Rakkaani ikuisesti

Sinä, älä huolehdi, vaikka kaikki vieläkin
minussa Sinusta kertoo, viestii ja minä tuoksujasi
etsin kodistamme, kuulen ääniäsi joita elää minussa,
Rakas, olen pääsemässä pahimman ohi..

Älä muistele niitä kyynelvirtoja silloin
alussa, kun lähdöstäsi oli vasta tovi, itkujani
joihin kaikki minussa tarttui, tuli mukaan ja minussa
näkyi vain surun herkin puoli..

Ymmärräthän, minun täytyi kulkea se tie
ja käydä läpi sen pinta, olit niin Rakas ja minä
niin sitoutunut, minusta suuri osa kulki mukanasi,
poistuessasi olin kadoksissa..

Siksi Sinun äänesi, tuoksusi ja kosketuksesi
ihollani muistona, on kiintopiste elää, jatkaa ilman
sinua vierellä, minä tuon itseni sinulle Rakas, joka päivä,
kummullesi, näissä istuttamissasi kukissa..

..ja ne kukat elävät aina, niin kuin
Sinä minussa ja minä kerran taas luonasi..


http://www.youtube.com/watch?v=cCNbrUxcTko&feature=related

Kiitos Runostasi.

Vaikka elämässä yhteys katoaa,
Rakkaudessa se jää elämään
viime henkäykseen..

Vaikka Häntä ei enää näe silmin,
sisin Häntä katsoo koko ajan..

Ja kun illalla sytyttää kynttilän,
rauhoituu, tuntuu kuin Rakas olisi
luona katsomassa samaa lepattavaa
liekkiä, tuntemassa yhteistä Rakkautta..

Hän on, eikä koskaan unohda.

Tämä oli Rakkausruno, jossa oli
muassaan mittamaton Rakkaus ja
Rakastamisen tunteet.

Koskettava, syvälle kulkeva teksti,
säkeet, ja sanoma.

Rohkea, avoin, kaunis Runosi.

Kannustusta sydämestäni Sinulle.

Rakkaat ihmiset on tallennettu sydämeen ja muistot heistä on aina mukanamme.
Todella kaunis runo, tavallaan surullinen, tavallaan lohdullinen...
Muistot rakkaimmista säilyvät sydämissämme eikä niitä voi kukaan viedä meiltä pois.
Kiitos runostasi, vaikka se toi mieleen omankin surun ja menetykset.

Lieto.

2009.