän olisi joutunut siihen hysteeriseen tilaan mihin hän joukossa väistämättä joutui.
Ihminen on Jumala itsessään sen vuoksi, että sadat ja miljoonat ihmiset ovat viimeistä hermo-rakennettaan myöten toinen toistensa kopioita ja alttiina resonoimaan, kuten kaikissa joukko kokouksissa on tapahtunut, olkoon väki kerääntynyt sinne sitten minkälaisen ajatuksen
Se että uskoo maailman syntyneen evoluutioteorian mukaisesti, vaatii se enemmän uskoa, kuin että uskois Jumalan luoneen kaiken.
Se on hienoa, että varmaan 95% Suomen mustalaisista uskoo Jumalaan... Vai uskooko?
Miettikääpäs hetken aikaa, mitä joh 3:16 sanoo.
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen USKOO hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän".
Tuo sana "uskoo" on hyvin tärkeä tuossa lauseessa. Siinä ei nimittäin puhuta tietämisestä, vaan uskosta.
Kuulen usein kuinka ei-uskovaiset kaaleet pilkkaavat kaajeita siitä, kun kaajeet eivät usko Jumalaan. Mun mielestä tässä tulee erittäin suuri ristiriita. Eikös se ole pahempi, jos tietää että Jumala on todellinen, mutta ei ota Häntä vastaan?
Sitten ei-uskovaiset kaaleet koittavat olla kuuliaisia Jumalalle, mutta miten voi olla kuuliainen, jos ei ole uskossa?
Sitten toinen asia. Meidän tulee olla kuuliaisia pienissäkin asioissa. Asiat jotka tuntuvat meistä pieniltä ja naurettavilta, on hyvin tärkeitä, sillä miten voimme olla isommissa asioissa kuuliaisia, jos emme voi olla niissä pienissäkin asioissa kuuliaisia?
Jätetään siis pois ilmaset liittymät, ilmaset bensat, vääryydellä hommatut tavarat ja kaikki muu ja ollaan näissä kaikissa asioissa kuuliaisia Jumalalle.
Sit todella monet kaaleet tulee uskoon ja luopuvat melkein heti uskostansa. Nyt esitän kysymyksen teille. Jos teidän omat lapsenne tekisivät virheitä, niin sanoisitteko heille "menkää pois, sillä minä en tunne teitä?"- En usko että sanoisitte. Ei meidän taivaallinen Isäkään sano meille niin, jos me lankeamme.
Hylkäsikö Jumala Israelin kansan kun he napisivat kokoajan ja rikkoivat kokoajan käskyjä? Ei hyljännyt!
Hylkäsikö Jeesus Pietarin, koska Pietari kielsi Jeesuksen ja löi vartijalta korvan irti? Ei hyljännyt!
Ymmärtäkää se, että Jumala tuntee meidät. Jumala tietää, että me olemme heikkoja ja saatamme langeta. Jumala ei kaadu siihen että me lankeamme, joten miksi me kaadumme?
Ottakaa mallia pienistä lapsista, jotka opettelevat kävelemään. Jos he kaatuvat, niin he nousevat 100% varmasti siitä ylös ja yrittävät uudelleen.
Ymmärtäkää myös se, että usko ei tuo meille helppoa tietä kuljettavaksi. Ei me saada uskovaisina ns. "ylennystä", vaan meidät alennetaan, jotta me voisimme nähdä kuinka suuri Jumalamme todellakin on. Uskon tie saattaa tarkoittaa myös sitä, että ihmiset pilkkaavat ja hakkaavat tai hylkäävät sinut.
Me kaaleet nousemme yleensä heti semmoista ihmistä vastaan, joka on todellakin antanut itsensä Jumalalle. Me emme usko, että Jumala voi muuttaa meitä. Me koitamme käskeä jopa Jumalaa noudattamaan meidän kulttuureita sanomalla "ei Jumala tee kenestäkään talonpoikaa". Jumala toimii miten toimii ja kulkee siellä missä kulkee.
Sitten yksi mihin olen nähnyt todella monien uskovien kaaleitten syyllistyvän, on se, että saarnojen ja puheiden pitäisi aina olla miellyttäviä. Jos joku puhuu jotain mikä saattaa rikkoa meidän kulttuureita, tai on pikkasenkaan erilaista mitä ollaan totuttu kuulemaan, niin me emme halua kuulla. Mustalaiset eivät kestä pieniäkään kipuja uskon tiellä. Miksi? vaikka Jeesus kulkikin meidän edellämme ja viitoitti meille tien, niin se ei tarkoita sitä, että ne esteet olisi poistunu tieltä.
Ei luovuteta, vaan annetaan Jeesukselle meidän elämät käyttöön. Me kaikki olemme heikkoja, mutta kun annamme meidän heikkoutemme Jeesuksen käsiin, niin Jeesus saa senkin näyttämään kauniilta ja me saadaan voimaa kulkea tällä tiellä.
Miettikää oikeasti sitä mitä Jeesus teki meidän vuoksemme. Ymmärrättekö te kuinka suuren rangaistuksen Hän otti harteilleen meidän puolestamme? Ymmärrättekö te, kuinka paljon painoi ne meidän kaikki syntimme? Kuvitelkaapa että joutuisitte itse kantamaan edes omat syntinne.. Siis koko elämänne synnit. Olisiko kevyt taakka?
Muistakaa myös se, että jos te haluatte tulla uskoon, niin Jumala ei käännytä ketään pois. Teidän ei tarvitse odottaa taivaalta tulen lankeavan maahan, jotta se olisi merkki teille, että Jumala kutsuu teitä.
sekasin, pappis noviisi.
Ajattele niinkuin haluat.