Nyt ahistaa... Se että oon saanut ahdettua tällä viikolla suuhuni vaikka mitä enkä ole päässyt sitä kuluttamaan, influenssasta johtuen! On myös tämä joulukuu muutenkin mennyt vähän liialla syömisellä:/
Tiedän syödessäni että aina voin aloittaa sen ruoan kanssa taistelun ja kalorien laskemisen, mutta nyt alkoi pelottaa jos en enää pystykään siihen!
Alimmillaan bmi on ollu 16.8, nyt 20. Silti kropasta näkyy ja TUNTUU ylimääräinen vaikka olen saanutkin paljon myös lihaksia. Liikun päivässä koiran kanssa n.3 h ja työ myös todella kuluttavaa. Kerran viikossa käyn lisäks salilla ja uimassa, mutta silti olo eioo se sama kevyt mikä anoreksian aikaan oli. Tällä hetkellä sairaus on vain pään sisällä eikä välttämättä näy ulospäin.
Niinpä päätin että huomisesta alkaen päivän kalorit max. 500 kcal, ainakin viikon ajan ja kahvia niin paljon kuin haluaa. Sen jälkeen 1000 kcal päivässä. Ja mahdollisimman vähän hiilareita. Painoa en ala edes tarkkailemaan, alkaa ahistamaan enemmän. Mut överiks ei saa vetää.
Kirjoitin vain siksi että on ainakin mustaa valkoisella (ja saattaa saada ehkä kommenttejakin:)
Tiedän syödessäni että aina voin aloittaa sen ruoan kanssa taistelun ja kalorien laskemisen, mutta nyt alkoi pelottaa jos en enää pystykään siihen!
Alimmillaan bmi on ollu 16.8, nyt 20. Silti kropasta näkyy ja TUNTUU ylimääräinen vaikka olen saanutkin paljon myös lihaksia. Liikun päivässä koiran kanssa n.3 h ja työ myös todella kuluttavaa. Kerran viikossa käyn lisäks salilla ja uimassa, mutta silti olo eioo se sama kevyt mikä anoreksian aikaan oli. Tällä hetkellä sairaus on vain pään sisällä eikä välttämättä näy ulospäin.
Niinpä päätin että huomisesta alkaen päivän kalorit max. 500 kcal, ainakin viikon ajan ja kahvia niin paljon kuin haluaa. Sen jälkeen 1000 kcal päivässä. Ja mahdollisimman vähän hiilareita. Painoa en ala edes tarkkailemaan, alkaa ahistamaan enemmän. Mut överiks ei saa vetää.
Kirjoitin vain siksi että on ainakin mustaa valkoisella (ja saattaa saada ehkä kommenttejakin:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oli nyt pakko vastata, kun tuon sun viestis perusteella kuulostat olevan ihan samassa tilanteessa kuin minä. Siis alimmillani BMI ollut vaan 19 paikkeilla, eli ei edes alipainoinen, eikä mulla siten varmaan anoreksiaakaan ole, mut todella nopeesti oon laihtunu näihin lukemiin. Tai siis siihen 19, nyt oon viikon vaan laiskotellu ja ajatellu alottavani taas kaloreiden laskemisen tarkemmin aina sit huomenna, enkä edes uskalla pariin päivään käydä vaa'alla.. En tajua mikä muhun on mennyt. Päätin myös että huomisesta alkaen (nyt tosissaaan) vaan max. 200 kcal päivässä 3 tai 4 päivää ja sit taas pääsen siihen ihanaan terveellisyyden- ja kontrollintunteeseen ja kaikki helpottuu, kun ei enää edes tee mieli tällä tavalla alkaa mässätä ja heittää kaikkea tehtyä työtä hukkaan.
Siis olen luultavasti väärällä palstallakin, koska enemmän sairastan bulimiaa, mutta lähikuukausina oksentelu ja syöminen vähentynyt ja paino laskenut nopeasti, joten tulin sitten tännekin palstalle vierailemaan. Paitsi että nyt tämän mässäys-viikon takia pelkään jo aivan päinvastaista BED:täkin.
Siis tosiaan ei meillä sillä tavalla ole sama tilanne, mutta itsekin puhuit huonosta joulukuusta, turhautumisesta ylimääräisistä kuluttamattomista kaloreista, pään sisäisestä sairaudesta ja huomenna alkavasta petraamisesta, niin siten sama tilanne.
Tsemppiä
Ja suuri osa nopeasta "lihomisestahan" on nesteitä ja lähtee helposti.
Mielestäni ei ole tärkeää mille palstalle kirjoittaa! Kunhan saa vain vaihdettua ajatuksia ja purkamaan hieman omaa oloaan:) Yleensä olen laittanut viestejä sh:n puolelle, mutta pohdiskeltuani omia asioitani olen tullut siihen tulokseen että anoreksiaa olen sairastanut enkä ole siitä päässyt vieläkään... Ihannoin ana-elämäntyyliä ja se on enemmän tai vähemmän myös osana omaa elämääni. Tosiaan tällä viikolla BED-ajatukset ovat olleet minunkin mielessäni ja haluan eroon niistä! Ehkä kaiken tuon kontrolloinnintunteen saaminen on aluksi vaikeaa, koska sen jälkeen kun sairastuin en ole vasta kuin nyt anatanut itselleni lupaa mässäillä. Joten en muista edes miten motivoin silloin itseni.
En ole päässyt mitenkään "huonoon kuntoon" mutta ne muutamat ylimääräiset vaan ahdistavat! Ja toivottavasti ne nyt pari päivää auttaa kalorien lakemisessa ja sitten on helpompaa.
Kiitos vastauksesta, ja jaksamisia
Aika saman tapaisesti on mullakin mennyt. Pienimmilläni bmi vähän alle 17 ja nyt 18 ja jotain. En edes ole uskaltanut käydä vaaalla muuta kun hoidossa pakotettuna, ja sillon oli 18, nyt ehkä ihan pikkusen enemmän. Haluan kans taas pienemmäksi. Tavoite on todella pieni, jos 14 pääsisin...
Niin tarkoitus oli rohkaista ja lohduttaa. Olen nyt muutaman päivän syönyt todella vähän ja tänään huomasin, ettei enää edes tee mieli herkkuja. Eli kyllä siihen nopeasti pääsee kiinni, kun vaan ensi löytää voimaa aloittaaa. Tsemppiä meille kaikille!