Peiton kiskoja.

unihöperökö?

Kirjoitanpa tänne viime öisestä kokemuksestani siitäkin huolimatta, että varmaan tulee kommentteja, että olen nähnyt vain unta. Eli viime yönä, aamuyöstä, olin juuri käynyt yöpuulle, ja uni alkoi hiipiä, kun havahduin siihen, että peittoni alkoi valumaan pois päältäni.

Peitto valui sängyn jalkopäästä lattialle. No eihän siinä mitään kummaa ole, mutta kun yritin vetää peittoa takaisin päälleni, tunsi selvästi, miten joku veti voimakkaasti vastaan, enkä saanut sitä vedettyä. Peitto vain vetäytyi vaikka kiskoin kahdella kädellä. Katsoin jalkopäähän olisiko peitto sotkeentunut vaimoni jalkoihin ja hän olisi ilmiöön syypää. Ei ollut, vaan vaimo nukkui kiltisti omalla puolellaan vuodetta. Tässä vaiheessa tietysti säikähdin ja pomppasin istumaan karjaisten "Mitä v***ua?!!" Silloin vetäminen peitosta hellitti ja horjahdin takaisin pitkälleni kiskomiseni voimasta. Loppuyö menikin sitten pyöriessä ja asiaa mielessäni ihmetellessäni.

Kuten sanottu. Voi olla, että oli valveunta unen rajamailla, mutta todelliselta se kyllä tuntui...

16

1921

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • _nukkumatti

      Videossa: The Top Ten Best Video Clips From Ghost Hunters (TAPS):
      kohdassa 2.38...3.04 / 9.33 saattaisi löytyä tieteellisesti todistusvoimaisempi, joskaan ei
      yhtä dramaattinen todiste yliluonnollisesta peitonkiskonnasta.
      Osoite:
      http://www.youtube.com/watch?v=ciHf4WXKY4E

    • kysytkin

      Todennäköisesti vetäjä oli joku saatanan enkeleistä (pahoista hengistä). Oisit kysynyt nimeä.
      Oletko sekaantunut spiritismiin, ennustuksiin tms henkimaailman hommiion? Nii taidat olla!
      Sanoudu irti niistä ja vaihda puolesi usko Jeesukseen, tunnusta syntisi, tee parannus ja mene kasteelle.
      Nyt tiedät, että on kaksi puolta, siihen toiseen oletkin jo tutustunut...

      • _nukkumatti

        saatananpalvoja, en koskaan ole osallistunut spiritistisiin istuntoihin, pikemmenkin minua voisi kuvata
        eräänlaiseksi tapakristityksi. Tunnen nimittäin Raamatun tekstitkin suht. hyvin.
        "Rasitteeni" on utelias luonteeni, pyrin kiistanalaisista asioista ennakkoluulottomasti etsimään objektiivista
        totuutta (jos sellaisen löytäminen nyt ylipäänsä on mahdollista).
        Raamattuhan on täynnä "ihmeitä" ja yliluonnollisia ilmiöitä. Paljon dramaattisempia kuin keskustelun
        lähtökohtana ollut "peiton kiskonta".
        Olen miettinyt, voitaisiinko näitä ihmeitä kokea vielä tänäkin päivänä.
        Monista kalassisista Raamatun ihmeistä en ole konkreettista todistetta saanut, mainittakoon esim.
        veden päällä kävely, viiden leivän ja kahden kalan taikominen tuhansien ihmisten ateriaksi, pensaan
        palaminen erämaassa kulumatta jne.
        Vilpittömässä mielessä olen ajatellut, voitaisiinko yliluonnollisia ilmiöitä tutkia myös nykytekniikan välinein,
        ja siinä mielessä olen tutustunut myös kyseessä olevaan videoon.
        Tunnut olevan sitä mieltä, että video on aito, ja peiton vetäjänä ovat Saatanan henkivoimat.
        Voit olla oikeassakin, mutta itse en ole asiasta lainkaan varma, epäilykseni kohdistuvat nimenomaan videon
        autenttisuuteen.
        Eikös Raamatussakin sanota, että totuuden etsijöitä ei rankaista.
        En tunne lainkaan olevani pimeyden henkivaltojen vallassa, ja vakaa uskoni on, ettei siitä vallasta ainakaan
        tunnustuksellisen uskon papukaijanomaisesti toistetuilla rituaaleilla irti pääsisi.
        Saatana hiilihankoineen on olemassa tasan niin kauan kuin rajoittunut älysi siihen uskoo.


      • unihöperökö?

        Enpä ole spiritismiin tai saatananpalvontahommiin sekaantunut. Uskon kyllä Jumalaan ja elelen ihan normaalia kristityn elämää, vaikka en mikään himouskovainen olekaan. Vaimoni sen sijaan jopa käy säännöllisesti kirkossa, joten en oikein usko, että meillä mitään demoneja nurkissa pyörii.

        Pystyin tosiaan liikkumaan ja puhumaan tuon tapahtuman aikana, joten ei oikein sovi unihalvaukseen. Voihan silti kyse olla jostain valveuni-tyyppisestä asiasta. Käveleehän jotkut unissaankin, vaikka itselläni ei tuommoisia taipumuksia ole...

        Viime yönä, kun menin taas tapani mukaan siinä kolmen maissa nukkumaan, oli peittoni sängyn alla. Onneksi tuli päivällä imuroitua. Olisi muuten voinut olla pölyinen. Jos vaimoni olisi unissaan potkinut peittoni lattialle, olisi sen pitänyt olla sängyn vieressä, tai päädyssä, mutta nyt se oli sängyn alla, jalkopäädyssä mytyssä. Ihmetytti. Ja kerran jonkin aikaa sitten ollessani menossa nukkumaan, kuulin suljetun makuuhuoneen oven takaa liikettä, ja ikäänkuin pari askelta. Avatessani makkarin oven, se tempaistiin voimalla auki, niin että vaimonikin heräsi siihen. Silloinkin veto oli todella voimakas. Otteeni ei irronnut kahvasta, mutta en saanut kyllä pistettyä hanttiinkaan. Ja olen kuitenkin aikuinen, satakiloinen urheileva mies.


      • unihöperökö?
        unihöperökö? kirjoitti:

        Enpä ole spiritismiin tai saatananpalvontahommiin sekaantunut. Uskon kyllä Jumalaan ja elelen ihan normaalia kristityn elämää, vaikka en mikään himouskovainen olekaan. Vaimoni sen sijaan jopa käy säännöllisesti kirkossa, joten en oikein usko, että meillä mitään demoneja nurkissa pyörii.

        Pystyin tosiaan liikkumaan ja puhumaan tuon tapahtuman aikana, joten ei oikein sovi unihalvaukseen. Voihan silti kyse olla jostain valveuni-tyyppisestä asiasta. Käveleehän jotkut unissaankin, vaikka itselläni ei tuommoisia taipumuksia ole...

        Viime yönä, kun menin taas tapani mukaan siinä kolmen maissa nukkumaan, oli peittoni sängyn alla. Onneksi tuli päivällä imuroitua. Olisi muuten voinut olla pölyinen. Jos vaimoni olisi unissaan potkinut peittoni lattialle, olisi sen pitänyt olla sängyn vieressä, tai päädyssä, mutta nyt se oli sängyn alla, jalkopäädyssä mytyssä. Ihmetytti. Ja kerran jonkin aikaa sitten ollessani menossa nukkumaan, kuulin suljetun makuuhuoneen oven takaa liikettä, ja ikäänkuin pari askelta. Avatessani makkarin oven, se tempaistiin voimalla auki, niin että vaimonikin heräsi siihen. Silloinkin veto oli todella voimakas. Otteeni ei irronnut kahvasta, mutta en saanut kyllä pistettyä hanttiinkaan. Ja olen kuitenkin aikuinen, satakiloinen urheileva mies.

        Rupeaa tuntumaan hölmöltä kirjoittaa näitä tänne, kun itsekin olisi vaikea näitä uskoa, jos en olisi itse kokenut. Viime yönä sai taas oudot jutut jatkoa. Illalla 9- vuotias tyttäreni, joka ei ole koskaan pelännyt minkäänlaisia mörköjä, tai kummituksia tuli kertomaan, ettei uskalla nukkua huoneessaan, koska häntä jostain syystä pelottaa ja ahdistaa. Emme tietenkään ole koskaan puhuneet hänelle mitään näistä oudoista tapahtumista, ettei hän rupeaisi pelkäämään. Mitään syytä hän ei osannut tuntemuksilleen sanoa, mutta hänen oli paha olla.

        No saatuani hänet rauhoittumaan ja nukkumaan ja vaimoni käytyä yöpuulle, rupesi ulkoa kuulumaan jyrinää. Aivan kuin joku vetäisi lumikolaa pitkin talon ulkovuorilautoja. Tämä toistui muutaman kerran, mutta ulkona ei näkynyt mitään. Minua ei nukuttanut pätkääkään, mutta päätin silti kömpiä pehkuihin odottamaan unta puoli kolmen maissa. Makuuhuoneessamme ikkuna sijaitsee siten, että siitä verhojen lävitse lankeava valo piirtää minun, vaimoni ja vuoteemme varjon minun puoleiselle senälle. Olin maannut selälläni kattoon tuijottaen muutaman minuutin, kun näin sivusilmällä, miten varjoomme ilmestyi ylimääräinen hahmo. Aivan kuin joku olisi ilmestynyt seisomaan sänkymme viereen. Käännyin tietysti katsomaan varjoa ,joka oli minusta noin metrin päässä. Siinä oli selvästi miehen korkuinen varjo, joka alkoi lepattamaan. Aivan, kuin joku olisi ravistellut pyyhettä. En osaa sitä paremminkaan kuvailla. Säikähdin ja nostin päätäni ja katselin ympäri huonetta etsien varjolle selitystä. Ei mitään, mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Katsoin takaisin varjoa, ja siinä se oli minun varjoni vieressä aivan yhtä selkeänä, kuin omanikin, mutta "välkkyi". Tuijotin sitä muutaman sekunnin, mutta sitten pelko sai vallan ja vetäisin peiton korviin kääntäen varjolle selän, ja kömmin kiinni vaimooni. Eipä tullut uni silmään koko yönä...

        Varmasti en ollut minkäänlaisessa unessa tai sen esitilassa, vaan pirteä, kuin peipponen. Ja ilmiö oli niin selvä ja todellinen, että kyllä säikäytti. Aamulla kysyin tyttäreltäni, oliko hän nukkunut hyvin. Ei ollut, vaan koko yön oli ollut selittämätön pelko ja ahdistus ja pahan olon tunne...


      • etsijäjust
        unihöperökö? kirjoitti:

        Rupeaa tuntumaan hölmöltä kirjoittaa näitä tänne, kun itsekin olisi vaikea näitä uskoa, jos en olisi itse kokenut. Viime yönä sai taas oudot jutut jatkoa. Illalla 9- vuotias tyttäreni, joka ei ole koskaan pelännyt minkäänlaisia mörköjä, tai kummituksia tuli kertomaan, ettei uskalla nukkua huoneessaan, koska häntä jostain syystä pelottaa ja ahdistaa. Emme tietenkään ole koskaan puhuneet hänelle mitään näistä oudoista tapahtumista, ettei hän rupeaisi pelkäämään. Mitään syytä hän ei osannut tuntemuksilleen sanoa, mutta hänen oli paha olla.

        No saatuani hänet rauhoittumaan ja nukkumaan ja vaimoni käytyä yöpuulle, rupesi ulkoa kuulumaan jyrinää. Aivan kuin joku vetäisi lumikolaa pitkin talon ulkovuorilautoja. Tämä toistui muutaman kerran, mutta ulkona ei näkynyt mitään. Minua ei nukuttanut pätkääkään, mutta päätin silti kömpiä pehkuihin odottamaan unta puoli kolmen maissa. Makuuhuoneessamme ikkuna sijaitsee siten, että siitä verhojen lävitse lankeava valo piirtää minun, vaimoni ja vuoteemme varjon minun puoleiselle senälle. Olin maannut selälläni kattoon tuijottaen muutaman minuutin, kun näin sivusilmällä, miten varjoomme ilmestyi ylimääräinen hahmo. Aivan kuin joku olisi ilmestynyt seisomaan sänkymme viereen. Käännyin tietysti katsomaan varjoa ,joka oli minusta noin metrin päässä. Siinä oli selvästi miehen korkuinen varjo, joka alkoi lepattamaan. Aivan, kuin joku olisi ravistellut pyyhettä. En osaa sitä paremminkaan kuvailla. Säikähdin ja nostin päätäni ja katselin ympäri huonetta etsien varjolle selitystä. Ei mitään, mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Katsoin takaisin varjoa, ja siinä se oli minun varjoni vieressä aivan yhtä selkeänä, kuin omanikin, mutta "välkkyi". Tuijotin sitä muutaman sekunnin, mutta sitten pelko sai vallan ja vetäisin peiton korviin kääntäen varjolle selän, ja kömmin kiinni vaimooni. Eipä tullut uni silmään koko yönä...

        Varmasti en ollut minkäänlaisessa unessa tai sen esitilassa, vaan pirteä, kuin peipponen. Ja ilmiö oli niin selvä ja todellinen, että kyllä säikäytti. Aamulla kysyin tyttäreltäni, oliko hän nukkunut hyvin. Ei ollut, vaan koko yön oli ollut selittämätön pelko ja ahdistus ja pahan olon tunne...

        Jeesuksen Kristuksen nimessä. Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta niin moni on sen nimen sanonut olevan muita korkeampi. Sitä en sitten tiedä pitääkö olla uskossa, jotta siitä on apua. Tai pyydä uskovainen siunaamaan talosi, jos haluat päästä näistä eroon.

        Olen itse heräillyt joskus harvoin painajaisista siten, että ensin olen unessa aistinut pahan ja sen jälkeen huutanut Jeesusta apuun ja herännyt unesta peloissani. Ei ole tietoa onko kyseessä vain mielikuvitus ja uni vai jotain todellista.


      • ZZzzzzz......
        unihöperökö? kirjoitti:

        Rupeaa tuntumaan hölmöltä kirjoittaa näitä tänne, kun itsekin olisi vaikea näitä uskoa, jos en olisi itse kokenut. Viime yönä sai taas oudot jutut jatkoa. Illalla 9- vuotias tyttäreni, joka ei ole koskaan pelännyt minkäänlaisia mörköjä, tai kummituksia tuli kertomaan, ettei uskalla nukkua huoneessaan, koska häntä jostain syystä pelottaa ja ahdistaa. Emme tietenkään ole koskaan puhuneet hänelle mitään näistä oudoista tapahtumista, ettei hän rupeaisi pelkäämään. Mitään syytä hän ei osannut tuntemuksilleen sanoa, mutta hänen oli paha olla.

        No saatuani hänet rauhoittumaan ja nukkumaan ja vaimoni käytyä yöpuulle, rupesi ulkoa kuulumaan jyrinää. Aivan kuin joku vetäisi lumikolaa pitkin talon ulkovuorilautoja. Tämä toistui muutaman kerran, mutta ulkona ei näkynyt mitään. Minua ei nukuttanut pätkääkään, mutta päätin silti kömpiä pehkuihin odottamaan unta puoli kolmen maissa. Makuuhuoneessamme ikkuna sijaitsee siten, että siitä verhojen lävitse lankeava valo piirtää minun, vaimoni ja vuoteemme varjon minun puoleiselle senälle. Olin maannut selälläni kattoon tuijottaen muutaman minuutin, kun näin sivusilmällä, miten varjoomme ilmestyi ylimääräinen hahmo. Aivan kuin joku olisi ilmestynyt seisomaan sänkymme viereen. Käännyin tietysti katsomaan varjoa ,joka oli minusta noin metrin päässä. Siinä oli selvästi miehen korkuinen varjo, joka alkoi lepattamaan. Aivan, kuin joku olisi ravistellut pyyhettä. En osaa sitä paremminkaan kuvailla. Säikähdin ja nostin päätäni ja katselin ympäri huonetta etsien varjolle selitystä. Ei mitään, mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Katsoin takaisin varjoa, ja siinä se oli minun varjoni vieressä aivan yhtä selkeänä, kuin omanikin, mutta "välkkyi". Tuijotin sitä muutaman sekunnin, mutta sitten pelko sai vallan ja vetäisin peiton korviin kääntäen varjolle selän, ja kömmin kiinni vaimooni. Eipä tullut uni silmään koko yönä...

        Varmasti en ollut minkäänlaisessa unessa tai sen esitilassa, vaan pirteä, kuin peipponen. Ja ilmiö oli niin selvä ja todellinen, että kyllä säikäytti. Aamulla kysyin tyttäreltäni, oliko hän nukkunut hyvin. Ei ollut, vaan koko yön oli ollut selittämätön pelko ja ahdistus ja pahan olon tunne...

        Kaikki paha on lähtöisin samasta lähteestä vaikka se monen ihmisen mielestä vaikuttaa tulevan eri lähteestä.
        Tämä paha mitä sinä ja perheesi koette on siitä samasta lähteestä kuin kaikki paha.
        Nyt tämä paha vie huomiosi hyvästä itseensä ja pelleilee kanssanne. Aina kun huomioit sen se jatkaa. Se eksyttää ja vie harhaan. Se raastaa ja erottaa. Hitaasti ja varmasti. Et voi mitenkään taistelemalla tai vastaanpanemalla voittaa sitä, se on varma. Mitä enemmän taistelet sitä vastaan sitä enemmän häviät.

        Kun sinun peittoasi seuraavan kerran vedetään tai kuulet outoja tai näet outoja usko siihen että Jeesus voittaa ja lepää rauhassa ajattelematta pätkääkään tätä pahaa. Jos et saa peittoasi heti takaisin odota Jeesusta ajatellen muutama sekunti, ota peittosi ja nuku rauhassa ja jos et saa unta mieti mitä maukasta söisitte huomenna. Älä anna ajatustesi pikkusormeakaan tälle pahalle. Jeesus on sinun perheesi "palomuuri".

        Itsellänikin oli aikoinaan "peitto-ongelma".


    • hellahoo

      Unihalvauksen aikana voi tuntua, että peittoa vedetään päältä pois. Mulla ainakin se on ihan todellisen tuntuista ja todella pelottavaa silloin kun niin käy, mutta kun pystyn taas liikkumaan ja avaamaan silmät, niin ei se peitto mihinkään ole liikkunut. Eli kyseessä on unihalvauksen aiheuttama hallusinaatio unen ja valveen rajalla. Tuntuu vaan niin todelliselta...

      Tosin jos sinä pystyit tuon kokemuksesi aikana oikeasti liikkumaan, esim. liikuttamaan käsiä niin sitten ei voinut olla unihalvaus vaan jotain muuta. Ei kannata alkaa mitään demonisia hemppoja pelkäämään, liekö niitä edes olemassakaan.

    • Zamaani

      vaa!! Onneksi. Näitä aaveen jahtaajia kun seuraa, ihmetyttää se että aaveet vastaa niille aina englanniksi oline missä vaan maailmaa. Olis kiva nähdä dokumentti iglusta jossa pöydät liikkuu ja koputuksia kuuluu,askelia kuuluu yläkerran huoneesta ja ovien saranat narisee. Eskimoilla oli omat versionsa näihin eurooppalaisiin huijauksiin vaikka ei ollut kuin lumilinnoja.

    • klöklöklöklöklö

      tämähän ketju onkin jo muutaman vuoden vanha, mutta niin tääläkin joku vetelee peittoa nykyään. Joten asia on ollut varmaan 50 000 vuotta olemassa ja on sitä tulevinakin vuosina, joten tämä löytämäni 5v vanha ketju ei ole liian vanha milloinkaan.
      Onneksi meillä tapahtunut ilmiö on tapahtunut aniharvoin. "kop kop puuta koputellessa"

      Hulluksi leimaaminen on yleistä, mutta kun googlaa haluaman lauseen ja laittaa ensin kääntäjän kautta enklanniksi niin suuressa maailmassa asia on jo todettu erittäin yleiseksi ja koputkaan ei tota tiedä eivätkä uskalla siitä hulluksileimautumisen takia tietenkään puhua.

      • klöklklöklöölk

        Tässä minun tapauksessani olin täysin hereillä kun heräsin kääntymään oikealta kyljeltäni selälleen, samantien tunsin peiton liukuvan jo vyötäröllä asti. Peiton olin juuri sitä enne asettanut kaulaani asti, koska olisi muuten kylmä. En ollut "halvaantunutkaan" vaan herään aina jos haluan vaihtaa asentoa, sitäpä ei mahdollinen olio tiennyt :D
        Selälläni nousin katsomaan, näin että jalkopäästäkin peitto etenee alas sekä peiton kuviot etenee samalla siis jalkopäään lattiaa kohti. Meillä on himmeä yövalo, joten näin itse että liikkui.
        Otinpas kiinni..hellän peloissani (tuli mieleen raivopäänä riuhtaista, että tänne se peitto ! ), koska tiesin että "jollain" voi olla isotkin voimat. Olin kiitollinen kun sain peiton käyttööni takaisin ja käännyin paniikissa kylkeä nukkuakseni. Silmät pidin visusti kiinni, en halunut kohdata mitään olioita.
        Sattui olemaan pää nii kipee etten jaksanut ottaa kantaa jos joku haluaa viikatetta käyttää, vaivuin uneen. Aamulla olin kuitenkin järkyttynyt.


    • Valkoiset pikkuaavet

      Olen toisaalla kertonut tämän tapauksen, mutta lyhyesti uudelleen:

      Olin kyläilemässä ja nukuin nk. lainasängyssä. Sammutin valot ja kyljelläni painoin päätä tyynylle, kun aloin kuulla kummia ääniä tyynyn sisältä.

      Äänet muuttuivat. Ensin jotain puhetta, kuin jokin pieni ihmisryhmä juttelisi. Sitten voimakas putoamisen ääni, sekä kilinää, aivankuin iso läjä aterimia, kuten lusikoita ja haarukoita olisi heitetty lattialle. Sitten voimakasta kahinaa, kuten esim. keskiaikaisista taftihameista olisi saattanut syntyä, jonkun rouvan kävellessä kasvojeni ohitse. Sitten vielä voimakasta puhallusta toiseen korvaani: "puh, puh, puh!"

      Sytytin lampun, nousin istumaan ja katselin ympärilleni. Sammutin valon ja laskin kyljelläni pääni (/ korvani) tyynylle. Taas heti sama juttu ja samassa järjestyksessä. Äänet olivat niin voimakkaat ja kovenivat, ettei niitä mitenkään olisi voinut luulla joksikin oman korvan huminaksi, se oli todellista. Tämän shown toistuttua muutaman kerran, lopulta se loppui, tai yritin olla siitä välittämättä ja sain nukutuksi.

      Seuraavina öinä se jatkui samoin. Viimeisinpänä metkunaan, kun makasin selälläni, se hiivatin aavejoukko puhisi, puhalteli ja kilkutteli ikäänkuin tanssien pääni ympärillä. Sanon aave, sillä itselläni oli mielikuva pienistä valkoisista lakana-hepuista, jotka kulkivat seinän läpi. Tosin en niitä silmin nähnyt.

      Tiedän. Tiedän. Todellakin itse tutkin ja mietin silloin asian tarkkaan, enkä kirjoittaisi tästä, ellen olisi itse tullut vakuuttuneeksi, että kyseisessä huoneessa, lainatyynyjen kautta välittyi mahd. sen varsinaisesta käyttäjästä lähtöisin olevaa jonkinlaista energiaa ja jonka silloin aivan omin korvin kuulin. Se oli karmeaa, pelottavaa.

      Miksi juuri tuollaiset äänet? Oliko näillä äänillä jokin tarkoitus, eli lähtökohta itse kyseisessä tyynyn haltijassa? Vai oliko kyseessä jokin muu, äänekäs, älyllinen poltergeist, joka jostain syystä oli valinnut juuri nämä äänet käyttöönsä?

      Muutoinkin, kyseisessä asunnossa kuulen nimenomaan lähellä tätä huonetta merkillisiä kolahduksia ja kahahduksia.

      Omassa kodissani en kuule moisia ääniä. Kyseessä ei ilmeisesti ollut mikään minussa itsessäni oleva asia, vaan kyseisessä vieraspaikassa kuuluvat kummalliset äänet.
      .

      • Anonyymi

        Minulle on sattunut samaa.
        Mutta keksin torjuntakeinon:
        Kun korvaani tuli puhallus "puh, puh, puh" pieraisin voimakkaasti.
        Siihen loppuivat kummittelut !
        Kokeileppa sinäkin !


    • Anonyymi

      Joko peitot pysyvät päällä?

    • Unihalvausta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      173
      10121
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      52
      3395
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      49
      3143
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      64
      2815
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      203
      2179
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      116
      2153
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      1983
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      66
      1600
    9. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      22
      1376
    10. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      112
      1346
    Aihe