onko kansalla menossa tai alkamassa tuommoisia projekteja?
Minua ei kiinnosta varsinaisesti urtsueristeiset talot mutta käy nekin referensseiksi. Rakenne tulee olemaan runkotiili villa tuulensuojavilla julkisivutiili.
tietysti kovin kiinnostaa paljon mennyt materiaaleihin (runko ikkunat/ovet vesikate eristeet) kun muuraustyöllä on niin monta eri hintaa eri puolella suomea.
Minua ei kiinnosta varsinaisesti urtsueristeiset talot mutta käy nekin referensseiksi. Rakenne tulee olemaan runkotiili villa tuulensuojavilla julkisivutiili.
tietysti kovin kiinnostaa paljon mennyt materiaaleihin (runko ikkunat/ovet vesikate eristeet) kun muuraustyöllä on niin monta eri hintaa eri puolella suomea.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siporex harkko 250mm villa ja tiili. Valmis järjestelmä ja valmis konsepti. Tilaa Jämerä!!
runkotiili ja 250mm sipoharkko on tuotteena varsin erilaiset ja tiedän niiden erot. Mutta vertasitko itse niiden hintaeroa sinun projektissasi?
Minä rakennan tiilestä. Rakentamislupa on tosin vanhalta hyvältä ajalta jolloin oli vielä rakentajan vapautta. No kyllä minun eristykset silti täyttää uudetkin määräykset juuri ja juuri.
Tiilitalon rungon hinta riippuu tosiaan muurarista ja vielä enemmän tiilistä. sekunda tiilet menee rungossa erinomaisesti ja ovat todella halpoja. Jos taas tekee puhtaaksimuurattua sisäseinää 1-lk tiilestä niin hintaa tulee ehkä enemmän kuin normiratkaisuille. Karkeasti saat hinnan kun lasket että 1lk tiilistä tehtynä materiaali 40e/neliö ja työ samanverran ja sitten kun se tehdään sekä sisälle että ulos niin halvempaakin löytyy, mutta niin ne jotkut ajaa audilla vaikka nissanillakin pääsee
Nissan vaihtoehto on sitten sekunda tiili, jolloin materiaali hinta rungossa laskee alle puoleen. Ja näihin pitää lisätä vielä eristeiden hinnat
niin sekunda tiilen ostopaikka?
Itse et näe sitä wienerberger runkotiiltä vaihtoehtona? hiukan nopeampi (liimata suurempaa) ja sähköt ym. hiukan nopeammin valmiiksi.
Tiilellä ainakin saa kohtuupaksuisella seinällä tehtyä mutta jos ei uretaanista välitä niin kuinka paljon villaa yleisesti laitatte? Minimi / järkevä/ maksimi?
Wienerberkeleen runkotiili on iso kappale jossa ei ole toleransseja, eli ei todellakaan sovellu "ohutsaumamenetelmäksi"- johon sillä tietysti pyritään.
Kotimaisella valmistajalla on olemassa uusi tuote, joka todella on liimattava kappale, eli toleranssi on 10-kertaa tarkempi, kuin esim runkoponttikahi jota on pidetty mittatarkkana.
Hinta on varmaan korkeampi, mutta täytyy muistaa että kustannusrakennetta pitäisi ajatella A:sta Ö.hön eikä vain yksittäistä kappaletta.
Halpa limppu= pirusti jälkitöitä mittatarkka kappale= vähän jälkitöitä.
Että siitä kannattaapi miettiä mihin satsaa, jos jälkityö ilmaista niin sitten tietysti kannattaa hankkia etusaa materiaalia.
Poltettu tiili on aivan ylivertainen mm. kuivumisominaisuuksiltaan vrt esim haperorex250 jota saapi pitkään kuivatella.
Alan ihmisenä en olevakuuttunut yksiaineisuudesta enkä liioin sändvitseistä. Eli tuulettuva rakenne on aikalailla idioottivarma seinärakenteena. Mutta kysymyksessähän on vain seinä.
Itsellä 175 mm eristettä täystiiliseinässä. Vielä vajaan arvion mukaan mennään lähellä matalaenergiataloa, mutta talo on iso. Suht hyvin rakennetuissa taloissa seinän osuus energiahäviöistä on luokkaa 20 % tai alle. Laskeskelin, että puolittamalla seinän lämpöhäviöt, eli käyttämällä 500 mm:n eristepaksuutta, säästö energialaskussa jää pienemmäksi kuin 20 €. Eikä tuollaisen eristepaksuuden käyttö taida onnistua mitenkään teknisesti. Tiiveys on tiilitalossa tietysti erinomainen.
Tiiliseinässä "155mm:n eristepaksuudella 0,212 W/m²K, mutta jo 30 mm eristepaksuuden lisäyksellä päästään matalaenergiatasoon 0,185 W/m²K." ( http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/artikkelit/963/tiilen+uusi+tuleminen.htm )
"Kun tästä asiasta jatkuvasti niin asiantuntevasti täällä provotaan; menkää ympäristöministeriön nettisivulle ja avatkaa sieltä 2010 vuoden vaatimusten mukainen Lämpöhäviöitten laskentataulukko. Syöttäkää sinne ulkoseinäneliöt esim. u=0,28 (siporex 375) tai u=0,21 (siporex-500).
Kokeilkaa sen jälkeen muitten rakenteitten, ilmastoinnin hyötysuhteen ja tiiviyden vaikutusta kokonaisuuteen. Jos esim. lämmön talteenoton hyötysuhteeksi laitatte 60% (ei ole mikään ihmeellinen kone, helposti pääsee 70% tasoonkin normaalilaitteilla) tai ikkunoille u=0,9 (alkaa olla normaali A-luokan ikkuna, helposti löytyy myös tuon alle meneviä), yläpohjaan vaikka 0,08 tai 0,07 (tarkoittaa n. 10 cm lisäeristystä = muutama satanen puhallusvillalla riippuen yläpohjan koosta) jne..
Jos osaatte tuota käyttää (jota välillä epäilen viestien tasosta päätellen) niin huomaatte että normaalin omakotitalon saa edelleen 2010 rakentaa niin 375 mm kuin 500 mm siporexista " ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/8582884 )
Olen käyttänyt myös tuota ympäristöministeriön laskentataulukko. Saman tietenkin saa laskettua kynällä ja paperilla, jos peruskoulutason fysiikka on hallussa, mutta tuossa helposti saa kokeiltua ja hahmotettua miten eristyksen muutokset vaikuttavat. Mielestäni jokaisen rakentajan joka päättää rakenteiden eristyksiä pitäisi vähintään tuon taulukon verran osata laskeskella tai muutoin valinnat on ihan tunnepohjalla. Niin se tosin vain vaikuttaa olevan varsinkin näillä passiivirakentajilla.
Oma tiilestä tehdyn ratkaisun energiankulutus on 100W/C ja huoneistoala vajaa 140 neliötä. Eristettä seinään 180mm