Minkä valmistajan säätöjärjestelmä toimii vesikiertoisessa lattialämmityksessä? Pitäisi reagoida ulkolämpötilan nopeisiin muutoksiin sekä takalla lämmitämiseen. Lisäksi tulisi olla valvonta- ja hälytysautomatiikkaa...
Lattialämmityksen säätö?
vesikierto
91004
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä minkä valmistajan? Jokaisella lattialämmitysvalmistajallahan on omat säätölaitteensa ja menoveden lämpötilaa ohjataan jonkun muun kautta, johon voi sitten liittää mahdollisesti niitä hälytyksiä yms. Lattialämmityksen nopea reagoiminen ei ole valmistajasta kiinni, vaan asennustavasta.
onko kukaan tehnyt vertailuita asennustapojen vaikutuksesta reagointiin yms.?
Eli seuraavia vertailuita:
spiraaliasennus vs. normi?
betoni (10cm) vs. kipsi (6-7cm) vs. Plaano (3-4cm)?
asennusputken koko 12 vs. 17?
putken asennusväli 15 vs. 30 vs. 40?
tuollaisia me vertailtiin mutta vain yksinkertaisilla lasku/päättelyillä...
Asia riippuu monesta tekijästä:
takalla lämmitämiseen-> anturin paikka. mikäli takan lähellä, niin katkoo pois.
Itse laitoin langattomat. (tällä hetkellä ei missään kiinni, vaan ikkunalaudalla, kaapin päällä, keittiön pöydällä tms..)
Voi paremmin arvioda ilmastoinnin virtaukset, auringon säteet jne.. ja valita oikeaoppinen paikka
Lattiamateriaali vaikuttaa paljon. eli jos laittaa 18 mm täyslautaa, niin varmasti eristää, eikä mikään säätö pysty olemaan perässä (ellei tee itse säätöalgoritmia ja lisää antureita).
Kannattaa laittaa tarpeeksi piirejä, jolloin säädön voi toteuttaa huonekohtaisesti. (isoissa tiloissa vaikka 2 säädintä)
Talon muoto vaikuttaa eli onko korkeaa tilaa, jolloin lämpö pukkaa ylös, valaistusratkaisut jne.. muodinmukainen passiivitalo ei tarvitse paljoa energiaa. lämmitetään vaikka puhaltimella -> kuinka paljon itse asiassa lattialämmittää. oma talo tehty 2007..... Danfoss säätimet toimii hyvin. ja tärkeämpänä kaukolämpöyksikkö joka ohjaa ulkolämpötilan perusteella. eipä huomaa muutakuin ulkolt mittarista, että on kylpempi. (ehkä hieman lämpimämpi sisällä, kun kaukolämpökin tulee kuumempana)
summa summarin. lattialämmityksessä on monta säätäjää. on/off tyyppiset termarit. lämmönvaihdin, kaukolämpötalossa vielä veden lämpötila (periaatteessa ohjataan tuonkin mukaan)
loppujen lopuksi putken koolla ei ole väliä (virtausnopeus kasvaa, melua), tai asennustavalla. muut tekijät merkitsee enemmän
Itseasiassa se asennustapahan juuri ratkaisee, eli minkälainen lattian rakenne on ja miten saadaan mahdollisimman vähän varaavaan lattiaan tasainen lämpö.
eikös jos asennusväliä tihennetään saada vähänkin varaavaan lattiaan tasainen lämpö tarvittaessa suht nopeaan?
ei pysty reagoimaan nopeaan lisälämpöön tai ulkolämpötilan äkilliseen nousuun, koska eihän se lämmitys pysty viilentämään lattiaan ja rakenteisiin varastoitunutta lämpöä. Vaikka lämmityskierto katkaistaisiin niin lämmin laatta lämmittää vielä kauan eli ylilämmölle menee jos jonkun vuolukivitakan lämmität tai ulkona lauhtuu äkkiä -20 -> nollaan. Toisinpäin toimii yleensä paremmin, meillä tavallinen Ouman säädin pitää ihan hyvin lämmön säätämällä vain ulkolämpötilan mukaan hitaissa muutoksissa.
Itselläni on kahdella säätöpiirillä ja huonetermostaateilla Nereuksen spiraalimainen putkitus.
Muuten ihan tyytyväinen, mutta jakaisin kolmelle säätimelle, jos tekisin uudelleen. Kosteat tilat, oleskelutilat ja makuuhuoneet.
Kun lämmitän takan, joka lämmittää oleskelutilat ja säätää lämpötilaa kirtoon, niin makkarit menee kylmiksi.
Lattialämmityksen heikkous on reagointi lämmön tarpeen vähentymiseen. Kevätaurinko, takan lämmitys yms. saa helposti sisälämmön nousemaan, kun lattiaan varastaitunu lämpö tulee huoneeseen jokatapauksessa, vaikka lämmitystarvetta ei olisi.
Puolitoistakerroksinen talo 155m2 ja erillinen autotalli. Rossipohjaan ja yläkertaan rakennettu putkitus lastulevynpäälle, välit gyproc soiroja ja täyttövalu rakoihin, päälle vielä gyproc saneerauslaattalaastilla. Sitten autotalli 60m2 jossa maanvarainen laatta ja siinä putkivalussa, tallin lämpötila 10C.
Ongelmat;
- tallissa kierto erittäin pienellä kun ei meinaa pysyä riittävän viileänä, kolmessa piirissä n. 1/3 avattu säätöjä joissa max 2,5krs, tukin päässä kuristimessa 1,0krs, lauhalla lämmöt nousevat jopa 12C ja -20C kelillä laskee n. 8C
- yläkerrassa lämmöt onnistuvat parhaiten, joka huoneessa omat termostaatit
- alakerrassa makuuhuoneissa omat piirit ja termostaatit ja lämmöt ok, tupakeittiö on ongelma, neliöitä n. 40m2 ja se pyrkii olemaan liian viileä. Ikkunapiirit ovat täysin auki, samoin eteinen täysillä koko ajan lämmittääkseen tupakeittiötä.
Kun avasin tallinlämmityksen juuri nyt syksyllä niin kulutus nousi normaalista n. 2kW/h kulutuksesta luokkaan 3kW/h pakkasilla. Olen nyt yrittänyt laskea käyrältä vedenlämpöjä mahdollisimman paljon jotta tallin lämmöt pysyisivät hyvinä kovemmalla kierrolla, samoin koko muu talo selviäisi paljon viileämmällä vedellä mutta tupakeittiö estää lämmön laskemisen.
Kysymyksen: Mikä periaate on näiden jakotukkien päissä olevien rajoitinventtiilien säädöillä? Ne on laskennallisesti joku insinööri arvioinut ja ne lukemat ovat käytössä. Ajattelin että lisäisin alakerran kiertoa avaamalla tätä pääsäätöä. Näin kierto muissa tukeissa vähenisi ja talli yläkerta saisivat vähemmän lämpöä ja alakerta/tupakeittiö saisi enemmän kiertoa ja lämpenisi. Näin saisin taas laskea vedenlämpöjä ja säästäisin sähköä.
Juuri noin sitä pitäisi lähteä virittelemään, eli jos joku huone on kylmä, niin sinne vähän lisää kiertoa ja muualle vähän vähemmän. Kannattaa merkitä alkupäräiset asennot tussilla itse laitteisiin ja ottaa vihko johon merkkaat jokaisen tekemäsi muutoksen. Näin pääset palaamaan takaisin, jos menee huonompaan suuntaan. Eikä sitten kannata tehdä muutoksia kovin nopeasti, vaikka yksi päivässä, että tilanne ehtii aina vakiintua välissä.
Autotallistasi tuli mieleen että jos siellä on nyt kolme piiriä ja tehoja tuntuu olevan liikaa, niin voisit ehkä uhdistää piirejä niin että ne tulisi sarjaan, eli tekisitkin kolmesta piiristä yhden. Tai jättäisit yhden ennalleen ja yhdistäisit kaksi, riippuu vähän että miten ne piirit on.
Oma autotallini on kellarikerroksessa ja se on lämmitetty yhdellä piirillä, tosin siinä on lämmin kaatoo ja yksi lämmin seinä, mutta kuitenkin kolme ulkoseinää, jotka toisin kolmanneksen verran maan alla. Autotalli pysyy noin 15-18 asteisena kuten olen halunnut.