Alla linkki Erääseen mielenkiintoiseen tutkimukseen by vtt
http://www.vtt.fi/rte/projects/environ/rem/energiatehokkuus.doc
Sivulta 6 löytyy seuraava toteamus
Huom kohta B = PILP
Mielestäni on ihan korutonta toteamaa, että ilmareiät seinissä on PRC:stä. Mutta tämä on kyllä ihan olemassaoleva fakta.
A. Valitaan hallittu ilmanvaihto
• toteutettavissa ainoastaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä
• ilmanvaihtojärjestelmä hajautetaan toiminnallisten tarpeiden mukaan
• viihtyisyys paranee ja huonekohtainen lämmitystehontarve pienenee, koska tuloilma voidaan esilämmittää yksinkertaisesti ottamalla talteen poistoilman lämpö
B. Vältetään hallitsemattomia ilmanvaihtojärjestelmiä ja sekajärjestelmiä
• koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmän “luonnollisia” ongelmia ei ole voitu ratkaista
• pääongelma on, ettei huonekohtaisia ulkoilmavirtoja voida hallita, koska paine-eroa sisäilman ja ulkoilman välillä ei voida hallita (sen estävät muun muassa sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot, hormivaikutus etenkin useampikerroksisissa taloissa, tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelu, rakennusten hataruus, sisäiset ilmavuodot, ovien aukaisut ja ikkunatuuletus)
• veto
• Suomessa ei ulkoilmaa voi ottaa talvella vedottomasti seinässä olevasta reiästä tai ulkoilmaventtiilistä edes rakentamismääräysten mukaisia minimi-ilmavirtoja saati sitten hyvään sisäilman laatuun vaadittavia ilmavirtoja
• ihmiset tukkivat huonosti toimivia eli vetoa aiheuttavia ulkoilmaventtiilejä ja ilmanvaihdon toiminta heikkenee edelleen
• ulkoilman aktiivinen (esim. lämmityspatteri ulkoilmaventtiilissä) tai passiivinen (esim. tuloilmaikkuna) lämmittäminenkään ei takaa vedottomuutta, koska virtauksen lähtönopeutta ei hallita (lämmitysratkaisuissa on otettava huomioon, että esimerkiksi ikkunan avaamisesta johtuva ylipaine aiheuttaa ilman virtaamista sisältä ulospäin vieden patterin lämmön ulos tai huurruttaen ikkunan)
• sisäänotettavan ulkoilman tehokas suodattaminen on mahdotonta
• tyypillisesti korkeintaan puolet ulkoilmavirrasta on suodatettavissa, koska vain se osa tulee suunniteltujen reittien (esim. ulkoilmaventtiilit) kautta. Loput ilmasta tulee vuotokohdista. Ne keskittyvät usein muutamiin paikkoihin, jotka eivät ole yleensä ilmanvaihdon tarpeen tai tehokkuuden kannalta oikeita.
http://www.vtt.fi/rte/projects/environ/rem/energiatehokkuus.doc
Sivulta 6 löytyy seuraava toteamus
Huom kohta B = PILP
Mielestäni on ihan korutonta toteamaa, että ilmareiät seinissä on PRC:stä. Mutta tämä on kyllä ihan olemassaoleva fakta.
A. Valitaan hallittu ilmanvaihto
• toteutettavissa ainoastaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä
• ilmanvaihtojärjestelmä hajautetaan toiminnallisten tarpeiden mukaan
• viihtyisyys paranee ja huonekohtainen lämmitystehontarve pienenee, koska tuloilma voidaan esilämmittää yksinkertaisesti ottamalla talteen poistoilman lämpö
B. Vältetään hallitsemattomia ilmanvaihtojärjestelmiä ja sekajärjestelmiä
• koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmän “luonnollisia” ongelmia ei ole voitu ratkaista
• pääongelma on, ettei huonekohtaisia ulkoilmavirtoja voida hallita, koska paine-eroa sisäilman ja ulkoilman välillä ei voida hallita (sen estävät muun muassa sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot, hormivaikutus etenkin useampikerroksisissa taloissa, tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelu, rakennusten hataruus, sisäiset ilmavuodot, ovien aukaisut ja ikkunatuuletus)
• veto
• Suomessa ei ulkoilmaa voi ottaa talvella vedottomasti seinässä olevasta reiästä tai ulkoilmaventtiilistä edes rakentamismääräysten mukaisia minimi-ilmavirtoja saati sitten hyvään sisäilman laatuun vaadittavia ilmavirtoja
• ihmiset tukkivat huonosti toimivia eli vetoa aiheuttavia ulkoilmaventtiilejä ja ilmanvaihdon toiminta heikkenee edelleen
• ulkoilman aktiivinen (esim. lämmityspatteri ulkoilmaventtiilissä) tai passiivinen (esim. tuloilmaikkuna) lämmittäminenkään ei takaa vedottomuutta, koska virtauksen lähtönopeutta ei hallita (lämmitysratkaisuissa on otettava huomioon, että esimerkiksi ikkunan avaamisesta johtuva ylipaine aiheuttaa ilman virtaamista sisältä ulospäin vieden patterin lämmön ulos tai huurruttaen ikkunan)
• sisäänotettavan ulkoilman tehokas suodattaminen on mahdotonta
• tyypillisesti korkeintaan puolet ulkoilmavirrasta on suodatettavissa, koska vain se osa tulee suunniteltujen reittien (esim. ulkoilmaventtiilit) kautta. Loput ilmasta tulee vuotokohdista. Ne keskittyvät usein muutamiin paikkoihin, jotka eivät ole yleensä ilmanvaihdon tarpeen tai tehokkuuden kannalta oikeita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pilpit toimi hallitsemattomasti.
Muuten olen kyllä samoilla matala-energia linjoilla.
moniste Ympäristöministeriön moniste 122 vuodelta 2003. Siinäpä vasta energialaskuri insinööreille, mistähän saisi excel pohjaisena!
Useat noista raitisilmaventiileille kohdistetuista miinuksista, on olemassa myös täysin "hallitulla ilmanvaihdolla" varustetussa taloissa, niissä kuten kaikissa taloissa on vuotokohtia, ikkunoita ja ovia availlaan jne. No entä tarinan opetus, ei aavistustakaan mutta kyseistä Juhan hälyttämää faktaa ei kyllä löydy tuosta tulkinnasta. Mielipiteitä vähintään 10 v. vanhoista taloista, laitteistoista ja tarvikkeista kyllä. Edelleenkään niin pontevasti kun tämä Juha on ottanut Pilpin ja seinän raitisilmavettiileiden morkkaamisen, ei oikein ole löytynyt perusteita tuolle koohotukselle, Pilpien ja ventiilien omistaja tuntuvat suhteellisen tyytyväisiltä valiintaansa ja toisaalta miksi eivät olisi sillä nämä laitteistot tuntuvan säästävän energiaa, vaikkei Juha siitä pitäisikään. Siitä vaan tsemppiä pilppi-hankinnoille vastarannankiiskistä huolimatta.