Näin ehkä juuri yhden elämäni vaikuttavimmista unista. Ennen nukkumaanmenoa oli todella väsynyt, melkein itkin ku koko keho huusi lepoa kuin väsymys olisi ollut kipua.
Nukahdin välittömästi ja näin unta, että olin asunnossa, jossa asuin 6 vuotta sitten, se oli ensimmäinen itsenäinen asuntoni lapsuuden kodin jälkeen. Asuntoon tuli nainen, tavattoman kaunis ja hauras, ja suutelin tuota naista kauniisti ja muistan, että rakastin häntä tavattomasti. (oikeassa elämässä ei kokemusta tälläisesta, ja olen hetero) En kuitenkaan muista miltä tuo nainen näytti tai sanoiko hän mitään. Mutta muistan hänen olleen surullinen. Tuon suudelman jälkeen aloin kaatua lattialle ja pelkäsin, että nyt kuolen. Jokin sanoi minulle sen olevan totta. Makasin lattialla, enkä uskonut heti, kunnes silmäni sokaisi kaunis ja kirkas valo ja aloin nousta pois ruumiistani. Ja tuo nousemisen tunne oli aivan uskomaton, en ole kokenut mitään niin ihanaa koskaan. Nousin läpi katon ja kiisin yli taivaan pilvien välistä, näin kaupungin valot ja metsät kaukana alhaalla, kunnes taas koin sokaisevan valkoisen ja ihanan valon ja nousin läpi lattian samaan asuntoon. Nousin lattialta ja olinkin taas elossa ja ulkona oli kesä ja kaunista.
Sitten heräsin ja tuntui etten ole koskaan ollut näin onnellinen, että uskon taas johonkin. Tuo olotila on nyt tosin heikentynyt, enkä enää kykene muistamaan unta kokemuksellisesti. Mutta toivon että näen taas joskus tuollaisen unen, se tuntui jotenkin lahjalta ja antoi toivoa tähän arkeen, vaikka en uskokaan Jumalaan, uskon että sain vihjeen jostakin paremmasta. Olenko mielestänne oikeassa, vai mitä tuo uni voi tarkoittaa?
Nukahdin välittömästi ja näin unta, että olin asunnossa, jossa asuin 6 vuotta sitten, se oli ensimmäinen itsenäinen asuntoni lapsuuden kodin jälkeen. Asuntoon tuli nainen, tavattoman kaunis ja hauras, ja suutelin tuota naista kauniisti ja muistan, että rakastin häntä tavattomasti. (oikeassa elämässä ei kokemusta tälläisesta, ja olen hetero) En kuitenkaan muista miltä tuo nainen näytti tai sanoiko hän mitään. Mutta muistan hänen olleen surullinen. Tuon suudelman jälkeen aloin kaatua lattialle ja pelkäsin, että nyt kuolen. Jokin sanoi minulle sen olevan totta. Makasin lattialla, enkä uskonut heti, kunnes silmäni sokaisi kaunis ja kirkas valo ja aloin nousta pois ruumiistani. Ja tuo nousemisen tunne oli aivan uskomaton, en ole kokenut mitään niin ihanaa koskaan. Nousin läpi katon ja kiisin yli taivaan pilvien välistä, näin kaupungin valot ja metsät kaukana alhaalla, kunnes taas koin sokaisevan valkoisen ja ihanan valon ja nousin läpi lattian samaan asuntoon. Nousin lattialta ja olinkin taas elossa ja ulkona oli kesä ja kaunista.
Sitten heräsin ja tuntui etten ole koskaan ollut näin onnellinen, että uskon taas johonkin. Tuo olotila on nyt tosin heikentynyt, enkä enää kykene muistamaan unta kokemuksellisesti. Mutta toivon että näen taas joskus tuollaisen unen, se tuntui jotenkin lahjalta ja antoi toivoa tähän arkeen, vaikka en uskokaan Jumalaan, uskon että sain vihjeen jostakin paremmasta. Olenko mielestänne oikeassa, vai mitä tuo uni voi tarkoittaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koit siis jonkinlaisen ruumiistairtautumisen. Minulle on käynyt myös niin, että kesken unen tulen täysin tietoiseksi ja koen suunnatonta rakkautta. Voin vannoa, että tuo kokemus vie sinua elämän läpi. Tulet ajattelemaan sitä vielä vuosien päästä, kenties koko elämäsi ajan. Kirkas valo on kuolemarajakokemuksissakin. Se on jonkinlainen Jumala, jos niin tahtoo sanoa. Sinne kai me palaamme, kun keho kuolee.
Onneksi olkoon! Kieltämättä olen hieman kateellinenkin... Olen haaveillut itse vastaavanlaisista kokemuksista, mutta sammun heti silmät suljettuani, näen tavanomaisia unia, jos niitä muistan.