Tiedoksi kaikille section ruinaajille, että suomessa saa section rahalla. Suomessa on yksityissairaala, joka tekee sectioita ilman lääketieteellistä syytä, kun vain maksaa siitä!
Saa section rahalla!
ottakaa selvää
33769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Missä sellainen on?
sairaala lasaretissa.
Pelkopolin kautta kun menee niin saa ilmaiseksi. Ei kukaan pakota synnyttämään.
Kuitenkaan tilastoihin ei ole toistaiseksi ilmaantunut yhtään yksityissairaalassa tapahtunutta syntymää...
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/Tt32_08.pdf
ja syy siihen on, että jotta sairaala lasketaan varsinaiseksi synnytyssairaalaksi on siellä tapahduttava useita synnytyksiä ennen kuin ne tilastoidaan synnytyssairaaloiden tilastoihin.
Tarpeeksi monella ei ole varaa maksaa.
Mikähän sairaala olis kyseessä? Voisin vaikka mennäkin jos näyttää, että tämä toinen ei saakaan sektiolla syntyä, niinkuin esikoinen syntyi (lääketieteellisistä syistä)...
Sairaala Lasaretissa kuopiossa tehdään sectioita. Sivut löydät kun vain kirjoitat www.sairaalalasaretti.fi.
Onko tehty yhtään sektiota? Jos olisi, niin laitos olisi tilastoituna, mutta eipä näy
Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään yksitiystä sairaalaa jossa olisi mahdollisuutta synnyttää sen enempää ala- kuin `yläkautta´. Sectio vaatii muutakin kuin vain leikkaavan lääkärin, siihen tarvitaan monesta ammattiryhmästä koostuva tiimi ja niitä ei ole tarjolla yksityisissa sairaaloissa.
Sitä paitsi ihmettelen tätä ikuista sectio keskustelua. Sectio on iso vatsanalueen leikkaus johon liittyy monenlaisten komplikaatioden riski. Itse en olisin niitä valmis ottamaan muuta kuin pakon edessä. Sectio ei ole mikään patenttiratkaisu, miettikää tarkkaa ennen kuin `vaaditte´ leikkausta. Kaikkia riskejähän ei kerrota koska ei saa pelotella.
tarvitsekaan niitä riskejä ottaa. Tämä koskettaa niitä, joita sektio kiinnostaa.
Kuopoin lasaretti on osa kuopion cordiaa, jossa tehdään myös ohitusleikkauksia (yksityisesti), joten kyllä sieltäpäin täytynee ammattitaitoa löytyä.
Ohitusleikkaus on kuitenkin vielä suurempi ja vaikeampi toimenpide kuin sectio.
Sectio ei olekaan ohituleikkaus, eikä ohitusleikkaus sectio. En minäkään kätilönä menisi ohituleikkaukseen avustamaan. Meillä hoitoalan ammattilaisina on kaikilla oma pesti ja erikoisosaaminen. En usko, että kukaan kardiologi alkaisi sectiota tehdä sen enempää kuin obstetrikko ohitusleikkausta.
Mikä hinku ihmisillä on leikkaukseen joka ei ole välttämätön??? Ette oo vissiin kovin monta leikkausta nähneet, sektioista puhumattakaan... Eihän nykyään tarvitse sietämättömistä synnytyskivuista kärsiä vaikka sen tekisi ihan perinteisesti. Kumma kun en yhtään alan ammattilaista tunne joka vapaaehtoisesti valitsisi sektion (ja tunnen heitä aika paljon). Ja varsinkaan yksityissairaalaan en menisi leikkauttamaan varpaankynttä suurempaa ongelmaa. MInkähän vuoksi julkinen puoli hoitaa suurimman osan, ja kaikki hankalat yksityispuolen komplikaatiot?
Ei se teiltä ole pois jos joku haluaa sektion. Te voitte ihan rauhassa synnyttää alateitse. Ei tämä niiden alasajoa tarkoita.
Hyvä ettei saa rahalla, kumpaakaan tapaa. Jos pelkkä raha olisi peruste, syntyisi paljon hämärähommia kaikkeen...
Ja sektiossa on toki riskinsä. Mutta niin myös alatiesynnytyksessä. Riskit vain ovat tietyssä määrin erilaisia. Kummassakin tapauksessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Sektiossa vain ahdasmielisesti puhutaan huonoista ja alatiesynnytksessä harhaanjohtavasti vain hyvistä. Että se siitä. Sektion valinta (erona lääkärin lääketieteellisestä valinnasta) on paljon parempi vaihtoehto nykyajan osaamisella jos esim. pelko (ei pelkästään tiedonpuutteesta johtuva tai normaali pelko/jännitys) on niin syvällä ja iso, että haittaa jokapäiväistä elämää (sellainen stressi haitaksi äidin lisäksi myös lapselle ja mahdolliselle muulle perheelle). Sellaiseen pelkoon nämä liian myöhään aloitetut pelkopolit ja ryhmät eivät ehdi edes auttaa. Kukaan äiti ei vaaranna lastaan tietentahtoen (jos tulisi ennenkokematon tilanne, jossa sektio olisi ainoastaan vaarallinen ja alatiesynnytys ainoastaan turvallinen). Jokaisella saa olla omat mielipiteensä, mutta sektiota vastustavien muiden haukkuminen ja syyllistäminen on pinnallista, julmaa ja moraalitonta (millaisia ihmisiä ja kasvattajia!). Jokainen tapaus on yksilöllinen ja kokemukset subjektiivisia eikä mikään ole musta-valkoista!
En toki vastusta sectiota, pitää vaan miettiä kunkin kohdalla onko leikkauksesta syntyvä hyöty mahdollisia haittoja suurempi. Alatie synnytys on vaan monella tavalla hyödyllisempi sekä äidille, että vauvalle. Vauvaa se nimenomaan valmistaa kohdun ulkopuoliselle elämälle. Ennalta sovittu sectio tehdään usein ns. kylmänä, jolloin supistustoimintaa ei vielä ole. Supistukset nimenomaan valmistavat sitä vauvaa ja äidin kohtua syntymän jälkeiseen tilaan. Ponnistusvaiheessa vauvan keuhkoista puristuu ulos viimeiset sikiöaikaiset keuhkonesteet, tämä mahdollistaa vauvan hengityksen syntymän jälkeen. Suunnitellulla sectiolla vauvoilla on joskus ns. kosteat keuhkot ja kaipaavat sen vuoksi happilisää tai hengityksen avustamista, siis erikoissairaanhoitoa jota esim. Kuopion Cordiksessa (tark.sydäntä) ei varmaankaan ole.
Section tekeminen ei ole niin yksinkertaista. Vauvan hoitoon tarvitaan kallista `hoitopöytää´, äidin hoitoon vaaditaan kätilöitä (kolmessa vuorossa) kuten myös vauvan. Jos vauvalla on ongelmia esim. hengityksen, matalan verensokerin tai mitä tahansa muuta, vaatii se myös lastensairaanhoitajia (kolmessa vuorossa)ja pediatria sekä asianmukaista tekniikkaa.
Mikään yksityinen sairaala ei pidä henkilökuntaa reservissä em. määriä vain sen takia, että joku kerran kymmenessä vuodessa haluaa section yksityisesti rahalla. Julkisissa sairaaloissa on sekä asiantuntemus, että tekniikka käytössä. Kukaan meistä ammattihenkilöistä ei halua rääkätä ketään. Tavoitteena on aina terve vauva ja terve äiti.
mutta unohtuiko alatiesynnytyksen mahdolliset haitat lapselle ja äidille? Asioita kannattaa puida kokonaisuutena.
Joka asiassa elämässä on hyvää ja huonoa, sen tiedämme kaikki. Yritän vaan sanoa, että mikään ei ole mustavalkoista. Sekä raskaudessa, että synnytyksessä, (oli se sitten ala- tahi `yläkautta) voi monta asiaa mennä pieleen. Ei vaan pidä erehtyä, että sectio olisi jokin patenttiratkaisu. Tänäpäivänä tuntuu olevan vallalla ajattelu, että lääketieteellä voidaan vaikuttaa kaikkeen, että kaikki kävisi hyvin ja helposti. Onneksi näin ei ole, luonto on luonto, kaikkeen ei voi vaikuttaa.
Toivoisin, että ihmiset luottaisivat enemmän ammattilaisiin vaikka mekään emme kaikkea tiedä(sen verran tiedetään, että ei kuitenkaan kaikkea). Joskus meidänkin ratkaisut osoittautuvat virheellisiksi, koska kaikkea ei voi kokemuksesta huolimatta ennustaa. Me ihmiset olemme kuitenkin yksilöitä, mutta kaikki me kuitenkin parhamme yritämme ihmisiä hoitaessa.
mutta edelleen jätit ilmaan nuo alatiesynnytyksen vaarat. Niistä ei saa keskustella?
Toki kaikesta saa keskustella. Olen kuitenkin sitä mieltä, lukuisia synnytyspelko keskusteluja käyneenä, että keskustelut on hyvä käydä kasvotusten. Kun ollaan kasvokkain voidaan vastata juuri siihen tietoon mitä kukin on vailla. Kaikki eivät halua tietää kaikkea ja joskus annettu tieto poikii lisäkysymyksiä. Jos on työskennellyt paljon ihmisten kanssa usein oppi lukemaan ihmisiä varsinkin kun on kyseessä näikin tunteita herättävästä aiheesta kun synnytyksestä. Sen neuvoisin, että jos jokin asia askarruttaa puhukaan myös ammattilaisten kanssa, sekä lääkäreiden, että kätilöiden. Lääkäreillä on lääketieteellinen näkökulma ja kätiöillä hoidollinen. Ei ole mitään kysymystä jota ei voisi esittää ja jos ei osata vastata otetaan selvää.
Hohhoijaa ihan pakko kommentoida tätä keskustelua. Hyvä ...., tiukkaat alatiesynnytyksen vaaroista - totta kai niitä on ja riskejä siihen liittyy, mutta herra isä me ihmiseläimet olemme kuitenkin luotuja lisääntymään ja naiset synnyttämään lapsia! Kuuluu luonnon lakeihin, että joskus tähän tapahtumaan liittyen joku menee pieleen ja äiti ja jälkeläinen voivat jopa menehtyä.
Toki onneksi nykyaikana on lääketieteen avulla mahdollista auttaa ja tehdä tarvittaessa vaikka se sektio, jos huomataan että alatiesynnyksessä on liikaa riskejä ja kuolemanvaara. Aina ei sekään pelasta. Elämä on joskus karua.
En usko että monetkaan ammattilaiset eväävät mahdollisuuden sektioon, kun alatiesynnytys näyttää vaaralliselta ja jopa mahdottomalta. Eri asia on silloin, kun raskaus on ollut normaali ja normaali synnytys näyttää todennäköiseltä, mutta erinäisiin pelkoihin vedoten äiti haluaisi sektion. Eihän silloin pitäisi tehdä isoa leikkausta, tavallaan ihan turhaan.
Synnytyspelkoisille on pelkopolit ja psykologit yms. olemassa. Ja nykyaikana vielä kipulääkityksetkin niin vahvoja että ei paremmasta väliä. Niin ovat naiset vieraantuneet luonnosta ja synnyttävät epiduraalipöpperöissä, ja vielä kehdataan valittaa ja vaatia leikkauksia "ettei nyt vaan sattuisi". Synnytyksen kuuluukin sattua toisilla enemmän toisilla vähemmän, jos ei sitä kestä saa ihan vapaasti olla hankkimatta lapsia tai adoptoida, mitkä noin yleisestikin ottaen eivät olisi yhtään hullumpia vaihtoehtoja tässä liikakansoittuneessa maailmassa.
Jokainen joka sektion haluaa, tietää varmasti, että se on iso leikkaus ja siinäkin on riskinsä! Vähättelet synnytyspelkoa, sillä et itse ilmeisesti tiedä, miten voimakkaasti joku synnytystä todella voi pelätä.. Luultavasti sinullakin on jokin pelko, mikä estää sinua tekemästä jotakin asioita. Synnytys on kuitenkin naisen elämässä todella suuri asia, ja eikös se olisi kaikkien edun mukaista, että siitä tapahtumasta tehtäisiin jokaiselle naiselle mahdollisimman miellyttävä! Pelkopolikäyntejä ei ole raskauden aikana tarpeeksi monta, jotta niiden avulla todella voimakkaasta pelosta päästäisiin yli. Ja miksi toisaalta pitäisikään, kun sektiokin on vaihtoehtoinen synnytystapa, ja nainen synnyttääkin elämänsä aikana keskimäärin kaksi-kolme lasta. Näin ollen synnytyspelkoa tuskin tarvitsee enää kokea, kun lapsiluku on täynnä.
Puhut ristiriitaisesti sektiosta, sillä sanot ensin sen olevan suuri leikkaus, mutta seuraavassa lauseessa väität, että sektion haluavat vaativat leikkauksen "ettei nyt vaan sattuisi". Eikös se leikkaushaava sitten olekaan ollenkaan kipeä?
Luonnollisuudesta on turha puhua, sillä mikään muukaan ei nykyaikana ole lääketieteessä luonnollista. Luonnollista olisi, että kaikki naiset, jotka eivät rakenteensa vuoksi pysty synnyttämään "normaalisti" alateitse, menehtyisivät, ja näin ollen myöskin "väärän rakenteen" omaavat häviäisivät maailmasta kokonaan. Synnytys ei ole enää niin luonnollinen tapahtuma kuin se oli joskus muinoin kun monet naiset vielä menehtyivät siihen, sillä nykyään on yhä enemmän ja enemmän naisia, joiden rakenne ei ole synnytykseen sopiva, koska evoluutio ei ole näitä naisia hävittänyt. Muutenkin minusta on uskomatonta, että kaikki muut lääketieteelliset tapahtumat tehdään siedettävimmiksi mutta synnytystä ei, koska "senhän kuuluu sattua ja kyseessä on luonnollinen tapahtuma, johon naiset on tarkoitettu".
Sektion vaaroista voi kyllä kirjoittaa nettipalstalle, mutta alatiesynnytyksen vaaroista on parempi käydä keskusteluja kasvotusten? Näin ymmärsin kirjoituksestasi. Ainakin tuolla aiemmin aika vahvasti toit esille sektion vaaroja lapselle ja äidille.
Ristiriitaista se onkin, miten monet haluavat leikkauksen välttääkseen synnytyskivut (ym synnytyksen vaivat) mutta kuitenkin ovat valmiit ottamaan vastaan leikkaushaavan kivut ja leikkauksen jälkeiset vaivat.
Synnytyspelosta tiedän kyllä, olen itsekin kärsinyt siitä. Se on epärationaalinen pelko, joka voi kohdistua paitsi kipuun myös muihin synnytyksen riskeihin kuten suureen verenvuotoon tai jopa siihen pikkiriikkiseen mahdollisuuteen, että verisuoni katkeaa päästä ponnistaessa!
Ja minusta on hirveän sääli, jos alistutaan siihen että "kaikesta on mennyt luonnollisuus". Jos synnytys ei ole luonnollinen tapahtuma, niin mikä sitten?? Itse ainakin arvostan niitä naisia, jotka yhä uskovat oman kehonsa voimavaroihin ja yrittävät synnyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti, vaikka olisivatkin rakennepuutteellisia evoluution vuoksi. (olen muuten erittäin samaa mieltä tuosta että luonnon karsinnan puuttuessa lisääntymiseen epäkelvot yksilötkin voivat nykyään saada jälkeläisiä ja se tuo monia ongelmia).
En kuitenkaan vähättele niitä, jotka joutuvat sektioon turvautumaan. Kipulääkkeitäkin saavat halukkaat vapaasti ottaa, eihän se ole minulta pois. On vain mielipiteeni, että sääli että luonnollisuus on synnytyksestä hävinnyt eikä ymmärretä esim. synnytyskivun erilaista, uutta luovaa luonnetta verrattuna muihin kipuihin.
Tottakai muissa lääketieteellisissä toimenpiteissä kipu on kaiken inhimillisyyden mukaan otettava pois kun siihen kerran on mahdollisuus, mutta synnytyskivun poistaminen usein haittaa itse synnytystapahtumaa, hidastaa sitä ja estää äitiä käyttämästä omia voimavarojaan. Siinä mielessä kipu kuuluu synnytykseen oleellisena osana, eikä synnytyksen itsetarkoituksena tulisi olla sen täydellinen poistaminen, puhumattakaan että lähdetään leikkaamaan sektiolla, jolloin vauvan valmistautuminen kohdunulkopuoliseen elämään häiriintyy ja äidin ja vauvan ensikontakti kärsii.
noille väittämillesi, niin voidaan tarkastella niitä lähemmin.
Ai että lähdettä? En tarkkaan tiedä mille väitteille haluat lähteitä, mutta vastailen kumminkin..Niin ja toisaalta, sehän on yksi ja sama mitä lähdettä tähän laitan, jos joku päättää olla eri mieltä niin siihen ei lähteet paljon auta, sehän ollaan huomattu näissä keskusteluissa, mikä toki onkin juuri niiden suola ja viehätys...
Lukuisista alan kirjoista sekä kätilöiden, synnytyslääkärien ja muiden alan ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voin sanoa, että alatiesynnytyksessä mm. lapsen hengityskanavat valmistautuvat kohdun ulkopuoliseen elämään synnytyksen edetessä, kun taas sektiossa vauva joutuu sieltä yhtäkkiä ulos ja seuraus on usein happikaappi tms. avunanto.
Äidin ja vauvan ensikontakti häiriintyy juuri tästä syystä usein sektiossa (ei toki aina, varsinkin kun äidit voivat olla hereilläkin leikkauksessa ja vauva lasketaan rinnalle kun mahaa vielä ommellaan).
Kivun poistaminen synnyksessä eli puudutteiden käyttö on tutkitusti monesti hidastamassa tai jopa pysäyttämässä synnytystä (epiduraali), etenkin jos laitetaan liian aikaisin, siitä nyt on turha kiistellä. Ei toki aina näin ole, joskus se voi myös nopeuttaa mutta nyt puhutaankin siitä mikä on tavallisempaa. Hyvin voimakkaasti kipulääkitty äiti taas ei ponnistusvaiheessa tunne ponnistustarvetta mikä voi haitata ponnistamista.
Vai tartuitko ehkä heittoon verisuonen katkeamisesta ponnistaessa? Siitä ei valitettavasti ole lähteitä, se on esimerkki pelon rationaalisuudesta ja siitä, että se voi kohdistua aivan järjettömiin asioihin, joita ei tapahdu kuin ehkä yhdessä miljoonasta synnytyksestä. Kaikkihan periaatteessa on mahdollista, jopa äidin synnynnäinen sydänvika paljastuu synnytysrasituksessa vasta ja pumppu pettää. Nämä ovat käytännössä olemattomia riskejä, mutta pelko on pelko.
Lopuksi vielä korostan, että ihan turha vetää hernettä nenään tästä aiheesta, saahan toki jokainen valita oman mielensä mukaan synnytystapansa ja arvioida omalla kohdallaan kipulääkkeiden, sektion ja luomusynnytyksen etuja ja riskejä. Itsehän jokainen kantaa omien valintojensa seuraukset. Niin, ja sektiolla syntyneet ja kasvavat ja kehittyvät siinä missä tavallisesti syntyneetkin, kysymys on loppujen lopuksi pienistä eroista. Kaikkihan eivät edes tunnusta varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä myöhempään elämään.
Mielipiteeseen jokaisella on oikeus, eikä siitä ole syytä suuttua.
mutta kieltämättä aiemmat kirjoituksesi saivat huvittuneen hymyn kareilemaan huulillanin. Oli kuitenkin mukavaa, että viimeisimmässä vastauksessasi olit jo vähän miettinyt asiaa ja varsin sovinnollisesti olit sitä mieltä, että jokainen voi valita mielensä mukaan synnytystapansa ja arvioida eri menetelmien etuja ja riskejä. Se oli rakentavaa keskustelua. Siitähän tässä viestiketjussa olikin kyse. Että voi ja pitäisi saada valita. Siihen tarpeeseen kaiketi tuo Lasaretin tarjoama palvelu tuo osaltaan mahdollisuuden.
Aiemmissahan kirjoituksissa olit tätä mieltä: "Eri asia on silloin, kun raskaus on ollut normaali ja normaali synnytys näyttää todennäköiseltä, mutta erinäisiin pelkoihin vedoten äiti haluaisi sektion. Eihän silloin pitäisi tehdä isoa leikkausta, tavallaan ihan turhaan. - - - Synnytyksen kuuluukin sattua toisilla enemmän toisilla vähemmän, jos ei sitä kestä saa ihan vapaasti olla hankkimatta lapsia tai adoptoida, mitkä noin yleisestikin ottaen eivät olisi yhtään hullumpia vaihtoehtoja tässä liikakansoittuneessa maailmassa." Eli alunperin mielestäsi vaihtoehdot olivat tuossa.
Seuraavaksi voisi puida tuota hengitysongelmaa lapsella sektion jälkeen. Eli niin käy mielestäsi usein. Todellisuudessa raskausviikolla 39, jolloin suurin osa sektioista tehdään, esiintyvyys 1,8 %. En tiedä lasketaanko tuohon mukaan myös kiireelliset ja hätäsektiot, jolloin ongelmia varmaankin on useimmin.
Ja sitten vaikkapa siihen kipujen poistamiseen synnytyksessä. On myös ammattilaisten mielipiteitä, että synnytyskipu kannattaa ja pitää hoitaa tehokkaasti, hyvin hoidettu kipu edistää sekä äidin että lapsen terveyttä. Synnytyksen jatkuessa paheneva kipu saattaa olla niin äidille kuin sikiöllekin haitaksi. Kova kipu voivat vähentää äidin ja siten myös sikiön hapen saantia. Äidin tehokkaan kivunlievityksen ansioista sikiön hapensaanti myös usein paranee. Myös nykyaikaisilla laimeilla puudutteilla monet mainitsemasi ongelmat ovat myös huomattavasti vähentyneet. Ne eivät juurikaan enää pidennä synnytyksiä eivätkä vaikuta pidentävästi ponnistusvaiheeseen. Ne eivät kovinkaan usein vaikuta lihasten toimintaan ja synnyttäjä voi nousta jalkeille.
Suurimmassa osassa (lähinnä vain hätäsektioissa, joita sektioista on vain muutama prosentti, äiti on nukutettuna) äiti on hereillä, joten ensi kontakti on aivan yhtä mahdollinen kuin alatiesynnytyksissäkin. Toki vain, jos vauvan tila on hyvä ja useinhan kiireellisessä ja hätäsektiossa lapsella on jokin hätä.
Mielipiteesi voit toki pitää, mutta kannattaa tarkastaa aina faktat, mihin ne perustaa.
Minusta turhan paljon korostetaan tuota, että lapselle alateitse syntyminen olisi muka parempi tapa. Sektion riskit kohdistuvat enemmän äitiin kuin lapseen. Sektiossa lapselle ei tule hapenpuutetta, ja sitä myöten aivovaurioita, hermovaurioita (erbin pareesi) yms. joista lapsi joutuu loppuikänsä kärsimään.
Mainitsit että sektiossa usein lapsen ja äidin ensikohtaaminen häiriintyy.. Entäs sitten, kun alatiesynnytystä voimakkaasti pelkäävä äiti pakotetaan synnyttämään.. Ensikontakti omaan lapseen ei silloin varmasti ole mitenkään positiivinen.
Minä arvostaisin sitä, että jokainen nainen saisi valita oman synnytystapansa. Kyllä ihmisen tulisi voida päättää omasta kehostaan! Valitettavasti Suomessa tästä asiasta saa edelleen tapella pelkopoleilla ja erityisen ikävää on minusta muiden äitien suhtautuminen synnytyspelkoisiin..
"Siinä mielessä kipu kuuluu synnytykseen oleellisena osana, eikä synnytyksen itsetarkoituksena tulisi olla sen täydellinen poistaminen, puhumattakaan että lähdetään leikkaamaan sektiolla, jolloin vauvan valmistautuminen kohdunulkopuoliseen elämään häiriintyy ja äidin ja vauvan ensikontakti kärsii"
Lisäisin vielä tuohon kommenttiisi, että eikös synnytyksen tarkoitus ole olla mahdollisimman positiivinen kokemus nimenomaan äidille! Jos äidille positiivinen kokemus tarkoittaa synnyttämistä sektiolla, niin hänelle se suotakoon!
Kyllä kärjistetysti olenkin sitä mieltä, että ei ole pakko kenenkään hankkia lapsia jos synnytys niin kovasti pelottaa, ja jotkut eivät sen takia hankikaan. Mielipiteeni on, että pelkästään pelkoihin vetoamalla sektio on arveluttava vaihtoehto, mutta en toki sano etteikö oikeus siihen jokaisella olisi.
En vain ymmärrä tällaista valintaa, mutta ei kaikkea onneksi tarvitsekaan ymmärtää! Faktojen tarkistaminen ei aina automaattisesti tarkoita, että muuttaisi mielipidettään. "Faktojakin" on niin monenlaisia. Jokaisella on omat intressinsä. Kukin valitsee sen mukaan, mikä on omalle itselle ja mielenrauhalla paras, ja hyvä niin.
En kirjoittanut yhdestäkään vaarasta section suhteen, enkä kirjoita. Palaappa takaisin ja katso mitä sinne kirjoitin.
Tässä nyt ihan pikipäiten pari kohtaa kirjoituksistasi: "Sectio on iso vatsanalueen leikkaus johon liittyy monenlaisten komplikaatioden riski. Itse en olisin niitä valmis ottamaan muuta kuin pakon edessä. - - - Ponnistusvaiheessa vauvan keuhkoista puristuu ulos viimeiset sikiöaikaiset keuhkonesteet, tämä mahdollistaa vauvan hengityksen syntymän jälkeen. Suunnitellulla sectiolla vauvoilla on joskus ns. kosteat keuhkot ja kaipaavat sen vuoksi happilisää tai hengityksen avustamista, siis erikoissairaanhoitoa." Ihan siinä nyt annettiin ymmärtää, että sektio on riskaabelia. Minä en esim. tiennyt etukäteen, että alatiesynnytyksissä voi äiti repeytyä pahasti. Sektion riskeistä toki pitää keskustella, mutta tasapuolisuuden nimissä myös ihan yhtälailla myös reilusti alatiesynnytysten riskeistä.
tehkää vaan kaikki naiset alakautta niin menee alapäät niin väljäks että eipä enää tunnu samalta seksikään kuin ennen. Entinen vaimoni synnytti alakautta ja enhän minä sitä kehdannut hänelle kertoa että vielä 7v synnytyksen jälkeen ei paikat olleet palautuneet vaikka jumppasi. Nykyinen kihlattuni oman pelkonta takia halusi sektion ja on myös tyytyväinen kun ei alapää mennyt miksikään se on kuitenkin naisille pyhäpaikka.