VILP = kelvoton rakkine RM:n testi

Uusin Rakennusmaailman lehti sen todistaa. Kymppitonnilla saa laitteen, jonka hyötysuhde on kaukana luvatusta. 9kW:n laite antaa pakkasella 5 kW. Vuosi COP on reilusti alle kakkosen.

Laitteet testattu kylmähuoneessa, jolloin ilman kosteus on ulkoilmasta poiketen pieni. Tämä tarkoittaa sitä että TODELLISESSA ulkoilmassa vehkeet ei toimi edes tuon vertaa. Hinnat 9500-10500 ovat kuulemma edullisia maalämpöön verrattuna (=älkää lopettako mainostamista lehdissämme, vaikka tuotteenne onkin *askaa).

VILP ei ole yli 2000 euron hintaan mikään vaihtoehto Suomeen.
278414
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

No niin pumppu-uskovaiset,nyt täysillä takaisin!!!!

Äänestä
  • Jos testi ei huomioinut, että se Sanyon vehje tuottaa kesälläkin halpaa käyttövettä sen kokonaisCOP voi nousta siedettävälle, hiukan alle 2 tasolle. Kun hinnan puolittaa, niin laite puolustaa paikkaansa markkinoilla ihan kunnialla.

    Äänestä

  • asdasdasdas kirjoitti:

    Jos testi ei huomioinut, että se Sanyon vehje tuottaa kesälläkin halpaa käyttövettä sen kokonaisCOP voi nousta siedettävälle, hiukan alle 2 tasolle. Kun hinnan puolittaa, niin laite puolustaa paikkaansa markkinoilla ihan kunnialla.

    Meille laitettiin reilu vuosi sitten Gree ilvp jäspin lämmönvaihtimella kua talossa oli valmiina
    jo iso varaaja. Meil meni aiemmin öljyy yli 4000L vuodessa ja nyt meni viimesen vuoden aikana sähköö
    alle tonnilla ton koneen mittarin kautta. Siis tonnilla saa hei 1400L öljyä eikä muita muutoksia taloon
    tehty. Maalaisjärjellä hyötysuhde on ollu lähempänä 3 ku 2.
    Luin enne kuin ostin paljon netistä tietoo noista vehkeistä ja suurin murheen kryyni oli keskusteluissa juuri toi CO2 joka tossa testissä oli ollu.
    siinä kuulemma häviää kaikki hyöty jatkuvaan sulatukseen, jopa kolmannes tunnista... linekö ongelma tuo
    kylmäaine vai muu tekniikka. Meillä toi Gree on sulatellu talvella keskimäärin n. 3 min / tunti.
    Myyjä oli Eteläsuomesta semmonen kun Finn-aine Ky.

    Äänestä

  • Tyytväinen ilvp käyt kirjoitti:

    Meille laitettiin reilu vuosi sitten Gree ilvp jäspin lämmönvaihtimella kua talossa oli valmiina
    jo iso varaaja. Meil meni aiemmin öljyy yli 4000L vuodessa ja nyt meni viimesen vuoden aikana sähköö
    alle tonnilla ton koneen mittarin kautta. Siis tonnilla saa hei 1400L öljyä eikä muita muutoksia taloon
    tehty. Maalaisjärjellä hyötysuhde on ollu lähempänä 3 ku 2.
    Luin enne kuin ostin paljon netistä tietoo noista vehkeistä ja suurin murheen kryyni oli keskusteluissa juuri toi CO2 joka tossa testissä oli ollu.
    siinä kuulemma häviää kaikki hyöty jatkuvaan sulatukseen, jopa kolmannes tunnista... linekö ongelma tuo
    kylmäaine vai muu tekniikka. Meillä toi Gree on sulatellu talvella keskimäärin n. 3 min / tunti.
    Myyjä oli Eteläsuomesta semmonen kun Finn-aine Ky.

    "Maalaisjärjellä hyötysuhde on ollu lähempänä 3 ku 2."

    Ilmeisesti maalaisjärkesi laskee, että öljykrematoriosi hyötysuhde oli 100%?

    Äänestä

  • Tyytväinen ilvp käyt kirjoitti:

    Meille laitettiin reilu vuosi sitten Gree ilvp jäspin lämmönvaihtimella kua talossa oli valmiina
    jo iso varaaja. Meil meni aiemmin öljyy yli 4000L vuodessa ja nyt meni viimesen vuoden aikana sähköö
    alle tonnilla ton koneen mittarin kautta. Siis tonnilla saa hei 1400L öljyä eikä muita muutoksia taloon
    tehty. Maalaisjärjellä hyötysuhde on ollu lähempänä 3 ku 2.
    Luin enne kuin ostin paljon netistä tietoo noista vehkeistä ja suurin murheen kryyni oli keskusteluissa juuri toi CO2 joka tossa testissä oli ollu.
    siinä kuulemma häviää kaikki hyöty jatkuvaan sulatukseen, jopa kolmannes tunnista... linekö ongelma tuo
    kylmäaine vai muu tekniikka. Meillä toi Gree on sulatellu talvella keskimäärin n. 3 min / tunti.
    Myyjä oli Eteläsuomesta semmonen kun Finn-aine Ky.

    Olet ilmeisesti se nimimerkki "miksula" tuolta lampopumput.info foorumilta. Ainakin numerot ja jutut on ihan samat.

    Hämmästyttävää.

    Taidat olla suomessa ainoa joka on tuollaiset säästöt saanut aikaiseksi. Hämmästyttävää edelleen.

    Ja myyt niitä pumppuja finnaineen kautta. Liian hämmästyttävää.

    Yhtä katteettomat nuo jutut kuin finnaineen cop lupaukset.

    Äänestä

  • kun tuollaisia kirjoitti:

    Olet ilmeisesti se nimimerkki "miksula" tuolta lampopumput.info foorumilta. Ainakin numerot ja jutut on ihan samat.

    Hämmästyttävää.

    Taidat olla suomessa ainoa joka on tuollaiset säästöt saanut aikaiseksi. Hämmästyttävää edelleen.

    Ja myyt niitä pumppuja finnaineen kautta. Liian hämmästyttävää.

    Yhtä katteettomat nuo jutut kuin finnaineen cop lupaukset.

    "Olet ilmeisesti se nimimerkki "miksula" tuolta lampopumput.info foorumilta. Ainakin numerot ja jutut on ihan samat.

    Hämmästyttävää.

    Taidat olla suomessa ainoa joka on tuollaiset säästöt saanut aikaiseksi. Hämmästyttävää edelleen.

    Ja myyt niitä pumppuja finnaineen kautta. Liian hämmästyttävää.

    Yhtä katteettomat nuo jutut kuin finnaineen cop lupaukset."

    OSUI JA UPPOSI

    Äänestä

  • asdasdasdas kirjoitti:

    Jos testi ei huomioinut, että se Sanyon vehje tuottaa kesälläkin halpaa käyttövettä sen kokonaisCOP voi nousta siedettävälle, hiukan alle 2 tasolle. Kun hinnan puolittaa, niin laite puolustaa paikkaansa markkinoilla ihan kunnialla.

    Ikävä kyllä se sinun mainostama gree oli TM-testissä, mutta kun kävi niin ettei laitteisto toiminutkaan
    mitenkään hyvin, maahantuoja perui testin.

    Äänestä

Kyllä tässä menee vähemmälläkin sekaisin kaikesta lämmitykseen liittyvästä. Minulla kun on n. 250 neliön talo (vanha ja hatara!), varaava sähkölämmitys ja sähköä kuluu vuodessa n. 30000 kwh ja vielä pitää yli 3 asteen pakkasilla lämmittää varaajaa illalla puilla, kun ei lämpö riitä. Olen jo viisi vuotta pähkäillyt, mitä muuttaisin ja nyt meni taas yksi vaihtoehto pois laskuista eli VILP ei todellakaan toisi lohtua!!!

Äänestä
  • Kannattaisi miettiä mihin tuossa "vanha ja hatara" talossa lämmöt karkaa, eli ei siinä vilpit ja ilpit paljoakaan auta jos tulos menee suoraan pihalle. Käynnistin tuoss keskustelua "Routaeristeitteet säästää lämpöä" ja myös siinä mille on vahvistunut käsitys, että tuo energian säästö on kaksisuuntainen asia.
    Pitää ensinnä miettiä millä vähennät lämmön haaskaamista ja toisaalla sitten miten tuotat energiaa edullisemmin. Säästöpuolelle keinoina kirjautuvat mahdollisuus eristeiden lisäämiseen, vuotopaikkojen korjaaminen ja ilmastoinnin tarkistus. Enegian kustannuksissa keinoina lienee mm puunkäytön tehostaminen, eli hyötysuhteen nosto jos siihen on mahdollisuuksia ja kyllä nuo hyvälaatuiset lämpöpumputkin ammattihenkilöiden myymänä ja asentamana sitten oman säästönsä tuovat. Tietysti mikä tahansa pumppu ei kerro koko totuutta, koska näissäkin varmasti löytyy tasoeroja. Ja kyllä tuo maalämpökin yhtenä "pumppuna" lienee käyttökelpoinen vaihtoehto, koska lämpö näillä on puunkäytön jälkeen edullisimmillaan. Lämmityslaitteita kun pitää suunnitellä kymmenien vuosien tähtäimellä eikä näissä yhtä totuutta ole olemassakaan.

    Äänestä

  • Minulla tuli viestistäsi mieleeni, että miksi et laittaisi puulämmityksesi tilalle tai lähelle vesikiertoista pellettitakkaa jolla saat lämpöä noin 4 centtiä kWh ja homma toimii termostaatin ohjaamana. Lämpö maksaa saman ympäri vuoden oli kyseessä sitten kesä tai talvipakkaset. Hyviä laitteita löytyy aiankin Salossa olevalta yritykseltä www.indot.fi. Katselin eilen juuri yhtä tällaista laitetta remontoidussa vanhemmassa talossa.

    Äänestä

taas yksi maalämpökauppias paniikissa huutelee ;)

Äänestä

ultimate saanee kiittää luojaa että ei ole mukana tässä testissä :D

Äänestä
  • valitettavasti ne on todella halpoja.


    3kw pumppu ja 500 l varaaja 3000 eur. Asennus päälle.

    Aika kilpailukykyistä ja suorituskyky ihan samalla tontilla noitten TM pumppujen kanssa. www.lampopumput.info/foorumi kannattaa lueskella kun harrastajat on mitanneet miten toimii.

    Jokainen saa itse päättää minkä ostaa tietenkin..

    Äänestä

  • tavaraa ne on Ultimatet kuin nuo muutkin. Copelandin kompuroita noissakin käytetään.

    Luuleeko joku tosiaan vielä tänä päivänäkin, että jokaisella merkillä olisi omat tehtaansa? Ei hyvin mene.

    No minulle tulee aikanaan Ultimate. Jos joku on iin paukapää, että haluaa samasta tuotteesta maksaa kominkertaisen hinnan niin siitä vaan.

    Äänestä

  • Samaa kirjoitti:

    tavaraa ne on Ultimatet kuin nuo muutkin. Copelandin kompuroita noissakin käytetään.

    Luuleeko joku tosiaan vielä tänä päivänäkin, että jokaisella merkillä olisi omat tehtaansa? Ei hyvin mene.

    No minulle tulee aikanaan Ultimate. Jos joku on iin paukapää, että haluaa samasta tuotteesta maksaa kominkertaisen hinnan niin siitä vaan.

    Tähän kohtaan sopii hyvin toiseen ketjuun kirjoittamani:

    Minulla ei ole kokemusta eri merkeistä, mutta "sama valmistaja" jutusta minulla on tietoa.

    Laite voi olla hyvinkin saman valmistajan, ja jopa samanlaisista osista koottu. Laadullisesti se voikin kyllä silti olla aivan eri tasoa. Jokainen elektroniikan kanssa työtään tekevä tietää, että samanlaisia osia saa eri luokituksilla ja hinta on sen mukainen.
    Minun on turha mainita todellisia luokituksia, sillä ne eivät kerro tavalliselle kuluttajalle yhtään mitään, joten keksitään kaikkien ymmärtämä uusi luokitus: A ; A; B ; B; C; ja Ö. Kaikki komponentit pyritään tekemään luokkaan A tai B . Molemmilla ryhmillä on omat tarvitsijansa, niiden käyttökohde on hieman eri, ja niiden valmistuskin on osittain erilaista. Laaduntarkistuksessa erotetaan ryhmät erilleen, ja niiden hinta on myös korkea, sillä vain osa lopputuotteesta ylittää kriteerit. Seuraavaksi parhaat päätyvät ryhmään A ja B ja niiden hinta on jo selvästi halvenpi. Jos laatu on vieläkin huononpi, niin molemmat päätyvät ryhmään C. Tämä on juuri se ryhmä, jota saa kympillä kourallisen. Täysin hylätyt päätyvät sitten Ö ryhmään.Samasta tehtaasta samalta linjalta tulee siis sekä erittäin hyviä komponentteja, että täysin hylättyjä.

    Nyt tullaan sitten lämpöpumpun valmistajaan. Hänen kannattaa ostaa sekä A ; B että A; B osia. Parhaista osista tehdään parhaat tuotteet nimellä "se ja se" ja halvemmista tehdään karvalakkimalli nimellä "tämä ja tämä". Koneet ovat siis samasta tehtaasta ja samalta linjalta, ne näytttävät myös samoilta, mutta laadussa on eroja. Laadullisesti eri tuotteita, kannattaa tehdä, sillä osa on valmis maksamaan laadusta, kun osa taas tuijottaa vain hintaan, uskoen saavansa saman tuotteen halvalla, "kun näkyy olevan aivan samanlainen".
    Sitten on olemassa myös konevalmistajia (näin usein Kiinassa), jotka ostavat jo osittain koottuja osia ja vain panevat itse lopuulliseen muotoon. Nämä ostavat osansa juuri sieltä, mistä halvimmalla saavat. Usein pikku nyrkkipajoilta. Nämä nyrkkipajat taas käyttävät C ja jopa Ö osia, valikoiden niistä toimivat. Tämäkin lopputuote kyllä toimii, mutta kuinka kauan ja kuinka tarkkoja kaikki säädöt ovat, onkin sitten jo vähän eri asia.

    Äänestä

  • ilmeisesti sama kirjoitti:

    Tähän kohtaan sopii hyvin toiseen ketjuun kirjoittamani:

    Minulla ei ole kokemusta eri merkeistä, mutta "sama valmistaja" jutusta minulla on tietoa.

    Laite voi olla hyvinkin saman valmistajan, ja jopa samanlaisista osista koottu. Laadullisesti se voikin kyllä silti olla aivan eri tasoa. Jokainen elektroniikan kanssa työtään tekevä tietää, että samanlaisia osia saa eri luokituksilla ja hinta on sen mukainen.
    Minun on turha mainita todellisia luokituksia, sillä ne eivät kerro tavalliselle kuluttajalle yhtään mitään, joten keksitään kaikkien ymmärtämä uusi luokitus: A ; A; B ; B; C; ja Ö. Kaikki komponentit pyritään tekemään luokkaan A tai B . Molemmilla ryhmillä on omat tarvitsijansa, niiden käyttökohde on hieman eri, ja niiden valmistuskin on osittain erilaista. Laaduntarkistuksessa erotetaan ryhmät erilleen, ja niiden hinta on myös korkea, sillä vain osa lopputuotteesta ylittää kriteerit. Seuraavaksi parhaat päätyvät ryhmään A ja B ja niiden hinta on jo selvästi halvenpi. Jos laatu on vieläkin huononpi, niin molemmat päätyvät ryhmään C. Tämä on juuri se ryhmä, jota saa kympillä kourallisen. Täysin hylätyt päätyvät sitten Ö ryhmään.Samasta tehtaasta samalta linjalta tulee siis sekä erittäin hyviä komponentteja, että täysin hylättyjä.

    Nyt tullaan sitten lämpöpumpun valmistajaan. Hänen kannattaa ostaa sekä A ; B että A; B osia. Parhaista osista tehdään parhaat tuotteet nimellä "se ja se" ja halvemmista tehdään karvalakkimalli nimellä "tämä ja tämä". Koneet ovat siis samasta tehtaasta ja samalta linjalta, ne näytttävät myös samoilta, mutta laadussa on eroja. Laadullisesti eri tuotteita, kannattaa tehdä, sillä osa on valmis maksamaan laadusta, kun osa taas tuijottaa vain hintaan, uskoen saavansa saman tuotteen halvalla, "kun näkyy olevan aivan samanlainen".
    Sitten on olemassa myös konevalmistajia (näin usein Kiinassa), jotka ostavat jo osittain koottuja osia ja vain panevat itse lopuulliseen muotoon. Nämä ostavat osansa juuri sieltä, mistä halvimmalla saavat. Usein pikku nyrkkipajoilta. Nämä nyrkkipajat taas käyttävät C ja jopa Ö osia, valikoiden niistä toimivat. Tämäkin lopputuote kyllä toimii, mutta kuinka kauan ja kuinka tarkkoja kaikki säädöt ovat, onkin sitten jo vähän eri asia.

    >Kaikki komponentit pyritään tekemään luokkaan A tai B .

    kannattaa vaihtaa komponenttilinjasto jos noin paljon on laadussa heittoa että jokainen osa on yksilö - ehkä näin saattoi olla käsityöaikakaudella mutta yleensäkin liukuhihnalla päästiin hyvään laatuun jo vuosikymmeniä sitten.

    Äänestä

  • ei voi olla totta! kirjoitti:

    >Kaikki komponentit pyritään tekemään luokkaan A tai B .

    kannattaa vaihtaa komponenttilinjasto jos noin paljon on laadussa heittoa että jokainen osa on yksilö - ehkä näin saattoi olla käsityöaikakaudella mutta yleensäkin liukuhihnalla päästiin hyvään laatuun jo vuosikymmeniä sitten.

    Et näytä olevan elektroniikan ammattilainen. Käsityönä päästäisiin aina haluttaessa luokkiin, mutta ei linjalla. Tiedätkö, että jokainen parenpi elektroniikkaosa testanaan, mittatarkkuuden määrittämiseksi. Minä sanoin siis jokainen. Miksi luulisit testaamista tehtävän,ellei niissä olisi heittoa? Näin tehdään siis laatutehtaissa. Bulkkitavaraa ei juurikaan valmisteta erikseen, sillä sitä tulee väkisin noiden testausten perusteella.

    Ei elektroniikassa voida hyväksyä prosenttien mittaepätarkkuuksia tai aikaviiveitä. Aika moni esim. autonvalmistaja on yrittänyt siirtyä halpoihin so. ei niin tarkasti valvottuihin osiin, ja on joutunut sen jälkeen vetämään autoja takaisin korjaukseen, kun elktroniikka ei olekaan pelannut enää yhteen pienen ajan kuluttua.

    Äänestä

  • ilmeisesti sama kirjoitti:

    Tähän kohtaan sopii hyvin toiseen ketjuun kirjoittamani:

    Minulla ei ole kokemusta eri merkeistä, mutta "sama valmistaja" jutusta minulla on tietoa.

    Laite voi olla hyvinkin saman valmistajan, ja jopa samanlaisista osista koottu. Laadullisesti se voikin kyllä silti olla aivan eri tasoa. Jokainen elektroniikan kanssa työtään tekevä tietää, että samanlaisia osia saa eri luokituksilla ja hinta on sen mukainen.
    Minun on turha mainita todellisia luokituksia, sillä ne eivät kerro tavalliselle kuluttajalle yhtään mitään, joten keksitään kaikkien ymmärtämä uusi luokitus: A ; A; B ; B; C; ja Ö. Kaikki komponentit pyritään tekemään luokkaan A tai B . Molemmilla ryhmillä on omat tarvitsijansa, niiden käyttökohde on hieman eri, ja niiden valmistuskin on osittain erilaista. Laaduntarkistuksessa erotetaan ryhmät erilleen, ja niiden hinta on myös korkea, sillä vain osa lopputuotteesta ylittää kriteerit. Seuraavaksi parhaat päätyvät ryhmään A ja B ja niiden hinta on jo selvästi halvenpi. Jos laatu on vieläkin huononpi, niin molemmat päätyvät ryhmään C. Tämä on juuri se ryhmä, jota saa kympillä kourallisen. Täysin hylätyt päätyvät sitten Ö ryhmään.Samasta tehtaasta samalta linjalta tulee siis sekä erittäin hyviä komponentteja, että täysin hylättyjä.

    Nyt tullaan sitten lämpöpumpun valmistajaan. Hänen kannattaa ostaa sekä A ; B että A; B osia. Parhaista osista tehdään parhaat tuotteet nimellä "se ja se" ja halvemmista tehdään karvalakkimalli nimellä "tämä ja tämä". Koneet ovat siis samasta tehtaasta ja samalta linjalta, ne näytttävät myös samoilta, mutta laadussa on eroja. Laadullisesti eri tuotteita, kannattaa tehdä, sillä osa on valmis maksamaan laadusta, kun osa taas tuijottaa vain hintaan, uskoen saavansa saman tuotteen halvalla, "kun näkyy olevan aivan samanlainen".
    Sitten on olemassa myös konevalmistajia (näin usein Kiinassa), jotka ostavat jo osittain koottuja osia ja vain panevat itse lopuulliseen muotoon. Nämä ostavat osansa juuri sieltä, mistä halvimmalla saavat. Usein pikku nyrkkipajoilta. Nämä nyrkkipajat taas käyttävät C ja jopa Ö osia, valikoiden niistä toimivat. Tämäkin lopputuote kyllä toimii, mutta kuinka kauan ja kuinka tarkkoja kaikki säädöt ovat, onkin sitten jo vähän eri asia.

    Ehkä+elektroniikan+komponenteissa+(=jotka+ovat+kummallisilla+atomeilla+saostettuja+puolijohdesotkuja+eli+"epämääräistä+mössöä")+laatuvaihtelu+on+noin+suurta.+Ja+varmaan+onkin.Konetekniikassa+laatuvaihtelu+ei+kuitenkaan+noin+suurta+ole+ja+lämpöpumput+ovat+-+after+all-+90%:sti+koneteknisiä+tuotteita.

    Äänestä

Luin Rakennusmaailman jutun ja se nyt ainakin selvää, että VILP ei ole vaihtoehto kun lämmitysjärjestelmä ensi vuonna rakennettavaan taloon valitaan.

Tekniikka on selvästi liian raakile ainakin Suomen olosuhteisiin. Tehosta suuri osa kuluu vehkeen sulattamiseen.

Äänestä

Meillä ennen tehowatti ja sähköä 25000kwh....ilmavesilämpöpumppun asennuksen jälkeen 16000 kwh.... säästöä noin tonni vuodessa.

Äänestä
  • En paljko kehtais noilla "säästöillä" kehua :)
    Paljos makso vilp ja merkki?

    Äänestä

  • Ei_paljo_säästöö kirjoitti:

    En paljko kehtais noilla "säästöillä" kehua :)
    Paljos makso vilp ja merkki?

    Paljonko kuvittelit sitten sen säästävän?

    Jos hupisähköön palaa 6tkWh vuodessa ja lämpöön ja veteen 19tkWh, niin säästöä syntyy suunnileen puolet, eli 9tkWh. Eikö VILPin olekkin suunnilleen puolet oletuksena tarkoitus säästää?

    Äänestä

  • paljonkoonpaljon kirjoitti:

    Paljonko kuvittelit sitten sen säästävän?

    Jos hupisähköön palaa 6tkWh vuodessa ja lämpöön ja veteen 19tkWh, niin säästöä syntyy suunnileen puolet, eli 9tkWh. Eikö VILPin olekkin suunnilleen puolet oletuksena tarkoitus säästää?

    Varmaan tarkoitus oli miettiä hankinnan mielekkyyttä. Jos kustannus on kymppitonnin, on takaisinmaksuaika 10 vuotta, joka on vähän turhan pitkä sijoitusta ajatellen. Toisaalta, jos tuo maksoi viisi tonnia, on takaisinmaksuaika ihan järkevä 5 vuotta...

    Äänestä

Meillä VILP sulki itsensä kun lämpötila putosi -20 asteeseen. Kiva lämmittää sähkövastuksilla 16€/pv

Äänestä
  • Täällä Etelä-Suomessa on 2000-luvulla ollut 2 kertaa päivän keskilämpötila alle -15 ja minimilämpötila -20.

    Jos kahdessa kymmenessä vuodessa joutuu pari kertaa vastuksilla lämmittämään, niin tuskin tuo konkurssia kenellekään aiheuttaa...

    Äänestä

Eipä ole meidän VILP sulkenut itseään koko pakkaskauden aikana. Yhtenä aamuna oli -28 astetta ja hyvin pöhisi käynnissä - minkä verran tuotti sitten lämpöä niin se on sitten eri juttu. Hyvin on toiminut kuitenkin.

Äänestä

Meillä on ruotsalaisvalmistajan VILP (Nibe) 20kW mylly. Kyllä sieltä lämpöä lähtee, mutta pitkät sulatukset jäähdyttävät kiertovettä 15-20 astetta. Laitteen pitäisi esitteen mukaan toimia 25 pakkasasteeseen asti, mutta kas, kun se mittaa ulospuhaltamaansa jäähdytettyä ilmaa, niin eipä se oikeasti kestä kunnolla 20 astettakaan pakkasta. Ja pakkasen jälkeen se onkin sitten arvoitus koska se lähtee käyntiin ja lähteekö ollenkaan. Kertaalleen pumppuun jouduttiin uusimaan kompura, kun se yritti liian kylmässä käyntiin. (Huoltomiehen kommentti?!?)

On tuo kyllä maalämpöpumppuihin verrattuna melkoisen surkea tekele. En olisi ostanut, jos tuon kaikki rajoitteet ja temppuilut olisin etukäteen tiennyt.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jormaaa kirjoitti:

Uusin Rakennusmaailman lehti sen todistaa. Kymppitonnilla saa laitteen, jonka hyötysuhde on kaukana luvatusta. 9kW:n laite antaa pakkasella 5 kW. Vuosi COP on reilusti alle kakkosen.

Laitteet testattu kylmähuoneessa, jolloin ilman kosteus on ulkoilmasta poiketen pieni. Tämä tarkoittaa sitä että TODELLISESSA ulkoilmassa vehkeet ei toimi edes tuon vertaa. Hinnat 9500-10500 ovat kuulemma edullisia maalämpöön verrattuna (=älkää lopettako mainostamista lehdissämme, vaikka tuotteenne onkin *askaa).

VILP ei ole yli 2000 euron hintaan mikään vaihtoehto Suomeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu