Minkä kautta mittaat itseäsi tai muita ihmisiä? Onko se hyvin tienaava puoliso, työpaikka, joku erityistaito yms. Nämä kaikki voi menettää ja miten käy silloin? Jonkun toisen kautta peilaaminen voi olla tosi petollista.
Itse määritän itseni sisäisellä maailmallani ja sillä miten kohtelen kanssaihmisiä. Lähestulkoonkaan ei kuitenkaan mene sanalaskun "niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan" mukaan vaan ystävällisyyteen vastataan monesti loan heitolla. Mutta jos pitää päänsä pystyssä eikä alennu samalle tasolle, tuntee itsensä suoranaiseksi voittajaksi. Riidanhaastajat yrittävät saada vaikkapa kadehtimansa ja ihailemansa ihmisen käyttäytymään hölmösti ja nolaamaan itsensä vastaamalla piikkeihin menettämällä malttinsa.
Mutta se harmittaa varmasti riitelijää, että toinen hallitsee itsensä suvereenisti. Kukaan ei ole täydellinen mutta fiksu voi kuitenkin olla eikä edes maksa mitään.
Itse määritän itseni sisäisellä maailmallani ja sillä miten kohtelen kanssaihmisiä. Lähestulkoonkaan ei kuitenkaan mene sanalaskun "niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan" mukaan vaan ystävällisyyteen vastataan monesti loan heitolla. Mutta jos pitää päänsä pystyssä eikä alennu samalle tasolle, tuntee itsensä suoranaiseksi voittajaksi. Riidanhaastajat yrittävät saada vaikkapa kadehtimansa ja ihailemansa ihmisen käyttäytymään hölmösti ja nolaamaan itsensä vastaamalla piikkeihin menettämällä malttinsa.
Mutta se harmittaa varmasti riitelijää, että toinen hallitsee itsensä suvereenisti. Kukaan ei ole täydellinen mutta fiksu voi kuitenkin olla eikä edes maksa mitään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mittaan itseäni ainoastaan ja vain itseni kautta. Siitä mitä olen ja miten suhtaudun elämään ja ihmisiin. Erittäin vähän pyrin reagoimaan muiden vihamielisyyteen yms. riidanhaastamisangsteihin, koska se ei johda mihinkään.
Saatan ehkä ylenkatsoa kovin äänekaästä ja piikikästä henkilöä, joka on käyttäytyy mielestäni moukkamaisesti.
Itsetunto, kysymysmerkki? Jos menet muiden mukaan, et tunne itseäsi, tai miten se on. En lähtisi arvostelemaan, on niin arka ?? juttu.
Eikö tässä pitänytkin arvostella omaa itseään?
Minä taidan kuulua niihin, jotka määrittää itsensä itsetuntemuksen ja itsetutkistelun avulla ja tarkistusta tulee tehtyä, kun alkaa ilmaantua 'törmäyskurssilaisia'.
Miusta tässä on myls aika hyvä ja rehellinen tapa etsiä itsetunnon piirteitä, eli ei pähkäämällä mitä hyvä itse tunto on vaan mitä se ei ole:
""Mistä tunnistaa huonon itsetunnon?
Usein listataan ominaisuuksia, joilla kuvataan hyvää ja vahvaa itsetuntoa.
Omaa ja läheistensä itsetuntoa voi myös vaihteeksi pohtia ja analysoida miettimällä, mitä hyvä itsetunto ei ole.
Emeritusarkkipiispa John Vikström on nimennyt huonon itsetunnon tunnusmerkeiksi yhdeksän kohtaa, jotka valottavat asiaa yksinkertaisella ja selvällä tavalla. Miten oma itsetuntosi näyttäytyy näiden kohtien valossa?
Ihminen, jolla on huono itsetunto, ei pysty
* myöntämään erehtyneensä
* kysymään neuvoa
* näyttämään epävarmuuttaan
* olemaan avoin muille
* olemaan heikko ja haavoittuva
* pyytämään anteeksi
* antamaan tunnustusta muille
* olemaan ulkoisesti muuta kuin tiukka ja täydellinen
* antamaan tilaa lapselle meissä: huumorille, naurulle ja leikille
Lähde: Pia Kaulio & Mia Ylitalo (2007). Elämän viemää. Näin selviät muutoksista. ""
Uskaltaiskohan sanoa että mikään noista kohrista ei tunnu vieraalta,tairan olla aika hyvä ihmiseksi.
kerrankin ilmoittavan lainaavasi tekstiä.
itsetuntoni määrittyy eletyn elämän tuoman ymmärryksen kautta, olen oppinut antamaan arvoa itselleni tietäen etten ole, enkä koskaan tule....täydelliseksi. Itsetuntoni määrittyy myös työni kautta, hyvä palaute nostaa ja huono palute lakskee itsetuntoani.
olet jatkuvasti riippuvainen muiden antamasta palutteesta, niin ilkeät ihmiset työpaikalla voivat tahallaan antaa huonoa palauteta vaikka tekisit työsi eritäin hyvin. Liian hyväkään ei näköjään saa olla, koska sekin voi aiheuttaa kateutta ja toiset tuntevat huonommuuden tunnetta vaikka jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Uudessa työpaikasssa tietenkin tulee kysyttyä neuvoja ja täytyykin kysyä mutta jotkut näkevät siinäkin piikittelyn paikan ja nälvivät että " se kyselee". Sitten on niitä uusia jotka eivät kysele ja tekevät "vasemmalla kädellä". Jos palautetta tulee virheistä esim. asiakkailta, niin he vain sitten korjailevat ja korjailevat... Mutta yrittävät antaa itsestään pätevän kuvan esimiehelle ja muille työkavereille kun eivät kysele, vaikka se on ihan valheellinen kuva tällaisesta työntekijästä.
Mielestäni se antaa huonon kuvan työpaikasta jos paljon tehdään virheitä. Kyllä mielestäni nöyryys tunnustaa omaa noviisiutensa ainakin alussa on paljon järkevämpää kuin nokka pystyssä sooloilu periaatteella kunhan ei anna itsestää epävarmaa kuvaa,
se on, kateutta aiheutta niin moni asia. Ehkä itselläni työstä saatu palaute on vähän toisenlaista kun työyhteisössä työtovereilta saatu palaute ja vaikuttaa siten perustellummin itsetuntooni. Olen pienyrittäjä ja palaute tulee lähinnä asiakkailtani.
En ole pähkäillyt asiaa lainkaan.
Miksi tekisin niin?
Kun 34-vuotta sitten löysin peilistä lääkkeen pohjukaissuolihaavaani olen yrittänyt ajatella vain omilla aivoillani.
En pinnistele enkä piittaa ulkopuolisista enempää kuin arkisten asioiden vuoksi on välttämätöntä.
Juuri niin. Mitä sitä turhia miettimään. Itsetunto on monesti liian pienestä kiinni.
Perskeles...
Vaikka osallistun keskisormennostoihin aika ajoin, uskon silti säilyttäväni malttini aika hyvin. Itsetunto on niin monitahoinen asia, että siihen en ota kantaa tässä yhteydessä. Siitä kyllä voisi kirjoittaa kirjan ja onkin kirjoitettu, mutta asian pohtiminen lyhyesti antaa juuri sellaisille tahoille aseet käteen, jotka haluavat loukata ja viiltää, mutta eivät kykene keskustelemaan.
Mun mielestä oma itsetunto on silloin hyvä kun siihen ei kiinnitä mitään erityistä huomiota. Jos on tarve pohtia tai yrittää määritellä sitä, ei kaikki ole ihan kohdallaan.
mitä tähän kysymykseen vastaisin, mutta sinä muotoilit puolestani.
Mun itsetunnon määrittää se että olen minä. Enkä pohdi itseäni koko aikaa.
EI kuulu luonteenpiirteisiini. Joskus vain teen ignoret vähäksi aikaa lokailijoille. Näin siis livessä. Täällä on aivan samantekevää tuleeko lokaa tai ei. Loanheittoon vastaaminen on tosin ajankulullisesti antoisaa. Parhaat tyypit eivät mielestäni ole siistejä keskivertoja, vaan persoonia, joilla on niin hyviä kuin huonojakin päiviä,
Taas minä tykkäsin vastauksestasi ; )
Eipä ole minullakaan tapana poskea kääntää. Annan samalla mittalla takaisin. On ihmisiä jotka, muka loukkaantuvat ja syyttelevät vaikka itse ovat kerjänneet verta nenästä.
varsinkin naisia, jotka haastavat riitaa jossain sivussa esim. työpaikalla ja yrittävät saada toisen käyttäytymään idioottimaisesti, siis henkilön joka on aina yleensä viileän asiallinen, jotta voisi mennä sitten kertomaan muille työkavereille, kuinka se sanoi hänlle että painu v:tuun jos saisi ärsytettyä kunnolla. Ja takuulla ei kertoisi mitä itse ensin sanoi ja kuinka ärsytti tahallaan.
En ole kohdannut livessä enkä työssäni moisia ongelmia joten en osaa sanoa juuta enkä jaata.
mistä Reilujen Kerhossa on kysymys. "Live and let live" eikä "Anna kaikkien kukkasten kukkia"
Ehkä haparoiden tiivistetty, mutta sinnepäin. Täytyy olla paikka, jossa kirjoittaja saa olla välillä ihminen, ei pelkkä nikki.
ollut onnekas. Et varmaankaan ole ollut sitten missään naisvaltaisessa työpaikassa julkisella sektorilla.
En tiedosta itsetunnossani olevan puutteita, jos kirjoitan jostain asiasta , todella tiedän tämänpäivän päivitetyn mukaan en kuin joskus vuosi ja lapio on ollut!
Vain hölmö antaa itseään haukkua ja posken kääntö on per***ä, ihmisen on osattava myös puolustautua niin hyvässä kuin pahassakin.
Muiden riitoihin en lusikkaani pistä, mutten anna silmillenikään hyppiä en täälä kuin en livessäkään.
Minun ei tarvitse.
Veetuilla voi myös fiksusti, ja sekös toista osapuolta raivostuttaa....se on parhautta!!!!