Onko mitään enää tehtävissä?

Tilanteemme on melko tyypillinen: nainen (minä) haluaisi kihlautua ja mennä aikanaan naimisiin, koska onhan seurustelusuhdetta ja avoliittoa takana jo useampi vuosi. Toki on miljoona muutakin syytä, mutta yritän esittää asiat mahdollisimman pelkistetysti. Mies ei halua.

Olemme keskustelleet aiheesta useaan kertaan ja sain yllätyksekseni kuulla, että mies oli suunnitellut kihlautumista siinä vaiheessa, kun olimme seurustelleet kaksi vuotta. Kihlautumisinnokkuus hävisi kuitenkin ymmärrettävästi, sillä olin siinä vaiheessa erittäin epävarma suhteestamme, olin riidanhaluinen ja ilkeä. No, nyt usean vuoden jälkeen olen vakuuttunut siitä, että suhde on sitä mitä haluan. Minulla kesti siis useampi vuosi huomata asia. Ikävää, mutta totta. Meillä menee kaikin puolin hyvin, mutta mies ei ole kovin innostunut kihlautumisesta tai naimisiinmenosta. En syytä asiasta muuta kuin itseäni ja omaa typerää ja riidanhaluista käytöstäni silloin vuosia sitten. Eipä tässä ole kai muita vaihtoehtoja kuin elellä avoliitossa, koska ei ole tietenkään mitään mieltä pakottaa ketään kihloihin.

Meillä on mennyt seurustelun vaiheet ihan eri tahtiin, kohtalokasta kyllä: kahden vuoden seurustelun jälkeen mies oli valmis sitoutumaan, kun taas minuun iski juuri silloin sitoutumiskammo ja suhteen kyseenalaistaminen. Nyt viiden vuoden jälkeen minä olisin valmis, kun taas miehelle on tod. näk. jäänyt kammo edellisestä kerrasta.