Asoasuminen on edullisin asumismuoto

Pääsääntöisesti asovuokrat edullisempia kuin vastaavassa vuokra-asunnossa. Asomaksun indeksitarkistus puolestaan leikkaa vuosittain asovastikkeen mahdollisen korotuksen. Vuokra-asumisessa ei tällaista etua ole.

aso järkevä kirjoitti:

Pääsääntöisesti asovuokrat edullisempia kuin vastaavassa vuokra-asunnossa. Asomaksun indeksitarkistus puolestaan leikkaa vuosittain asovastikkeen mahdollisen korotuksen. Vuokra-asumisessa ei tällaista etua ole.

Lue lisää

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

*pesuvesi kirjoitti:

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

Negatiivinen rakennuskustannusindeksi ei vaikuta asomaksuun, vaan se pysyy entisellään. Asiasta löytyy laista säädökset. Rakennuskustannusindeksi on noussut pitkällä aikavälillä keskimäärin 4 %:n vuosivauhtia eli selvästi rivakammin kuin kuluttajahintaindeksi eli inflaatio

Omistusasuntojen hintojen kehitys ei sensijaan välttämättä noudata inflaatiota. On jopa todennäköisempää, että asuntojen hinnat romahtavat silloin kuin inflaatio on huipussaan.

Näin se vain on kirjoitti:

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

Negatiivinen rakennuskustannusindeksi ei vaikuta asomaksuun, vaan se pysyy entisellään. Asiasta löytyy laista säädökset. Rakennuskustannusindeksi on noussut pitkällä aikavälillä keskimäärin 4 %:n vuosivauhtia eli selvästi rivakammin kuin kuluttajahintaindeksi eli inflaatio

Omistusasuntojen hintojen kehitys ei sensijaan välttämättä noudata inflaatiota. On jopa todennäköisempää, että asuntojen hinnat romahtavat silloin kuin inflaatio on huipussaan.

Lue lisää

Ta-asunnoilta sanottiin, että jos ostaa nyt ja myy siten, että rakennuskustannusindeksi on laskussa kuten nyt, niin saa vähemmän takaisin kuin mitä on maksanut. Mutta jos on ostanut kauan sitten niin rakennuskustannusindeksi on edelleen korkea verrattuna siihen maksun aikaiseen. Epäilen että tämä saattaa olla syynä siihen että asumisoikeusasuntoja on myymättöminä paljon tällä hetkellä.

Näin se vain on kirjoitti:

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

Negatiivinen rakennuskustannusindeksi ei vaikuta asomaksuun, vaan se pysyy entisellään. Asiasta löytyy laista säädökset. Rakennuskustannusindeksi on noussut pitkällä aikavälillä keskimäärin 4 %:n vuosivauhtia eli selvästi rivakammin kuin kuluttajahintaindeksi eli inflaatio

Omistusasuntojen hintojen kehitys ei sensijaan välttämättä noudata inflaatiota. On jopa todennäköisempää, että asuntojen hinnat romahtavat silloin kuin inflaatio on huipussaan.

Lue lisää

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650

En löydä mainintaa siitä ettei indeksi voisi olla miinusmerkkinen.

Näin se vain on kirjoitti:

Indeksitarkastukset toimivat tässä talouden tilanteessa niin päin, että pääoma pienenee.

Negatiivinen rakennuskustannusindeksi ei vaikuta asomaksuun, vaan se pysyy entisellään. Asiasta löytyy laista säädökset. Rakennuskustannusindeksi on noussut pitkällä aikavälillä keskimäärin 4 %:n vuosivauhtia eli selvästi rivakammin kuin kuluttajahintaindeksi eli inflaatio

Omistusasuntojen hintojen kehitys ei sensijaan välttämättä noudata inflaatiota. On jopa todennäköisempää, että asuntojen hinnat romahtavat silloin kuin inflaatio on huipussaan.

Lue lisää

ostimme 2006 asokämpän ja muutimme pois niin indexikorotus oli yhteensä 2500euroa mistä muusta ois saanu nykyaikana saman tuoton ja niille jokka alakaa uikuttaan käyttövastikkeista sanon jot jossain on asuttava.. ja asuimme aika uudessa isossa asunnossa nuo vuodet eikä taloyhtiössä ollut valittamista ja vastike oli pienempi kuin vapailla markkinolla vuokralla sielläpäin missä asuimme, (muutimme pienempään asoon ku perhekoko muuttui )

ilolla asossa kirjoitti:

ostimme 2006 asokämpän ja muutimme pois niin indexikorotus oli yhteensä 2500euroa mistä muusta ois saanu nykyaikana saman tuoton ja niille jokka alakaa uikuttaan käyttövastikkeista sanon jot jossain on asuttava.. ja asuimme aika uudessa isossa asunnossa nuo vuodet eikä taloyhtiössä ollut valittamista ja vastike oli pienempi kuin vapailla markkinolla vuokralla sielläpäin missä asuimme, (muutimme pienempään asoon ku perhekoko muuttui )

Lue lisää

Indeksi on kuitenkin vähenmmän kuin lainanan korot.

asoa pitää todellakin vertailla vukraan, omistusasumiseen nähden siitä saa halvempaa vain juuri tuolla tavalla, kun otetaaan vertailuun tuplaten kalliimpi ja parempi omistusasunto. Laatu maksaa.

en löytäny kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650

En löydä mainintaa siitä ettei indeksi voisi olla miinusmerkkinen.

Lue lisää

Ympäristöministeriön vahvistamassa asosopimuksen kaavassa on näin todettu.

Tiedän koska työkseni toimin asoasioiden parissa. Jos jollakulla poismuuttaessa takaisin maksettu asomaksu on pienentynyt, on asiassa menetelty lain vastaisesti.

Virkamies kirjoitti:

Ympäristöministeriön vahvistamassa asosopimuksen kaavassa on näin todettu.

Tiedän koska työkseni toimin asoasioiden parissa. Jos jollakulla poismuuttaessa takaisin maksettu asomaksu on pienentynyt, on asiassa menetelty lain vastaisesti.

Lue lisää

Kysyin tätä asiaa kesällä Ta-asunnoilta ja sain tällaisen vastauksen:

"Asumisoikeusmaksun indeksitarkistuksen osuus elää rakennuskustannusindeksin
mukaan. Yleisesti sen arvo on nouseva, mutta se voi myös laskea, niin kuin
esimerkiksi parina viime kuukautena on käynyt. Eli periaatteessa jos
asumisoikeusasunnon olisi ostanut vaikka viime syksynä ja nyt siitä
luopuisi, saisi siitä vähemmän takaisin. Tällainen ei kuitenkaan tapahdu
pitkällä aikavälillä, jolloin asumisaika on useampia vuosia."

Ehkä se sopimus, josta puhut, tarkoittaa aso-maksun perusosaa, sitä ihan ensimmäistä maksettua aso-maksua, jossa ei vielä ole mukana yhtään indeksikorotusta. Sen alemmas ei tietenkään mennä.

*pesuvesi kirjoitti:

Kysyin tätä asiaa kesällä Ta-asunnoilta ja sain tällaisen vastauksen:

"Asumisoikeusmaksun indeksitarkistuksen osuus elää rakennuskustannusindeksin
mukaan. Yleisesti sen arvo on nouseva, mutta se voi myös laskea, niin kuin
esimerkiksi parina viime kuukautena on käynyt. Eli periaatteessa jos
asumisoikeusasunnon olisi ostanut vaikka viime syksynä ja nyt siitä
luopuisi, saisi siitä vähemmän takaisin. Tällainen ei kuitenkaan tapahdu
pitkällä aikavälillä, jolloin asumisaika on useampia vuosia."

Ehkä se sopimus, josta puhut, tarkoittaa aso-maksun perusosaa, sitä ihan ensimmäistä maksettua aso-maksua, jossa ei vielä ole mukana yhtään indeksikorotusta. Sen alemmas ei tietenkään mennä.

Lue lisää

Asumisoikeusasunnoista annetun lain 24 § 1 momentin mukaan asumisoikeuden luovutushinta ei saa ylittää 2 momentin mukaan määräytyvää enimmäishintaa.

Lain 24 § 2 momentin mukaan enimmäishintaa luetaan
1) huoneistosta suoritettu asumisoikeusmaksu
2) asumisoikeusmaksun indeksikorotus, joka vastaa asumisoikeusmaksun suorittamisen jälkeen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin muutosta.

Laissa ja sen esiöissä (hallituksen esityksen perusteluissa) ei ole otettu kantaa muuhun kuin alkuperäisen asumisoikeusmaksun tarkistamiseen rakennuskustannusindeksin muutoksella ja mahdollisilla huoneistoon tehdyillä parannustöillä. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole käsitelty tilannetta, että rakennuskustannusindeksi olisi laskeva.

Kun alkuperäinen asumisoikeusmaksu määräytyy siten, että se on lain 3 § 2 momentin mukaan 15 % asuntolainoituksen perustana olevasta hankinta-arvosta eikä talon omistajakaan alenna talon arvoa pelkästään satunnaisen rakennuskustannusindeksin laskun vuoksi, ehdotan, että lunastustilanteessa asumisoikeusmaksua ei alenna laskeva rakennuskustannusindeksi. Myös siinä tilanteessa, että asumisoikeus on hankittu viime vuonna, lunastushinnan pitäisi olla viime vuotinen hankintahinta eikä laskevalla rakennuskustannuksella korjattu hinta.

Jotta luovutushinnan määrittelystä laskevan rakennuskustannusindeksin aikana muodostuisi yhtenäinen käytäntö koko maassa välitän asian ympäristöministeriöön, hallitussihteeri Anu Gentzille mahdollisen ohjeen antamiseksi tai puheena olevan lain säännöksen täsmentämiseksi.

Ystävällisin terveisin
Irmeli Tuominen
ylitarkastaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
p. 040 523 1576

Virkamies kirjoitti:

Asumisoikeusasunnoista annetun lain 24 § 1 momentin mukaan asumisoikeuden luovutushinta ei saa ylittää 2 momentin mukaan määräytyvää enimmäishintaa.

Lain 24 § 2 momentin mukaan enimmäishintaa luetaan
1) huoneistosta suoritettu asumisoikeusmaksu
2) asumisoikeusmaksun indeksikorotus, joka vastaa asumisoikeusmaksun suorittamisen jälkeen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin muutosta.

Laissa ja sen esiöissä (hallituksen esityksen perusteluissa) ei ole otettu kantaa muuhun kuin alkuperäisen asumisoikeusmaksun tarkistamiseen rakennuskustannusindeksin muutoksella ja mahdollisilla huoneistoon tehdyillä parannustöillä. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole käsitelty tilannetta, että rakennuskustannusindeksi olisi laskeva.

Kun alkuperäinen asumisoikeusmaksu määräytyy siten, että se on lain 3 § 2 momentin mukaan 15 % asuntolainoituksen perustana olevasta hankinta-arvosta eikä talon omistajakaan alenna talon arvoa pelkästään satunnaisen rakennuskustannusindeksin laskun vuoksi, ehdotan, että lunastustilanteessa asumisoikeusmaksua ei alenna laskeva rakennuskustannusindeksi. Myös siinä tilanteessa, että asumisoikeus on hankittu viime vuonna, lunastushinnan pitäisi olla viime vuotinen hankintahinta eikä laskevalla rakennuskustannuksella korjattu hinta.

Jotta luovutushinnan määrittelystä laskevan rakennuskustannusindeksin aikana muodostuisi yhtenäinen käytäntö koko maassa välitän asian ympäristöministeriöön, hallitussihteeri Anu Gentzille mahdollisen ohjeen antamiseksi tai puheena olevan lain säännöksen täsmentämiseksi.

Ystävällisin terveisin
Irmeli Tuominen
ylitarkastaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
p. 040 523 1576

Lue lisää

Vasolla Turun seudulla on se linja, että asumisoikeusmaksusta ei vähennetä, vaikka rakennuskustannusindeksi on laskeva. Eli he yksinkertaisesti lupaavat, että takaisin saa aina vähintään saman kuin on maksanutkin.

Mutta samalla Vasolta myös sanottiin, että he eivät vielä tiedä miten tulevat tekemään uusien asukkaiden aso-maksujen suuruuden kanssa. Uuden asukkaan ei tässä tilanteessa periaatteessa kuulu joutua maksamaan edellisen asukkaan aikana kertyneitä indeksikorotuksia, vaan hänen täytyy lain mukaan saada asunto indeksillä tarkistettuun alennettuun hintaan.

Jos inflaatio on miinusmerkkinen, niin sekin on arvonnousua, jos hinta pysyy samana.

Virkamies kirjoitti:

Asumisoikeusasunnoista annetun lain 24 § 1 momentin mukaan asumisoikeuden luovutushinta ei saa ylittää 2 momentin mukaan määräytyvää enimmäishintaa.

Lain 24 § 2 momentin mukaan enimmäishintaa luetaan
1) huoneistosta suoritettu asumisoikeusmaksu
2) asumisoikeusmaksun indeksikorotus, joka vastaa asumisoikeusmaksun suorittamisen jälkeen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin muutosta.

Laissa ja sen esiöissä (hallituksen esityksen perusteluissa) ei ole otettu kantaa muuhun kuin alkuperäisen asumisoikeusmaksun tarkistamiseen rakennuskustannusindeksin muutoksella ja mahdollisilla huoneistoon tehdyillä parannustöillä. Hallituksen esityksen perusteluissa ei ole käsitelty tilannetta, että rakennuskustannusindeksi olisi laskeva.

Kun alkuperäinen asumisoikeusmaksu määräytyy siten, että se on lain 3 § 2 momentin mukaan 15 % asuntolainoituksen perustana olevasta hankinta-arvosta eikä talon omistajakaan alenna talon arvoa pelkästään satunnaisen rakennuskustannusindeksin laskun vuoksi, ehdotan, että lunastustilanteessa asumisoikeusmaksua ei alenna laskeva rakennuskustannusindeksi. Myös siinä tilanteessa, että asumisoikeus on hankittu viime vuonna, lunastushinnan pitäisi olla viime vuotinen hankintahinta eikä laskevalla rakennuskustannuksella korjattu hinta.

Jotta luovutushinnan määrittelystä laskevan rakennuskustannusindeksin aikana muodostuisi yhtenäinen käytäntö koko maassa välitän asian ympäristöministeriöön, hallitussihteeri Anu Gentzille mahdollisen ohjeen antamiseksi tai puheena olevan lain säännöksen täsmentämiseksi.

Ystävällisin terveisin
Irmeli Tuominen
ylitarkastaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
p. 040 523 1576

Lue lisää

Mitä mahtaa kuulua tälle asialle? Oliko vaan ARAn mainos, jolla pyritään rauhoittamaan ostajaehdokkaita ja yllytetään ottamaan asumisoikeusasunto siinä uskossa, että ARA hoitaa tämän laskevan rakennuskustannusindeksin asukkaan eduksi, joskus tulevaisuudessa?

vastikkeet.

Meillä täällä pääkaupunkiseudulla olen todennut seuraavaa:

Asumisoikeusasunnon vastike ja laina = enintään vastaavanlaisen ja -kokoisen, (samalta seudulta) asunnon vuokra.

Eli jos rivitalosta 110m2 (2 krs) sauna joutuu pulittamaan vastiketta 1000e lainaa 200-300 e/kk niin vastaavan vuokra on 1200-1400 e/kk.

Omistusasunnossa suhteet ovat lähes toisinpäin: vastiketta 300-500 (ehkä enemmänkin?) ja noin 1000e lainanmaksua/kk-

Asuminen tulee siis aina yhtä kalliiksi (halpaahan ei ole mikään...)

joku vaan kirjoitti:

vastikkeet.

Meillä täällä pääkaupunkiseudulla olen todennut seuraavaa:

Asumisoikeusasunnon vastike ja laina = enintään vastaavanlaisen ja -kokoisen, (samalta seudulta) asunnon vuokra.

Eli jos rivitalosta 110m2 (2 krs) sauna joutuu pulittamaan vastiketta 1000e lainaa 200-300 e/kk niin vastaavan vuokra on 1200-1400 e/kk.

Omistusasunnossa suhteet ovat lähes toisinpäin: vastiketta 300-500 (ehkä enemmänkin?) ja noin 1000e lainanmaksua/kk-

Asuminen tulee siis aina yhtä kalliiksi (halpaahan ei ole mikään...)

Lue lisää

Mutta entäs sitten kun 20 vuotta on kulunu ja omistusasunnon laina on maksettu?

Tilanne on vähän toinen kun indeksi on puurru vuokrassa vuosittan 1300€:n summaan, asossa 1000€ summaan ja omassa 300€ summaan.

Asuminen on 20 vuoden ensimmäisessä jaksossa kaikissa suunnilleen samanhintaista, ero onkin sitten murskaava seuraavassa 20 vuoden jaksossa.

Virkamies kirjoitti:

Ympäristöministeriön vahvistamassa asosopimuksen kaavassa on näin todettu.

Tiedän koska työkseni toimin asoasioiden parissa. Jos jollakulla poismuuttaessa takaisin maksettu asomaksu on pienentynyt, on asiassa menetelty lain vastaisesti.

Lue lisää

on sopimuksessa maininta että asukas saa vähintää alkuperäisen aso-maksun takaisin, eli sen hinnan joka talon rakennusvaiheessa oli määritelty asunnon aso-maksuksi. Indeksi voi olla plus tai miinusmerkkinen.

Esim alkuperäinen aso-maksu vuonna 1999 oli 21000 euroa ja vuonna 2010 indeksillä korotettuna 26500 euroa (nykyinen aso-maksu). Eli asukas saa vähintään aina sen 21000 euroa käteensä vaikka indeksi olisi syöksykierteessä vienyt alkuperäisen aso-maksun alle 21000 euroon. Indeksi määrittelee saako asukas voittoa tai tappiota luopumishetkellä, ainakin ASOKODIT Oy mukaan.


................................

iha sama mitä jokkainen väittää. meillä kuitenkin oli tuo 2500e kolmessa vuodessa "korkoa" tuolle asomaksulle, ja sen asomaksun verran tippuu taskuistakin kulukiessa, eli ei olla otettu velkaa siihen. jollain sijoitustililläkään se ei olisi kasvanu korkoa tuon summan edestä ja jossain oli tosiaan asuttavakin tuo aika, ja omaa ei kannattane ostaa jos on tulevaisuudensuunnitelmat yhä auki, ei tietoa missäpäin suomea löytyy töitä tmv.

aso on hyvä sydeemi kirjoitti:

iha sama mitä jokkainen väittää. meillä kuitenkin oli tuo 2500e kolmessa vuodessa "korkoa" tuolle asomaksulle, ja sen asomaksun verran tippuu taskuistakin kulukiessa, eli ei olla otettu velkaa siihen. jollain sijoitustililläkään se ei olisi kasvanu korkoa tuon summan edestä ja jossain oli tosiaan asuttavakin tuo aika, ja omaa ei kannattane ostaa jos on tulevaisuudensuunnitelmat yhä auki, ei tietoa missäpäin suomea löytyy töitä tmv.

Lue lisää

Jos asomaksu on sinulle taskusta variseva pikkusumma, niin tuo 2500 ei ole sitten edes taskuraha.

Sama kai se teille rahamiehille on kun on varaa asua vaikka vukralla, jos huvittaa. Meikäläinen on joutunu oikeasti vähän laskemaankin että miten sitä kannattaa perheensä asuttaa ja itse rakennettu ok-talo on ehdottomasti halvin tapa hankkia 200 neliötä.

Se on kyllä totta että Aso asunnoissa on äänieristyksessä säästetty. Asumme ason rivarissa ja jopa puhe kuuluu aamuisin meille kun naapurit lähtevät töihin. Olen asunut siinä kohta 2 vuotta ja kaikki viikonloput heräilen naapurikakaran kanssa tasan klo 7 aamulla, välillä tekisi mieli nukkua rankan työviikon jälkeen mutta ei ole mahdollista. Ja kyse ei ole mistään häirikkönaapurista vaan ihan tavallisesta perheestä mutta äänieristys on niin huono että joskus jää vaikutelma että asun naapurin kanssa samassa huoneistossa. Onneksi on vielä kaksi kerrosta niin varmasti tietää milloin naapuri vaihtaa kerrosta :) ja täysin sama pätee myös edelliseen paritaloon missä asuttiin.

halvalla. kirjoitti:

Se on kyllä totta että Aso asunnoissa on äänieristyksessä säästetty. Asumme ason rivarissa ja jopa puhe kuuluu aamuisin meille kun naapurit lähtevät töihin. Olen asunut siinä kohta 2 vuotta ja kaikki viikonloput heräilen naapurikakaran kanssa tasan klo 7 aamulla, välillä tekisi mieli nukkua rankan työviikon jälkeen mutta ei ole mahdollista. Ja kyse ei ole mistään häirikkönaapurista vaan ihan tavallisesta perheestä mutta äänieristys on niin huono että joskus jää vaikutelma että asun naapurin kanssa samassa huoneistossa. Onneksi on vielä kaksi kerrosta niin varmasti tietää milloin naapuri vaihtaa kerrosta :) ja täysin sama pätee myös edelliseen paritaloon missä asuttiin.

Lue lisää

Oletko varma että kovan rahan rivareissa on sen parempi äänieristys? Asumisoikeustalot on tehty arava säädösten mukaisesti, mutta kovan rahan rakentamisessa ei tarvitse aravasäädöksistä välittää ja siksi niissä rakennuttaja voi päästä helpommalla ja halvemmalla.

Ja ostajat pitävät kuitenkin päivänselvänä, että kovan rahan talo on parempi koska se on kalliimpi. Ja kun siitä on maksettu paljon, niin siitä ei uskalla mitään kielteistä sanoakaan, kehutaan vaan koska se on oma.

Asuminen on joidenkin mielestä riitaisinta juuri rivareissa. Ja mikä ihmeellisintä niissä valitetaan paljon juuri naapureiden askeleista. Se kuuluu naapuriin kun toisella puolella tullaan portaat alas. Ja minä olen jutellut vaan omistusasujien kanssa.

*pesuvesi kirjoitti:

Oletko varma että kovan rahan rivareissa on sen parempi äänieristys? Asumisoikeustalot on tehty arava säädösten mukaisesti, mutta kovan rahan rakentamisessa ei tarvitse aravasäädöksistä välittää ja siksi niissä rakennuttaja voi päästä helpommalla ja halvemmalla.

Ja ostajat pitävät kuitenkin päivänselvänä, että kovan rahan talo on parempi koska se on kalliimpi. Ja kun siitä on maksettu paljon, niin siitä ei uskalla mitään kielteistä sanoakaan, kehutaan vaan koska se on oma.

Asuminen on joidenkin mielestä riitaisinta juuri rivareissa. Ja mikä ihmeellisintä niissä valitetaan paljon juuri naapureiden askeleista. Se kuuluu naapuriin kun toisella puolella tullaan portaat alas. Ja minä olen jutellut vaan omistusasujien kanssa.

Lue lisää

Aravasäädöksillä ei ole mitään tekemistä rakentamisen kustannusten tai laadun kanssa. Säädökset vaikuttaa vaih rahoitukseen ja asunnon tulevaan käytöön. Lisäksi tukilainat ovat olleet kalliimpia kuin markkinalainat.

Jos mietitte asiaa vähän pidemmälle, niin tajuatte että rakennuskustannuksissa ei voi olla eroa. Miksi rakennusliike rakentaisi halvalla aso-yhtiölle, kun voisi käyttää samat resurssit rakentamalla parempikatteisia kovan rahan asuntoja?!?!

samanhintaisia ovat kirjoitti:

Aravasäädöksillä ei ole mitään tekemistä rakentamisen kustannusten tai laadun kanssa. Säädökset vaikuttaa vaih rahoitukseen ja asunnon tulevaan käytöön. Lisäksi tukilainat ovat olleet kalliimpia kuin markkinalainat.

Jos mietitte asiaa vähän pidemmälle, niin tajuatte että rakennuskustannuksissa ei voi olla eroa. Miksi rakennusliike rakentaisi halvalla aso-yhtiölle, kun voisi käyttää samat resurssit rakentamalla parempikatteisia kovan rahan asuntoja?!?!

Lue lisää

Kyllä aravamääräykset ulottuvat itse rakentamiseenkin. Ne määräävät esim. minkälaiset rakenteet on hyväksyttyjä viemärien rakentamisessa. En tiedä, mitä säännöt sanovat tänä päivänä, mutta aikaisemmin oli niin, että jos rakensi aravalainalla niin taloon oli tehtävä varaava takka. Kovan rahan talon sai tehdä ilman varaavaa takkaa ja lämmityksen sai jättää pelkän sähkön varaan. No kumpi on huonompi? Aravatarkastajat kiertävät rakennuksilla valvomassa, että aravavaatimuksia noudatetaan. Ainakin ennen kiersivät.

*pesuvesi kirjoitti:

Kyllä aravamääräykset ulottuvat itse rakentamiseenkin. Ne määräävät esim. minkälaiset rakenteet on hyväksyttyjä viemärien rakentamisessa. En tiedä, mitä säännöt sanovat tänä päivänä, mutta aikaisemmin oli niin, että jos rakensi aravalainalla niin taloon oli tehtävä varaava takka. Kovan rahan talon sai tehdä ilman varaavaa takkaa ja lämmityksen sai jättää pelkän sähkön varaan. No kumpi on huonompi? Aravatarkastajat kiertävät rakennuksilla valvomassa, että aravavaatimuksia noudatetaan. Ainakin ennen kiersivät.

Lue lisää

Aravataloihin ei saanut tehdä takkaa, koska se oli ylellisyystuote ja aravarahoituksen sai tehdä vain perustalon.

just päinvastoin kirjoitti:

Aravataloihin ei saanut tehdä takkaa, koska se oli ylellisyystuote ja aravarahoituksen sai tehdä vain perustalon.

Me rakennettiin aravalainalla 90-luvun vaihteessa ja siihen oli pakko tehdä varaava takka, tai ainakin mahdollisuus siihen eli hormi vain aravamääräysten takia. Jos olis rakennettu kovalla rahalla niin ei olisi tarvinnut sellaiseen rahaa laittaa.

*pesuvesi kirjoitti:

Me rakennettiin aravalainalla 90-luvun vaihteessa ja siihen oli pakko tehdä varaava takka, tai ainakin mahdollisuus siihen eli hormi vain aravamääräysten takia. Jos olis rakennettu kovalla rahalla niin ei olisi tarvinnut sellaiseen rahaa laittaa.

Lue lisää

Eli mun pointti on se, että kovan rahan talo saa olla aika huono, mutta aravalla rakennettu täyttää aina tarkkaan mietityt aravavaatimukset ja sitä valvotaan että niitä määräyksiä noudatetaan.

Tuttava asuu kovan rahan rivarissa (oli uusi ja kallis!) ja kun olivat muutaman vuoden asuneet niin kylppäreiden viemäröinnissä paljastui sellaisia puutteita, että jokaista asuntoa jouduttiin perusteellisesti korjaamaan niiltä osin. Aravasäädökset eivät olisi sallineet niin puutteellista viemäröintiä kuin siinä talossa oli tehty. Mutta ei kukaan siellä kulje kertomassa että heidän talonsa ovat huonosti rakennettuja, huonommin kuin alueen asumisoikeustalot. Nehän on niin kalliita...

Jos asumisoikeus- ja vuokratalot rakennettaisiin yhtä huonosti kuin jotkut kovan rahan talot niin ei ne kestäisi alkuunkaan sitä kulutusta.

*pesuvesi kirjoitti:

Eli mun pointti on se, että kovan rahan talo saa olla aika huono, mutta aravalla rakennettu täyttää aina tarkkaan mietityt aravavaatimukset ja sitä valvotaan että niitä määräyksiä noudatetaan.

Tuttava asuu kovan rahan rivarissa (oli uusi ja kallis!) ja kun olivat muutaman vuoden asuneet niin kylppäreiden viemäröinnissä paljastui sellaisia puutteita, että jokaista asuntoa jouduttiin perusteellisesti korjaamaan niiltä osin. Aravasäädökset eivät olisi sallineet niin puutteellista viemäröintiä kuin siinä talossa oli tehty. Mutta ei kukaan siellä kulje kertomassa että heidän talonsa ovat huonosti rakennettuja, huonommin kuin alueen asumisoikeustalot. Nehän on niin kalliita...

Jos asumisoikeus- ja vuokratalot rakennettaisiin yhtä huonosti kuin jotkut kovan rahan talot niin ei ne kestäisi alkuunkaan sitä kulutusta.

Lue lisää

Ai perustelet arvan edullisuutta sillä että on pakko tehdä varauksia varaaville takoille yms.? Eikös ne enneminkin nosta nostannuksia, eikä suinkaan laske niitä?

Tuo on kyllä ihan hatusta vedetty väite että arvakohden olisi muka jotenkin paremmin viemäröity. En usko sanaakaan sinun löpötöksistä, ennen kuin linkität väitteidesi tueksi jotain faktaa.

Rakentamisen määräykset ovat rahoitustavasta riippumatta nykyisin jo niin tarkkoja ja tiukkoja, että millekkään lisävaatimuksille ei ole tarvetta. Arvan alkuperäinen idea on vauhdittaa edullista rakentamista jolla on tietty laatutaso. Nykyisten matalien markkinkorkojen aikana aravalainoille ei enää ole juuri kysyntää.

50-luvulla toimi kirjoitti:

Ai perustelet arvan edullisuutta sillä että on pakko tehdä varauksia varaaville takoille yms.? Eikös ne enneminkin nosta nostannuksia, eikä suinkaan laske niitä?

Tuo on kyllä ihan hatusta vedetty väite että arvakohden olisi muka jotenkin paremmin viemäröity. En usko sanaakaan sinun löpötöksistä, ennen kuin linkität väitteidesi tueksi jotain faktaa.

Rakentamisen määräykset ovat rahoitustavasta riippumatta nykyisin jo niin tarkkoja ja tiukkoja, että millekkään lisävaatimuksille ei ole tarvetta. Arvan alkuperäinen idea on vauhdittaa edullista rakentamista jolla on tietty laatutaso. Nykyisten matalien markkinkorkojen aikana aravalainoille ei enää ole juuri kysyntää.

Lue lisää

Varaava takka ja muu laatutaso tulee tietysti kalliimmaksi. Arava oli edullinen ostaa, koska siitä ei saanut pyytää parhaita markkinahintoja. Kovan rahan talosta, jossa ei ole varaavaa takkaa tai muuta arava laatutasoa, saa pyytää niin paljon kuin sielu sietää ja joku on valmis maksamaan. Arava on laatua, jota myytiin halvemmalla sosiaalisin perustein, sitä ei rakennettu halvemmalla vaan päinvastoin joskus jopa kalliimmalla kuin kovan rahan asunnot.

Enää ei ole myynnissä aravataloja omistusasunnoiksi. Jos olisi, niin ne menisivät kuin kuumille kiville. Systeemistä luovuttiin. Vanhoja arava-asuntoja myydään enää vain kovan rahan asuntoina päätä huimaavilla hinnoilla. Ja ostajat arvostaa sitä, että talo on alunperin aravana rakennettu. Myyjä on aikoinaan saanut arava-asuntonsa halvalla sosiaalisin perustein ja voi vaan kuvitella minkälaisen voiton hän saa, kun se nyt myydään kovan rahan asuntona tämän päivän nuorille perheen perustajille.

Ehkä Helsingin Hitas-talot on lähinnä aravarakentmista systeeminä, en tiedä. Aravataloista ja puolikunnallisista luovuttiin ja tilalle tuli asumisoikeusjärjestelmä.

"rakentamista jolla on tietty laatutaso."
- Nimenomaan niin, ja samaa laatutasoa et välttämättä saakaan kovalla rahalla, vaan voit saada huonompaa.

"Rakentamisen määräykset ovat rahoitustavasta riippumatta nykyisin jo niin tarkkoja ja tiukkoja"
- Jokin aika sitten lehdissä kerrottiin minkälaisiin ratkaisuihin rakennuttajat on ahneuksissaan ryhtyneet kun alunperin isommiksi suunniteltuja asuntoja alettiin pilkkoa pienemmiksi. Tuli huoneita, jotka on pelkkiä käytäviä ilman ikkunaa. Sellainen ei aravarakentamisessa tulisi kuuloonkaan.

*pesuvesi kirjoitti:

Varaava takka ja muu laatutaso tulee tietysti kalliimmaksi. Arava oli edullinen ostaa, koska siitä ei saanut pyytää parhaita markkinahintoja. Kovan rahan talosta, jossa ei ole varaavaa takkaa tai muuta arava laatutasoa, saa pyytää niin paljon kuin sielu sietää ja joku on valmis maksamaan. Arava on laatua, jota myytiin halvemmalla sosiaalisin perustein, sitä ei rakennettu halvemmalla vaan päinvastoin joskus jopa kalliimmalla kuin kovan rahan asunnot.

Enää ei ole myynnissä aravataloja omistusasunnoiksi. Jos olisi, niin ne menisivät kuin kuumille kiville. Systeemistä luovuttiin. Vanhoja arava-asuntoja myydään enää vain kovan rahan asuntoina päätä huimaavilla hinnoilla. Ja ostajat arvostaa sitä, että talo on alunperin aravana rakennettu. Myyjä on aikoinaan saanut arava-asuntonsa halvalla sosiaalisin perustein ja voi vaan kuvitella minkälaisen voiton hän saa, kun se nyt myydään kovan rahan asuntona tämän päivän nuorille perheen perustajille.

Ehkä Helsingin Hitas-talot on lähinnä aravarakentmista systeeminä, en tiedä. Aravataloista ja puolikunnallisista luovuttiin ja tilalle tuli asumisoikeusjärjestelmä.

"rakentamista jolla on tietty laatutaso."
- Nimenomaan niin, ja samaa laatutasoa et välttämättä saakaan kovalla rahalla, vaan voit saada huonompaa.

"Rakentamisen määräykset ovat rahoitustavasta riippumatta nykyisin jo niin tarkkoja ja tiukkoja"
- Jokin aika sitten lehdissä kerrottiin minkälaisiin ratkaisuihin rakennuttajat on ahneuksissaan ryhtyneet kun alunperin isommiksi suunniteltuja asuntoja alettiin pilkkoa pienemmiksi. Tuli huoneita, jotka on pelkkiä käytäviä ilman ikkunaa. Sellainen ei aravarakentamisessa tulisi kuuloonkaan.

Lue lisää

Nyt sekoitat asioita keskenään jo niin pahasti että keskustelua on turha jatkaa...

moerjens. kirjoitti:

Nyt sekoitat asioita keskenään jo niin pahasti että keskustelua on turha jatkaa...

Mitä asiaa tässä sinä et ymmärtänyt?

Pongasin yhden artikkelin kommenteista yhden mielipiteen kovan rahan rakentamisesta.

"Rakennuttajat valittavat, ettei huonoina aikoina kauppa käy. Kun sitten rakennuttaja suostuu aloittamaan työt, ei päteviä miehiä olekaan enää saatavilla, koska kaikkialla käynnistyy uusia työmaita. Näin ostaja saa kalliilla hinnalla putoavia kph-laattoja, toimimattomia hormeja ja muutenkin sekundaa. BMW:n ja Audin kaltaiset autovalmistajat olisivat jo ajat sitten menneet nurin, jos niiden toimintafilosofia ja asiakaslähtöisyys olisivat suomalaisrakennuttajien tasoa. Jollaksen Paroninpihan asukkaat ovat jopa julkisesti päättäneet kertoa mielipiteensä (www.paroninpiha.net)oman kohteensa tasosta. Täytyy olla aika pettynyt kun riskeeraa oman asuntonsa jälkimarkkina-arvostuksen."

*pesuvesi kirjoitti:

Mitä asiaa tässä sinä et ymmärtänyt?

Pongasin yhden artikkelin kommenteista yhden mielipiteen kovan rahan rakentamisesta.

"Rakennuttajat valittavat, ettei huonoina aikoina kauppa käy. Kun sitten rakennuttaja suostuu aloittamaan työt, ei päteviä miehiä olekaan enää saatavilla, koska kaikkialla käynnistyy uusia työmaita. Näin ostaja saa kalliilla hinnalla putoavia kph-laattoja, toimimattomia hormeja ja muutenkin sekundaa. BMW:n ja Audin kaltaiset autovalmistajat olisivat jo ajat sitten menneet nurin, jos niiden toimintafilosofia ja asiakaslähtöisyys olisivat suomalaisrakennuttajien tasoa. Jollaksen Paroninpihan asukkaat ovat jopa julkisesti päättäneet kertoa mielipiteensä (www.paroninpiha.net)oman kohteensa tasosta. Täytyy olla aika pettynyt kun riskeeraa oman asuntonsa jälkimarkkina-arvostuksen."

Lue lisää

Oletko kuvitellu että maassa olisi erikseen kovan rahan rakentajia ja arvarakentaja?

Koko ala on täynnä paskan tekijöitä, myös aravatyömailla.

heh. heh. kirjoitti:

Oletko kuvitellu että maassa olisi erikseen kovan rahan rakentajia ja arvarakentaja?

Koko ala on täynnä paskan tekijöitä, myös aravatyömailla.

Samat rakennusfirmat rakentaa, mutta aravatalot tarkastaa aravatarkastajat. Niihin on saatu valtion korkotuki ja sen vuoksi niiden täytyy täyttää vaatimukset eikä niistä saa pyytää ylihintaa niinkuin kovan rahan kohteista saa ja pyydetään.

*pesuvesi kirjoitti:

Samat rakennusfirmat rakentaa, mutta aravatalot tarkastaa aravatarkastajat. Niihin on saatu valtion korkotuki ja sen vuoksi niiden täytyy täyttää vaatimukset eikä niistä saa pyytää ylihintaa niinkuin kovan rahan kohteista saa ja pyydetään.

Lue lisää

Minkäs organisaation alla nämä mystiset arvavatarkastajat työskentellee ja mitä ne tarkastaa?

Taidat todellisuudessa puhua Hitas-asunnoista?

ei markkinataloutta kirjoitti:

Minkäs organisaation alla nämä mystiset arvavatarkastajat työskentellee ja mitä ne tarkastaa?

Taidat todellisuudessa puhua Hitas-asunnoista?

Voi olla että erillisiä aravatarkastajia ei kunnilla enää ole, 90-luvun alussa ainakin vielä oli. Mutta nykyäänhän ei enää ole sellaista aravarakentamista kuin silloin oli. Nykyään on valtion lainoittamaa vuokra-asuntorakentamista, tai lainat on valtion takaamia, usein puhutaan korkotuetusta rakentamisesta (valtio tukee). Jotain näistä on käytetty kun asumisoikeusasunnot on rakennettu, ne ei ole kovan rahan rakentamista. Voi olla että Hitas on tämän päivän puolikunnallinen. Puolikunnallisiakaan ei enää tehdä. Tämän päivän nuoret saavat ostaa vanhat aravat ja puolikunnalliset täyteen markkinahintaan ilman mitään valtion apua. Mutta olen varma että siinä edelleen on omat laatuvaatimuksensa kun rakennetaan valtion tuella ja rakennustarkastuksessa valvotaan että talot on sopimusten mukaan tehtyjä.