Apokryfikirjat palaavat suomalaiseen raamattuun lähes 200 vuoden tauon jälkeen.
Mielenkiinnolla odotan, palaako ne myös vanhoillislestadiolaiseen bibliaan.
Olisi mukavaa kuulla luettavan seuratekstiä apokryfikirjoista ja vielä kiintoisampaa, selitetäänkö niitä samalla tapaa kuin kaikkia muitakin raamtun osia.
Mustan raamatun, eli Mooseksen taikakirjoja ei taideta kuitenkaan koskaan palauttaa raamattuun, vaikka nekin on siellä olleet joskus.
Mikähän niissä apokryfikirjoissa oli sellaista, että ne piti aikoinaan poistaa
Mielenkiinnolla odotan, palaako ne myös vanhoillislestadiolaiseen bibliaan.
Olisi mukavaa kuulla luettavan seuratekstiä apokryfikirjoista ja vielä kiintoisampaa, selitetäänkö niitä samalla tapaa kuin kaikkia muitakin raamtun osia.
Mustan raamatun, eli Mooseksen taikakirjoja ei taideta kuitenkaan koskaan palauttaa raamattuun, vaikka nekin on siellä olleet joskus.
Mikähän niissä apokryfikirjoissa oli sellaista, että ne piti aikoinaan poistaa
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näin päätettiin: Lähde evlut.fi eli kirkon ylläpitämä sivusto 6.11.2009
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/AA2DEA19D36CD323C225738B00437372?OpenDocument&lang=FI
Kirkolliskokous hyväksyi Vanhan testamentin apokryfikirjojen uuden käännöksen
Uutinen julkaistu 6.11.2007 Klo 14:17
Uutisen julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus
Kirkolliskokous hyväksyi Vanhan testamentin apokryfikirjojen uuden suomennetun kokonaisuuden tiistaina 6.11. Vanhan testamentin apokryfikirjojen edellinen käännös on vuodelta 1938.
Vanhan testamentin apokryfikirjojen nyt suomennettuun ja hyväksyttyyn kokonaisuuteen kuuluvat Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset, Viisauden kirja, Makkabilaiskirjat ensimmäisestä neljänteen, Sirakin kirja (sekä heprealaisen että kreikkalaisen tekstin mukaan), Manassen rukous, Psalmi 151 sekä Kreikkalainen Esran kirja.
Kirkolliskokouksessa keskusteltiin siitä, voiko Vanhan testamentin apokryfikirjoja painaa kirkkoraamattuihin erillisenä liitteenä. Äänin 73-29 kirkolliskokous päätti, että osa apokryfikirjojen teksteistä voidaan haluttaessa painaa uusiin kirkkoraamattuihin erilliseksi liitteeksi Vanhan testamentin kirjojen jälkeen. Apokryfikirjat erotettaisin Raamatun kirjoista välilehdellä ja erillisellä otsikolla. Liiteosaan hyväksyttyjä apokryfikirjoja ovat Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Ensimmäinen ja Toinen makkabilaiskirja, Viisauden kirja, Sirakin kirja kreikkalaisen tekstin mukaan, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset sekä Manassen rukous.
Loput (Kolmas ja Neljäs makkabilaiskirja, Sirak heprealaisen tekstin mukaan, Psalmi 151 sekä Kreikkalainen Esra) voidaan julkaista erillisenä julkaisuna. Tekijänoikeudet ovat Kirkon keskusrahastolla.
Eri mieltä oli muun muassa päätoimittaja Leif Nummela, jonka mielestä apokryfikirjoja ei pitäisi painaa kirkkoraamatun liitteeksi, koska se antaisi väärän signaalin. Nummela epäili, että aikaa myöten Raamatun kaanoniin kuulumattomia apokryfikirjoja saatetaan alkaa käyttää teologiseen perusteluun.
Apokryfikirjoja on hyvin paljon, joten ei kukaan usko väitettäsi. Bibliassa on nytkin joitakin ns. kirjoituksia esim. Makkabialais kirja, Sirakin kirja, Esterin kirjasta osia ja Viisauden kirja. Vain muutamia näin muistista poimittuna.
Vaikka nämä edellä mainitut kirjat, ovat Bibliassa, niin en muista, että niistä olisi milloinkaan luettu tekstiä, saarnan aiheeksi. Lainattu on kyllä moniakin kohtia, mutta ei tekstiä, saarnan alustukseksi.
Niin on Heino kuten sanot. Lainasin siksi vähän enemmän tiedotteen tekstiä siihen vastineeseeni edellä.
Kaikkia ei julkaista nytkään Raamatun litteenä ja aivan erityisesti sanotaan niin kuin sinäkin toteat että niiät ei pidä pitää Raamatun julistuksena eikä teologisina perusteluina. Ne ovat olleet ja ovat edelleen Raamatun kaanonin ulkopuolella "hyvä tietää" luokassa tavallaan.
Tässä vielä uudestaan tämä varoituskin.
osa apokryfikirjojen teksteistä voidaan haluttaessa painaa uusiin kirkkoraamattuihin erilliseksi liitteeksi Vanhan testamentin kirjojen jälkeen. Apokryfikirjat erotettaisin Raamatun kirjoista välilehdellä ja erillisellä otsikolla. Liiteosaan hyväksyttyjä apokryfikirjoja ovat Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Ensimmäinen ja Toinen makkabilaiskirja, Viisauden kirja, Sirakin kirja kreikkalaisen tekstin mukaan, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset sekä Manassen rukous.
Loput (Kolmas ja Neljäs makkabilaiskirja, Sirak heprealaisen tekstin mukaan, Psalmi 151 sekä Kreikkalainen Esra) voidaan julkaista erillisenä julkaisuna. Tekijänoikeudet ovat Kirkon keskusrahastolla.
Eri mieltä oli muun muassa päätoimittaja Leif Nummela, jonka mielestä apokryfikirjoja ei pitäisi painaa kirkkoraamatun liitteeksi, koska se antaisi väärän signaalin. Nummela epäili, että aikaa myöten Raamatun kaanoniin kuulumattomia apokryfikirjoja saatetaan alkaa käyttää teologiseen perusteluun.
Vasineessani on linkki viralliseen kirkon tiedotteeseen.
perusteellisesta vastauksestasi. En itse ole seurannut tätä hanketta ollenkaan. Olen kyllä lukenut ja tutkinut apokryfikirjoja ja oikeastaan monet niistä sisältävät mielenkiintoisia kertomuksia. Halusin vain tuoda esiin, että ei niistä ole saarnattu, eli luettu tekstiä saarnan aiheeksi, vaikka osa onkin mukana Bibliassa, jota vl uskovat käyttävät.
"Halusin vain tuoda esiin, että ei niistä ole saarnattu, eli luettu tekstiä saarnan aiheeksi, vaikka osa onkin mukana Bibliassa, jota vl uskovat käyttävät."
Olen kuullut apokryfikirjoista saarnattavan useammankin kerran. Saarnan aiheeksi on luettu teksti apokryfikirjoista. Jos ei käy seuroissa, ei tiedä, mitä siellä luetaan ja saarnataan.
puhuvan totta! On totta, etten ole käynyt ry:llä seuroissa 30 - vuoteen, mutta tätä ajanjaksoa ennen paljonkin ja olen nykyisin kuunnellut radiosta, mutta koskaan ei ole luettu apokryfikirjoista tekstiä. Olisikin mielenkiintoista tietää, puhutko ihan varmasti totta, siispä kerro: Missä, milloin ja kuka puhuja on lukenut tekstin apokryfikirjoista? Mainitse myös mistä kirjoituksesta on kyse. Vastaukseksi ei riitä, että en muista!
En halua kertoa nimiä, esim. Sirakin kirjasta olen kuullut saarnattavan. Ei siitä ole 30 vuotta aikaa, viimeksi muutama vuosi sitten apokryfikirjasta oli puhujalla teksti. Ei sinun tarvitse uskoa, jos et halua.
Ihmettelen vain, miten tämä palsta suoltaa jatkuvasti perätöntä tietoa vl-kristillisyydestä. Kukaan niitä ei jaksa oikoa, vaikka puutuinkin tähän. Nenästävedettävät hyväuskoiset pitävät älytöntäkin soopaa totena. Tämä nyt ei ollut sellaista, tietämättömyyttä kai?
Miksi niitä käytetään puhujan tekstinä, kun ne eivät ole Raamatun kirjoja. Eivät siis teologisesti kuulu vaikka Lutehr piti niihin tutustumista hyödyllisenä?
Yllättävää sikäli kun niin monesta varsinaisen Raamatun varsinaisesta tekstikohdasta ei ilmeisesti puhuta.
Olen itse pitänyt hyödyllisenä ev lut kirkon tapaa käydä kolmen vuoden kierrolla tekstejä läpi. Ne seurapuheet, joita olen kuunnellut, ovat pitkälti ottaneet pohjaa jostakin viikon lukuteksteistä.
Se lisää kuulemisen mielenkiintoakin kun toisaalta on vaihtelua ja toisaalta voi vielä myöhemminkin lukea tekstin uudestaan, sitten kun on kuullut puheen.
Kun tesktikohdat vaihtuu voi kuulijallekin kohdata jotain yllättävää omalle kohdallekin. Raamattu on aareaitta.
Uskon, että puhut totta! Kun illalla mietin tätä, että jos puhut totta, niin mistä tämä voisi johtua. Mielestäni tämä johtuu tietämättömyydestä, eli asetetaan puhujiksi henkilöitä, joilla ei ole ollut aikaa, eikä kiinnostusta tutkia raamattua, eikä kirkkohistoriaa.
Muistan, kuinka ennen erotustani SRK:lta "paimenkirje" johtokunnalle, kirjeessä kehotettiin johtokuntaa asettamaan kaksi puhujaa. Näin täälläkin tapahtui, että tämmöisen kirjeen jälkeen on asetettu kahdesti kaksi puhujaa. Täällä ei ole ollut korkeasti koulutettuja henkilöitä, niin kuin muualla, joten on täytynyt kutsua puhujiksi muuten elämäntavoiltaan ja henkilöinä arvostettuja ihmisiä, tähän tehtävään.
Jos tutkitaan vl puhujien ammatteja, niin huomataan, että on paljon yritysten johtajia, diplomininsinöörejä ja muita elämässään hyvän aseman saavuttaneita. Tämä on tietenkin tärkeää, että näin tehdään julkisivu kauniiksi, ihmiset arvostavat henkilöitä, jotka eivät ole jääneet elämässään seisomaan ”tumput suorina”, vaan ovat työn, tai opiskelun kautta pyrkineet elämässään eteenpäin.
Tämmöinen puhujiksi kutsuminen kuitenkin johtaa siihen, että kutsutaan puhujiksi semmoisia henkilöitä, joilla ei ole omaa halua ko. tehtävään. Tätä pidettiin ainakin ennen, ihan ihanteena kun puhujaksi kutsuttu henkilö oikein kovasti pani vastaan. Tiedän, että ainakin ennen oli tällaisia puhujia, eräs puhuja sanoi minulle: ”Raamatun luku on, niin kuin joisi tervaa”.
ainakin Joensuussa en muista oliko se 90 luv lopulla vaiko 2000 alkupuolella. Historia Susannasta luettiin kokonaan...
Mooseksen kaikkia kirjoja ei kuitenkaan ole bibliassakaan. Tiedän, että ne ovat niin hurjia kirjoja, ettei niitä tulla kelpuuttamaan raamattuun koskaan.
Minulla ei ole bibliaa, vaan tavallinen kirkkoraamattu. En ole lukenut bibliaa koskaan.
Täytyypä käydä lukemassa, että mitä kummallisuuksia ne apokryfikirjat oikein sisältävät
"Hänen opetuslapsensa sanoivat, ”Milloin ilmestyt meille, ja milloin me näemme sinut?”Jeesus sanoi, ”Kun riisuudutte häpeilemättä, otatte vaatteene ja laitatte ne jalkojenne alle kuin pienet lapset ja hypitte, silloin te näette elävän pojan ettekä pelkää.”
Selitä, puhujaveli!
http://www.apokryfikirjat.com/tuomev.htm
leirin paikka! jospa näämme siellä itte jessen!!