täytäntöönpano on sitten faktaa! Onko perusimatralainen tyytyväinen tulevaisuuteensa, kaikki muut sivujuonteet kun unohdetaan edes hetkeksi?
Tuo jäähallijuttunne, kokonaisuutta ajatellen, kuulostaa kyllä aika omituiselta. Kuin myös, että kaupunkinne henkilöstön määrä vähenee 100-150:lla. Kyse lienee kait kuitenkin henkilötyövuosista, joka taasen on sitä korkeampaa matematiikkaa?
Tuo jäähallijuttunne, kokonaisuutta ajatellen, kuulostaa kyllä aika omituiselta. Kuin myös, että kaupunkinne henkilöstön määrä vähenee 100-150:lla. Kyse lienee kait kuitenkin henkilötyövuosista, joka taasen on sitä korkeampaa matematiikkaa?
Vastaukset 36
Vanhimmat
hyvä että joku,edes sinä,jaksat olla imatralaisten asioista niin huolissasi ja vielä "ulkopaikkakuntalaisena",
Vanha fraasi menisi että hanki itsellesi elämä. Sinulle voisi sanoa hanki itsellesi kaupunki,siis joku muu kuin tämä meidän kurjalamme.
Ja lopeta tuo ulkopaikkakuntalisen näytteleminen. Ei siihen enää kukaan usko. Tai jos todella olet,kannattaa todellakin ajatella onko vintillä kaikki kunnossa. Ei kukaan ulkopuolinen voi olla noin sairaaloisen kiinnostunut muun kunnan kuin asuinkuntansa asioista.
Ei voi sanoa kuin huh huh.
on sellainen siirtymä-/välivaihekunta, minunkin osaltani! Mutta onhan sinne jäänyt vielä joku ystäväkin ja nimen omaan joitakin vanhuksiakin!
Joten pitänee kait minun nyt jotakin kantaa heidänkin puolestaan ottaa!? Ja kyllä minä joskus otan kantaa omankin kuntani typeryyksistä.
Ps Vinttini on pääsääntöisesti aina kunnossa, ainakin omasta mielestäni! Muutekseen minut kun on leimattu täysin narsisitiksi, niin voisinpa vaikka riimitellä runon kuanniakseni. Olenhan taasen vuoden vanhempi! Mutta olkoot, sillä eihän tämä ole mikään runo -palsta!
Ps.Ps. Sibelius on muutekseen syntynyt juuri tänä samana päivänä, vuosi taisi olla vaan vähän eri!
Miksi ei voisi vähentyä. Jos siivous, mikä on jäjellä ulkoistetaan ensin. Sen jälkeen käydään organisaatio läpi.
Kerroin jo aikaisemmin, että tuottavuutta ei lisätä ulkoistamalla palvelu.
Se ei muuta tuottavuutta mihinkään, jos tekoaika ei vähene.
Mitä eroa on henkilöstön vähenemisellä ja henkilötyyövuosien vähenemisellä.
Silloin, kun henkilö jää eläkkeelle ja tilalle ei oteta uutta, niin silloinhan vähenee henkilö ja henkilötyövuosi.
Tähän asti on yksiköt päättäneet aina, otetaanko lähtevän tilalle uusi työntekijä.
Tästä lähin se päätetään johtoryhmässä, joten tunteilla ei enää pelata.
Sen enempää en kerro asiasta tässä vaiheessa.
tuottavuus ja tehokkuus yhdistettynä henkilöstön vähentämiseen sekä vielä yhdistettynä eläkeiän nostamiseen kuulostaa erittäin utopistiselta yhtälöltä. Etenkin, kun siihen lisätään vielä käsite ’työhyvinvointi’?!
Eli mielestäsi tuottavuus paranee, kun tekoaika vähenee? En ymmärrä, koska tavoitteita/tuloksia aina vain kuitenkin korotetaan. Eli vähempi tekijöitä ja tavoitteen asettelu/tuloksen maksimointi kuitenkin kohoaa?
Lopputulos: ihminen poltetaan loppuun!? Ja kustannukset?
Tuosta jäähalli –projektista vielä. Ymmärsinkö oikein: toimintakulut ovat noin 940.000,00 euroa ja tulot noin 320.000,00 euroa, ja uutisoinnin mukaan nykyiseen verrattuna kustannukset lisääntyvät ’vain’ 300.000,00 eurolla?
Siis mihin nykyiseen? (940.000,00 – 320.000,00 =??). Ja veroprosentin nostosta huolimatta talousarvion alijäämä on noin 2.000.000,00 euroa?
Henkilö/henkilötyövuosi –periaate, pitänee tarkistaa.
Niin, tunteet vai järki? Vaikea asia pohdittavaksi, tosin en tiedä mitä noilla tunteilla tarkoitat?
Äänestäjiä taas hakemassa täällä?
Mikä mielestäsi lisää tuottavuutta?
"Silloin, kun henkilö jää eläkkeelle ja tilalle ei oteta uutta, niin silloinhan vähenee henkilö ja henkilötyövuosi".
Kuinka mielestäsi turvataan esim.terveydenhuolto jos eläkkeelle jääneen tilalle ei palkata ketään?
Voisiko mielestäsi terveydenhuollon ulkoistaa?
Kannattaisiko se?
Jos terveydenhuolto ja moni muu kaupungin alaisuudessa oleva palvelu ulkoistettaisiin laskisiko kunnallisvero?
Olisiko Imatra kunnallisveroton kunta?
Ei menoja niin ei verojakaan.
"Se ei muuta tuottavuutta mihinkään, jos tekoaika ei vähene."
Mitä tarkoitat tuolla?
Tekoaika ei vähene?
Tekoaika?
Eli jo s esim.päiväkodissa ei hoidetakaa lapsia täyspäiväisesti niin tekoaika on vähentynyt ja niin tuottavuus lisääntyy?
Missä vaiheessa kerrot jotain uutta?
Toivottavasta kommenttisi tekoaikaan ei mene liikaa aikaa muuten niiden tuottavuus ja varsinkin uskottavuus vähenee.
Tekoaika pitenee.
Jokainen, joka on työelämässä tietää mitä tarkoittaa tekoajan piteneminen. Jos minä siivoan vaikka käytävän 6 tunnissa ja sinä saat homman kaverisi kanssa ja teette sen 2x4 tunnissa, niin kokonaisaika työssä lisääntyy. Eli työhön käytetty aika.
Jos kaupungilla neljälle siivoajalle kuuluu alueeseen vaikka neljä koulua ja homma ulkoistetaan.
Jos sen jälkeen edelleen neljä siivoojaa suorittaa saman työn samassa ajassa, niin silloin ei ole tapahtunnut mitään kehitystä.
Terveyspuoleen en ota kantaa, ettei kenellekkään tule väärää kuvaa, missä ratinalisointi suoritetaan.
Jokainen, joka on työelämässä tietää mitä tarkoittaa tekoajan piteneminen. Jos minä siivoan vaikka käytävän 6 tunnissa ja sinä saat homman kaverisi kanssa ja teette sen 2x4 tunnissa, niin kokonaisaika työssä lisääntyy. Eli työhön käytetty aika.
Olen työelämässä mutta en nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat.
Tarkennatko hieman mitä tarkoitat?
Valtimon kunnanjohtaja kertoi haastattelussa, että heillä kuntaliiton suosituksen mukaan pitäisi olla 5 siivoojaa. He rationalisoivat työtehtävän ja tutkivat mitä kohdetta ja kuinka usein on tarkoituksenmukaista siivota. Tällä hetkellä heillä on vain yksi siivooja hoitamassa hommat. Valtimon kunnan henkeä kohti laskettu velka on 510 euroa /asukas, meillä hieman yli 5000 euroa /asukas. Revi siitä. Imatralla pystyttäisiin merkittäviin työn ja hallinnon tehostamisiin, mutta sossukaupungissa kokoomuksen myötävaikutuksella ei tapahdu mitään järkevää. Tiedät hyvin mitä tapahtuu teknisellä puolella ja koko kaupungissa. Et vain uskalla nostaa kissaa pöydälle.
Olen syntynnyt Valtimon naapurikaupungissa Kuhmossa, eli sukulaiseni asuvat Valtimosta muutaman kymmenen kilometrin päässä. Siksi kunta ei ole ihan vieras.
Mutta tähän siivouksen uudelleen mitoitukseen.
Imatralla on myös malli, jossa eri yksiköt sopivat siivouksesta.
Elikkä siinä sovitaan, mitä siivukseen kuuluu ja miten usein.
Sanoin aikaisemmin, että olen tehnyt kenttätyötä ja viennyt saamiani vastauksia eteenpäin.
Iltakoulut ovat hyvä paikka tuoda näitä tietoja esille.
Nyt on sitäpaitsi sellainen ilmasto Imatran poliittisessa elämässä, että ensimmäistä kertaa minun poliittisen urani aikana teemme yhdessä ihan aidosti.
Rakennetaan vain muutamille (hyvätuloisille) jäähalli hinnalla millä hyvänsä. Jäähallin käyttökustannukset ovat niin mittavat, että ei taida muutaman sadan pienipalkkaisen kunnan työntekijän irtisanominen riittää sitä kattamaan. Suuren toimialan seuraavat karsinnat ovat AIVAN VARMASTI opetustoimesta ja en kaikkea kouluja tullaan lakkautamaan lähivuosina, kouluruoka huonontuu jne. Kaikki jäähallin vuoksi. Katsokaa äänestäjät, ketä olette valinneet asioistanne päättämään ja ketä olivat ne, jotka suurimpaan ääneen jäähallia vaatineet. Kunnan talous on jo nyt heikossa hapessa ja jäähalli saa sen " henkihieveriin . Miksi ei voitu odottaa parempia aikoja, onhan nyt taas uhkana Storaenson taholta lisääntyvää työttömien määrää. Että sillä lailla....Imatran jäähallin kannattajat.
meininkiä yleensäkin toteutetaan, koska ne hyvätuloiset = korkeatuloiset ovat irtaantuneet arkipäivästä. Ja silloin kun siihen rahanvaltaan sekoitetaan myös päätäntävalta, niin tarjottavana ei enää olekaan muuta kuin sekametelisoppaa.
Ja vielä lisukkeeksi kaurapuuroa sille enemmistölle = 'perusväestölle'.
Toisaalta olen hiven pettynyt, ettei anssi p. vastannut kysymyksiini. Sillä kyllä tätä ilman muuta olettaisi, että kokonaisuus on kaikkien jäsenten tiedostama?
Ps. Ja päättäjien sisällähän kiehuu, kuulemma!
Toimintakulut ovat tuon 943 330 euroa, mutta entisen hallin vuonna 2008 412 337 euroa.Eli tuon erotuksen verran 530 993 euroa käyttökustannukset nousevat.
Taas toiminta tuotot ovat olleet 2008 67 564 euroa ja kaksirataisessa 320 000 euroa.
Eli ennen oli toimintamenot 412 337 euroa- tulot 67 564 euroa=344 773 euroa
Uuden hallin toimintamenot 943 330 euroa- tulot 320 000 euroa=623 330 euroa
Jos siis uuden hallin lopullinen hinta 623 330-344 773=278 557 euroa on lopullinen käyttökustannuksen nousu.
Sanokaa jos laskin väärin. Tuossa on kuitenkin kaksi estettä johon voidaan kaatua.
Tämä on laskettu 3 henkilöllä.
Onko tulot uudesta hallista laskettu realistisesti.
laskelmat täytynee tältä osin olla kohdallaan (toki pitänee nekin vielä tarkistaa). Mutta nythän nämä laskelmat eivät kait pureudu kuin yksinomaan ennustettuihin toimintakuluihin/-tuloihin? Siis ennusteisiin?!
Mutta olisi mielenkiintoista tietää myös sekin seikka/laskelma:
1. Vanhan jäähallin saneerauskustannukset/uuden jäähallin rakentamiskustannukset
2. Toimintakulujen/-tuottojen suhde saneerausvaihtoehtoa peilatessa
Entä nykyisen jäähallin sijaintipaikka? Olisiko se ollut otollisempi, kokonaisuutta ajatellen?
Eli onko kokonaisuus kokonaisuutena realistinen, tätä olisi pitänyt kait ensisijaisesti pohtia?
varmaan useampi vuosi.
Paskaa jauhat ja luulet tietäväsi jotakin.
tai siis kuvittelet tietäväsi.
Kerro anssi meille mitä olet tietävinäsi?
Hallin rakentamiskustannukset eivät ole vielä lopulliset. Nyt hallista on tehty vasta periaatepäätöksiä, mitkä vaikuttavat hintaan.
Eli Imatralle rakennetaan halli, joka palvelee muitakin, kuin jääkiekkoilijoita.
Vanhan hallin saneerauskustannukset olivat 5miljoonaa joitain vuosia sitten.
Toimintakulujen/tuottojen suhde saneerausvaihtoehtoon saadaan, kun otat nuo 2008 vuoden tiedot.
2009 vuoden tiedot eivät ole vielä käytettävissä, kuin lokakuun toteutuma.
Nykyiselle paikalle Niskalla on ollut kuulemma kaavassa varaus kaksirataiselle hallille.
Koska olemme tekemässä hallia, jolle ajatellaan monta käyttöä, niin silloin urheilukeskus sopii paremmin.
Se palvelee keskuksena muitakin kilpailuja. Ja sitä voidaan käyttää suojana koneille.
Jäi sanomatta tuo ennustettavuus.
Hallissa ei ole yksin jäärata, josta saadaan tuloja. Kahvila tullaan vuokraamaan. Samoin muita tiloja.
no nää nuoret sano,jotain muuta imatralaisessa tänään!Aika kökköä sanoa,että yhdessä tehdään,paljonko jäähallin käyttökustannukset,on nuorille suunnatusta vapaa-aika toiminnasta ja ketä,eli kuinka montaa prosenttia asia koskee,eli halli!Onko pakko luistella,voisko lainata kirjoja,harrastaa musiikkia tai jotain muuta kuin luistella jäähallissa tai luistella kumilätkän perässä? Aika suuri prosentti menee luisteluun(kaksi kaukaloa)!
Tämä toteamuksesi: ”Nykyiselle paikalle Niskalla on ollut kuulemma kaavassa varaus kaksirataiselle hallille.”
sitä, että Niskakin saa vielä omansa vai oliko tämä lausuma vain vaihtoehto nykyiselle/tulevalle jäähallille? Kaiketi näin?
Eli vanhan jäähallin saneerauskustannukset olisivat olleet tuo mainitsemasi 5.000.000,00 euroa (noin 30 milj. markkaa?). Mistähän tuo summa nyt oikein koostunee?
Ja uuden jäähallin kokonaiskustannukset, näin uudisrakennuksena, ovat noin 2.400.000,00 euroa (v. 2010) 5.000.000,00 euroa (jatkovuodet) = 7.400.000,00 euroa (noin 44 milj. markkaa?). Tosin tämäkin lienee vain minimiarviota?! ( toimintakulut? – mahdolliset toimintatuotot?).
Mutta jos jäähalli yleensäkään rakennetaan, niin miksi siitä tulee sitten tehdä tietynlainen ’ostoskeskus’ ? Ja mitä muita kilpailuja se sitten palvelee? Ja kenen koneita ja minkälaisia koneita siellä sitten säilytellään?
Kahvila tullaan vuokraamaan? Alueelle, jolle paikallinen väestö ei kaiketinkaan piipahda ihan huvin vuoksi, siis pelkästään kahvittelemaan? Vai pelikahveistako nyt on kyse? Jos näin on, niin kahvilan vuokratulot voitaneen täysin unohtaa?!
Ps. Ja vuoden 2010 budjetin alijäämä 2.000.000,00 euroa? Selitätkö, please!
Niskalla oli siis kaavassa mahdollisuus rakentaa toinen jää nykyisen viereen.
Siis mahdollisuus, mitä ei oltu käytetty.
Nykyisen hallin korjauskustannukset on laskettu muutama vuosi sitten ja olivat muistaakseni tuon verran. Mitä siinä olisitehty, en muista.
Mutta jos olisimme korjanneet nykyisen hallin, niin miten olisi käynnyt niille asukkaille, jotka harrastavat kaukalopalloa vaikka puulaakissa.
Olisiko puulaaki pelit loppuneet jääajan vähyyden vuoksi.
Koska Ukonlinna on kaavassa urheilualueeksi kaavoitettu, niin silloin on ihan loogista, että hallin tilat palvelevat erilaisia liikunta tapahtumia.
Mille koneille tarvitaan suojia. No latukoneelle esimerkiksi, koska sen käyttöikä lyhenee, jos sitä säilytetään ulkona.
siitäkin huolimatta, että…. varsinainen asia jäi pelkälle puulaaki –tasolle! Muutekseen, ketkähän tätä puulaakia oikein harrastaa?? Tosin ei kiinnostakaan, joten pelatkoon kuka lystää! Mutta jo järkikin sanoo, että saneeraus on aina edullisempi vaihtoehto!
Eli Niskan kenttä on poistolistalla? Mitäs tämä kenties maksaa? Tai mitä tilalle?
Ja Ukonlinna, kait tämä visio on jo valtakunnallisesti tiedostettu! Strategioiden siivittäminä! Joten antaa palaa vaan!
Latukone? Siis yksi latukone ja kenen omistama? Kuka siis maksaa tämän latukoneen säilytysvuokran? Toisaalta kun lunta ei ole näköpiirissäkään koko eteläiselle Suomen alueelle!
Ps. Mie lähen takas saunaan! Mutta missäs se 2.000.00,00 euron alijäämänne edelleen piilee, kysyn vaan!
Nyt on nähty, miten käy, kun kilpailutuksessa laitetaan tärkeimmäksi hinta.
Silloin käy niin kuin kävi Lappeenrannalle.
Urakan teki Virolaisyhtiö, jolta ei löydy dokumentteja.
Lappeenranta oli myös saannut työllisyysperusteista rahaa.
Ympäri Suomen on tämä Virolaisyhtiö antannut julkisiin kophteisiin tarjouksensa.
Jyväskylä ei antannut urakkaa, koska näki, ettei firma pysty tekemään urakkaa sillä hinnalla, jos maksaa kaikki lakisääteiset maksut.
Väkisin tulee mieleen, että onko tämä kiinni osaamattomuudesta, vai yksinkertaisesti tyhmyydestä.
Perimmäinen tarkoitus työllistämis perusteista rahoista jää toteutumatta.
Rahat ja työstä saatu hyöty meni Viroon.
Eli jos ajatellaan jäähallia.
Samaan aikaan leikataan palveluita ja muita rahoja asukkailta kaupungin toimesta. Syy, että saadaan rakennettua uusi jäähalli.
Kyseessä on siis asukkaiden rahat joita he sijoittavat työllistämiseen, joten asiaa kannattaa katsoa siltä kantilta.
en nyt ihan tiedä mistä on kyse, siis Lappeenrannan kaupunki/virolaisyhtiö? Mutta yleisellä tasolla ja koko yhteiskuntaamme ajatellen tämä kansainvälistyminen on toki tuonut uusia haasteita!
Ja suurin haaste tässä kait on kuitenkin verotulojen kertyminen, oikeaan valtioon. Ovathan verot ja verojen luonteiset maksut suurin ja merkittävin tuloerä valtiommekin budjetissa.
Ja rakennusprojekteissa, etenkin jos kunta toimii rakennuttajana, olettaa ilman muuta että työn tilaaja tutkii työn suorittajan taustat, alihankkijoita myöten!
Mutta jäähalli: ””Kyseessä on siis asukkaiden rahat joita he sijoittavat työllistämiseen, joten asiaa kannattaa katsoa siltä kantilta.””
Eli lausumasi mukaisesti asukkaat rahoittavat rakentamisen ja siinä sivussa työllistävät. Ok, mutta pitänee tässä kohtaa kuitenkin muistaa, että kuinka moni asukas saa vastinetta sijoitukselleen? Ottaen huomioon vielä hallin toimintakustannusten rahoitusproblematiikan, tulothan kun lienevät kuitenkin minimaaliset, kokonaisuutta peilatessa?
Jotenkin vaikuttaa, että valtaväestö jää pahasti miinukselle, sillä onhan heidän luovuttava myös perusturvastaan.
Ja tuo työllistämisvaikutus kestää vain ja ainoastaan rakentamisprojektin käynnissä olon ajan, sitten se loppuu. Urakoitsijat tekijöineen katoavat, ja kenties osa tekijöistä sen hektisen kauden jälkeen palaavat kortistoon? Onhan lama vielä yllä, ja rakennusala on kait kuitenkin sellainen herkkä toimiala?
Joten olisiko tämän projektin täytäntöönpanoa pitänyt kuitenkin lykätä, tai vaihtoehtoisesti keskittyä pohtimaan sitä saneeraus vaihtoehtoa?
Eli kysynpä vielä, miksi tämä asia 'nuijittiin' yksimielisesti päätetyksi?!
Virolainen rakennusyhtiön tarjous oli jotain 2000euroa halvempi, kuin paikallisen rakentajan tarjous.
Jos paikallinen olisi saannut urakan, niin silloin yhteisöverot olisivat jääneet paikkakunnalle. Samoin muut verotulot.
Aikaisemmin tuolla jäähalli keskustelussa sanottiin tämän olevan vain bisnestä, mutta päättäjien pitää ajatella, miten raha myöskin poikii ja vaikuttaa paikkakunnale parhaiten.
Kerron vielä uudestaan, miksi Imatralle haluttiin uusi jäähalli.
Haluttiin lisää jääaikaa, jota vanhassa hallissa ei pystytty saamaan.
Huonot talviolosuhteet ovat jo verottaneet rivikansalaisten harrastusmahdollisuuksia.
Miksi asia nuijittiin yksimielisesti pöytään.
Kun aikoinaan päätettiin suunnittelurahasta, niin silloin annettiin kuva, että voidaanhan sitä tehdä suunnittelu ja päätetään sitten joskus rakennetaanko halli.
No nyt on poltettu 150 000 euroa suunnitteluun.
Jos nyt olisi jätetty halli rakentamatta, niin silloin raha olisi mennyt, kuin kankkulan kaivoon.
Tähän mennessä on julkisuudessa puhuttu, että käyttökustannukset nousevat 600 000euroa ja se pitää löytyä joka vuosi muista palveluista.
Nyt laskin sinulle vanhan hallin katteen ja uuden, niin silloin erotukseksi tulee ihan muu summa, jota jostain syystä ei ole tuotu julki.
Se on kuitenkin oikea summa, sillä aina lasketaan menojen ja tuottojen eroitus palvelujen lopulliseksi hinnaksi tai katteeksi.
2.000,00 euron ero lienee ollut vain lillukanvarsia, etenkin kun myös ulkomaisten yritysten tulee rekisteröityä Suomessa verovelvollisiksi silloin, kun niille muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen. Ja kun kiinteä toimipaikka muodostuu, on ulkomainen yritys tuloverovelvollinen, velvollinen toimittamaan ennakonpidätykset, suorittamaan arvonlisäveroa jne.
Eli samat velvoitteet kuin kotimaisella yhtiölläkin. Tosin, jos joku haluaa tai viitsii, niin valtioiden välisiä verosopimuksia voi sitten lueskella ihan erikseen, vaikkapa ennen nukahtamistaan. Ja oletan, että uni tulee aika sukkelaan!
Joten se siitä verojen kertymisestä!
Eli todellako, 150.000,00 euroa (vajaa 1.000.000,00 milj. markkaa) on jo kulutettu!? Joten kait sitä sitten on jonkinlaisiin toimiin ryhdyttävä? Ja joka vuosi vielä noita toimintakustannuksia kertyy vähintäänkin 600.000,00 euroa/vuosi (noin 3.600.000,00 milj. markkaa/vuosi).
No, pitänee tässä nyt kait ihan oikeasti ryhtyä laskemaan sitä todellista katetta. Katteenhan kait tulisi aina kuitenkin edustaa plussaa eli kannattavuutta? Etenkin, kun jo vuonna 2010 teidän tulee supistaa se 2.000.000,00 euroa (noin 12.000.000,00 markkaa) jostakin. Ja mistä?
Nyt minä taidan kyllä ymmärtää, miksi insinööreistä aina kettuillaan! Edellyttäen tietenkin, että tämän projektin suunnittelija on insinööri (toivottavasti vain kuitenkin insinööri?).
kaipaan. Ensiksikin "uuden hallin lopullinen hinta" josta vähensit nykyisen hallin talouden tuloksen oli virheelisesti kirjoitettu. Pikku synti. Mutta laskelmassa on monia oletuksia investoinnin kokonaisarvion, menojen ja tulojen suhteen. En usko, että tulojen kuusinkertaistuminen ilman merkittäviä henkilöstömenojen kasvua voi toteutua. Missään vaiheessa ei ole arvioitu nykyisen hallin aiheuttamia kuluja jatkossa. Mitä sille tehdää. Puretaanko vai otetaanko johonkin toiseen käyttöön? Halli on siinä kunnossa, että kaikissa tapauksissa se aiheuttaa lisäkustannuksia. Sinä varmaan Anssi tiedät ja siksi odotan selkeää vastaustasi.
ajatelkaa nyt jälkikäteenn kuluja?Ensimmäinen jäähallityöryhmä,jossa oli jääkiekkoliitonkin edustaja?Sanoivat yksi kaukalo mansikalaan ja kaikki talouden ja järkevyydeen pointit oli sen kannalla!Mutta imatralla on aina rakennettu viksusti kokoomuksen ja parin demaripellen toimesta kuplahalli,hieno seinä imatrankoskelle ja eräskin kokoomus puhemies oli rakentamassa imatraa lappeenrantaan!oikeen valtioneuvos?
Kysymys oli tosiaan uuden hallin lopullisista toimintakuluista.
Nykyinen halli ei jatka nykyisessä käytössä.
Ainoastaan siitä on sovittu alunpitäen.
Koska uusi halli on korvausinvestointi, niin nykyinen ei saa jäädä lisä rasitteeksi kaupungille.
Puretaanko se vai jotain muuta.
Jos en nyt ihan mönkään muista, niin hallista mennään väestösuojaan.
Joku voisi korjata jos muistan väärin.
Jos siis siellä sijaitsee vaikka alueen väestösuoja, niin se pitää ottaa huomioon lopullista päätöstä tehtäessä.
Tarkoitan nyt hallin purkamista tai uutta käyttötarkoitusta.
Alunpitäen siis ajatuksena on ollut paikasta luopuminen.
En tiedä missä vaiheessa siitä tehdään päätös ja missä.
Päätös tehdään varmaan mustallalammella tai sitten joutsenossa, ehkä pari vuotta myöhässä ja peri milliä yli budjetin!
Tähtis98 ”Eli kysynpä vielä, miksi tämä asia 'nuijittiin' yksimielisesti päätetyksi?!”
Erittäin outoa minustakin, että kaupunginvaltuutetut tekivät jäähallista yksimielisen päätöksen äänestämättä ja ilman, että kaupunginvaltuutettujen tarvitsee perustella äänestäjilleen päätöksen ”yksimielistä hyvyyttä” Imatran kaupungin tämänhetkisen ja keskipitkän sekä pitkän aikavälin taloudellisen vakavaraisuuden kannalta.
Samanaikaisesti mietitään mitä palveluja ylläpidetään ja millä tavalla, ottamalla huomioon Imatran väkiluku.
Miksi ”jäähallipalvelu” ajaa tärkeysjärjestyksessä muiden palvelujen ja palveluiden laadullisen säilyttämisen sekä vaadittujen "säästöjen" ohi ja kasvattaa kaupungin käyttömenoja summalla, mitä muuten on vuosi vuoden jälkeen mahdoton saada säästöinä kasaan kuten on nähty?
Asukasdemokratian vuoksi päättäjillä pitäisi olla paljon kerrottavaa imatralaisille jo paljon ennakkoon silloin, kun näin suuria investointipäätöksiä tehdään ja lisätään Imatran kaupungin paineita nostaa veroprosenttia sekä velkaantumisastetta lähelle kriisirajaa ja vielä alijäämäisellä talousarviolla. Talousarvio ja kaavaillut henkilöstövähennykset eivät vielä vakuuta imatralaisia varsinkin, kun täyttä realistista selvyyttä näistä keinoista ei ole osoitettu.
Imatralaiset äänestäjät ja veronmaksajat eivät varmastikaan ole yksimielisiä tästä jäähallipäätöksestä edustajiensa, kaupunginvaltuuston kanssa, sen perusteella mitä jäähallin taloudellisista vaikutuksista on tähän mennessä kerrottu sanomalehdissä, itse asiassa päinvastoin. Siksi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston velvollisuus on perustella todella hyvin imatralaisille nyt tehty päätös kaupunkilaisten huolestuneisuuden poistamiseksi sekä jo pelkästään kunnallisvaaleissa ehdokkaitaan äänestäneiden asukasdemokratian vuoksi!
täyttä asiaa, sillä mitä uutisointi muutoin kertoo säästökohteista, niin kyllä päättäjät tätä taustaa vasten ajateltuna elävät tyystin siinä omassa suojatussa elämässään?!
Mutta tuosta päätösten ’väkisin nuijimisesta’ voisi esittää ihan sellaisen yleispätevänkin näkemyksen. Tosin sellaisen vähän ’sisällöllisesti’ monimutkaisenkin.
Eli päättäjät koostuvat ryhmästä ihmisiä, joista osa on ns. vanhoja konkareita, osa ns. kasvottomia ja osa täysin vihreitä eli vasta-aloittelijoita. Mutta suurin vastuu päätösten onnistumisissa edellyttää näiltä vanhoilta konkareilta aina sitä, että tieto kulkee mutta että myöskin ohjaus kulkee. Ohjaus, joka antaa varuja vaihtoehdoillekin. Ja ennen kaikkea näiden vaihtoehtojen varteenotettavuus!
Mutta nähtynä ja kuultuna asiantila on aivan päinvastainen. Nimeä ja naamaa saaneet ovat jo päätöksensä tehneet ja nämä päätökset sisään ajetaan keinolla tai toisella. Sillä konkareiden heikkoutena on se saavutettu asema ja aseman mukanaan tuoma hyvinvointi. Ei enää muisteta sitä omaa ohdakkeista alkutaivalta!
Olihan tämä selkeästi havaittavissa myös Jr. Hurstin kansanedustajille osoittamasta kutsusta tiettyyn tilaisuuteen. Ei yksikään vaivautunut astelemaan katselemaan Suomen hyvinvointivaltiossa elävien ihmisten todellista arkielämää. Ei tarvitse, kun itsellä on kaikki nämä perusasiat enempi kuin erinomaisessa tolassa?!
Toki veronmaksajatkin voisivat ihan oikeasti jalkautua vaatimaan oikeuksiaan, kuin myös vaatimaan oikaisuja näihin pienen ryhmän tekemiin järjettömiin päätöksiin. Eli hiven ’kapina –meininkiä’ liikkeelle?
Tuolla toisessa ketjussa otetaankin jo kantaa vanhusten hoidon tasosta. Ja tähän rinnalle voisi kait nostaa ihan sellaiset ’pienet’ jutut, kuten lasten ja kaikkien ihmisten turvallisuus = pyöräteiden rakentaminen riskialttiiksi luokitelluille ajoväylille?! Vastaus = ei rahaa!
Ja entäs maakuntaliiton maksuosuudet!? Imatralle lankesi kuulemma sellainen 456.000,00,00 euroa (=2.700.000,00 markkaa) tietyt avustukset (=kirjattu varat- ja velat ryhmiin?).
Joten jotain aatosta tässä. Tosin tuota maakuntaliiton tehtäviä, organisaatiota ja henkilöstöä koskevaa asiakohtaa yleensä, voisi ruotia sitten ihan erikseen!
Ps. Mutta miten tämä päättäjien tiedonantovelvollisuus veronmaksajiaan kohtaan sitten oikein olisi toteutettavissa?
Tähtis98: ”Ps. Mutta miten tämä päättäjien tiedonantovelvollisuus veronmaksajiaan kohtaan sitten oikein olisi toteutettavissa?”
- Tähän toivoisi tuoreita avauksia valtuuston uutukaisilta vasta-alkajilta, joilla voisi olla raikkaita ajatuksia vanhan ”konkari-ilmapiirin” korvaamiseksi.
Voisin kuvitella, että kaupunginvaltuuston uusilla jäsenillä on vaikeuksia sopeutua ryhmäpäätöksiin tai johtajien tiukkaan vaatimukseen: “Valtuuston on näytettävä ulospäin yhtenäiseltä ja yksimieliseltä“.
- Untuvikon demokratiaan perustuvat ihanneajatukset ja tavoitteet voisivat olla aivan muuta kuin mitä vahvat konkarit haluavat viedä läpi “yksimielisesti“.
Ryhmäpäätöksiin sopeutuminen voi olla turhauttavaa uusille valtuutetuille, kun on tullut antaneeksi omista tavoitteistaan äänestäjillensä ennen vaaleja kuvan, mikä ei sitten valtuustokauden “yksimielisten päätösten” kautta pääse esille.
Onko tämä, näin muodoin myöskin kaupungin asukkaiden - veronmaksajien ja äänestäjien - näkökulmasta turhauttavaa, kun ehdokas näyttää tekevän jotakin sellaista, mikä ei vastaa vaaleja edeltänyttä “arvokeskustelua“?
Tästä seuraa: “Menen nyt äänestämään, vaikka ei sillä ole mitään merkitystä”.
- Konkarit hymyilevät joka tapauksessa - tyytyväisinä tai tyytymättöminä.
Ulkoistamisen keskeiset, onnistuneen ulkoistamisen tekijät tärkeysjärjestyksessä ovat:
1. Kehitä itse ulkoistettava prosessi äärimmäisen tehokkaaksi.
2. Arvioi onko ulkoistuksella saavutettavissa hyötyä pitkällä tähtäimellä(osaamisen häviäminen, sitoutuminen, kilpailun saaminen markkinoille/tarjottavaan työhön, tulevaisuuden investointi tarpeet jne.)
3. Arvioi onko ulkoistetun prosessin mahdollista saada "lisämyyntiä" ulkoistajan tarjoaman liikevaihdon lisäksi
4. Arvioi onko mahdollista muuttaa ulkoistettavan prosessin työsuhde-etuja/ammattiliittoa
5. Pystytkö tekemään ulkoistetun prosessin kanssa omista lähtökohdistasi itseäsi hyödyttävän ja pitkäaikaisen sopimuksen
Jos vastaat johonkin kieltävästi, ulkoistuksesi ei luultavasti ole järkevä
erittäin tärkeitä/varteenotettavia näkemyksiä, koska nykyaika uusine ’päättäjineen’ on jo joku aika sitten ajanut ohi sen perinteisen virkamies ajattelutavan!
Virkamies kun ei enää valitettavasti edusta sitä oma auktoriteettiaan, päinvastoin! Ja vanhojen konkareiden on tässä tilanteessa vain aika jo ymmärtää muutoksen tuuli, ilman että kokee ’arvovaltansa’ kärsivän!
Jos tämä ymmärrys ei kehity, niin turhaa on toitottaa alhaisista äänestysprosenteistakaan. Mutta kait konkarit sen kuitenkin tajuavat, että ne ’untuvikot’ tulevat jälkeenne tekemään päätökset, kaikilta osin! Joten antakaa heille jo tässä vaiheessa mahdollisuus vaikuttaa!
Ottaisikohan ne Ruokolahtelaiset meidät takasin yhteyteensä, kun ei näköjään itse pystytä asioita hoitamaan?
Epäilen.
Ei ne ruokolahtelaiset nyt niin hulluja ole et kuntansa imatralaisten takia pilaisivat.
Saisivat vielä siinä sivussa Imatran seurakunnankin ristikseen.
sen horjuva taalous vielä siedettäisiin. Jopa seurakunta,mutta että meidän täytyisi ottaa M-S ristiksemme,EI HELVETTI. Jossain se menee meilläkin raja.