Kummi pettymys

Muistathan olla itsekin kiinnostunut kummitädin asioista etkä puhu vain omista asioista ja lapsesta?
Tilanne vaatii molemminpuolista ymmärrystä ja joustoa, eikä erilaisen elämäntilanteen tarvitse olla ongelma. Ikävä kyllä joillakin perhe-elämä laittaa pään niin pyörälle, ettei osata muusta enää puhuakaan. Onhan se selvää, ettei lapseton ihminen jaksa koko ajan keskustella vain lapsista (edes kummilapsesta). Luulisi myös, että vanhemmatkin haluavat puhua välillä muustakin.
Töissäkin on näitä ihmisiä, jotka selittävät koko ajan lapsiensa tekemisiä, sanomisia, leikkejä ja kaikkea lapsiin liittyvää. Siihen kuluu sitten tauot ja osa työajasta, ja kun yrität tehdä oman työsi työkaveri selittää vieressä lastensa tekemisiä. Tottakai saa kertoa omista asioista, mutta pitäisi olla sen verran tilannetajua, että ymmärtää ettei kaikkia voi kiinnostaa vieraat lapset joita ei ole koskaan edes tavannut.
Tottakai kummin voi odottaa olevan kiinnostunut lapsesta. Mutta voisiko sellainen olla mahdollista, että nämä lapsettomat kaverisi eivät yksinkertaisesti osaa olla lasten kanssa luontevasti? Ehkä se ei ole välinpitämättömyyttä pelkästään, vaan juuri tuota osaamattomuutta. Ei lasten kanssa olo luonnistu kaikilta hetkessä, jos ei ole aikaisemmin ollut lasten kanssa tekemisissä paljoakaan.

Eipä koskenut kenenkään anoppia tai hänen kohtauksia tämä juttu. Eikä kenenkään mielenmukaan tanssimista. Et näköjään osannut lukea koko jutusta sen siältöä.

kiinnostus... kirjoitti:

Muistathan olla itsekin kiinnostunut kummitädin asioista etkä puhu vain omista asioista ja lapsesta?
Tilanne vaatii molemminpuolista ymmärrystä ja joustoa, eikä erilaisen elämäntilanteen tarvitse olla ongelma. Ikävä kyllä joillakin perhe-elämä laittaa pään niin pyörälle, ettei osata muusta enää puhuakaan. Onhan se selvää, ettei lapseton ihminen jaksa koko ajan keskustella vain lapsista (edes kummilapsesta). Luulisi myös, että vanhemmatkin haluavat puhua välillä muustakin.
Töissäkin on näitä ihmisiä, jotka selittävät koko ajan lapsiensa tekemisiä, sanomisia, leikkejä ja kaikkea lapsiin liittyvää. Siihen kuluu sitten tauot ja osa työajasta, ja kun yrität tehdä oman työsi työkaveri selittää vieressä lastensa tekemisiä. Tottakai saa kertoa omista asioista, mutta pitäisi olla sen verran tilannetajua, että ymmärtää ettei kaikkia voi kiinnostaa vieraat lapset joita ei ole koskaan edes tavannut.
Tottakai kummin voi odottaa olevan kiinnostunut lapsesta. Mutta voisiko sellainen olla mahdollista, että nämä lapsettomat kaverisi eivät yksinkertaisesti osaa olla lasten kanssa luontevasti? Ehkä se ei ole välinpitämättömyyttä pelkästään, vaan juuri tuota osaamattomuutta. Ei lasten kanssa olo luonnistu kaikilta hetkessä, jos ei ole aikaisemmin ollut lasten kanssa tekemisissä paljoakaan.

Lue lisää

Ei missään vaiheessa lukenut että aloittaja ei olisi ollut kiinnostunut lapsen kummien asioista. Sekä puhuisi vain koko ajan omista asioistaan muille heitä kuuntelematta.

... kirjoitti:

Eipä koskenut kenenkään anoppia tai hänen kohtauksia tämä juttu. Eikä kenenkään mielenmukaan tanssimista. Et näköjään osannut lukea koko jutusta sen siältöä.

Aloittaja kirjoitti:
"Ymmärrän kyllä että perhe elämä ja työmaailma ovat hieman eri palneetoilla. Eivätkä nyt kohtaa tässä tapauksessa, mutta silti. Ja ei ole juuri nyt aikuisillakaan keskenään puheen aiheita, kun ei ura ihmisiä kiinnosta että miten meillä nukutaan tai kakataan pottaan."
Miksi ette voi puhua PÄÄASIASSA niistä samoista asioista mistä puhuitte aikaisemmin, ns. teidän jutuista?Jos ei osaa puhua kuin omasta lapsesta, niin ei ihmekään jos toisia alkaa ärsyttää ja välit etääntyy.
Ja mielestäni jos kolmekin kertaa käy katsomassa lasta vuoden aikana, on sekin jo kohtuullisesti. Synttäreiltä poisjääminen on kyllä toisen kaverin suhteen aika paha miinus, mutta oliko hänellä joku hyvä syy siihen? Mielestäni hyvän syyn takia voi olla pois,jos kuitenkin tulee mahd pian synttäreiden jälkeen tai ennen synttäreitä käymään.
Olen itse kahden lapsen kummi, ja ei kyllä monikaan kummi leiki lapsen kanssa kuvailemallasi tavalla. Kenenkään tapauksessa en usko että se on välinpitämättömyyttä, vaan osaamattomuutta olla lasten kanssa. Juuri ne jotka ovat itse äitejä/isiä osaavat leikittää lasta tai ovat muuten olleet lasten kanssa tekemisissä. Ehkäpä voisit "ohjata" kummeja leikkiin lapsen kanssa, niin että leikkisitte yhdessä porukalla niin kummit pääsisivät paremmin mukaan juttuun.

kiinnostus... kirjoitti:

Aloittaja kirjoitti:
"Ymmärrän kyllä että perhe elämä ja työmaailma ovat hieman eri palneetoilla. Eivätkä nyt kohtaa tässä tapauksessa, mutta silti. Ja ei ole juuri nyt aikuisillakaan keskenään puheen aiheita, kun ei ura ihmisiä kiinnosta että miten meillä nukutaan tai kakataan pottaan."
Miksi ette voi puhua PÄÄASIASSA niistä samoista asioista mistä puhuitte aikaisemmin, ns. teidän jutuista?Jos ei osaa puhua kuin omasta lapsesta, niin ei ihmekään jos toisia alkaa ärsyttää ja välit etääntyy.
Ja mielestäni jos kolmekin kertaa käy katsomassa lasta vuoden aikana, on sekin jo kohtuullisesti. Synttäreiltä poisjääminen on kyllä toisen kaverin suhteen aika paha miinus, mutta oliko hänellä joku hyvä syy siihen? Mielestäni hyvän syyn takia voi olla pois,jos kuitenkin tulee mahd pian synttäreiden jälkeen tai ennen synttäreitä käymään.
Olen itse kahden lapsen kummi, ja ei kyllä monikaan kummi leiki lapsen kanssa kuvailemallasi tavalla. Kenenkään tapauksessa en usko että se on välinpitämättömyyttä, vaan osaamattomuutta olla lasten kanssa. Juuri ne jotka ovat itse äitejä/isiä osaavat leikittää lasta tai ovat muuten olleet lasten kanssa tekemisissä. Ehkäpä voisit "ohjata" kummeja leikkiin lapsen kanssa, niin että leikkisitte yhdessä porukalla niin kummit pääsisivät paremmin mukaan juttuun.

Lue lisää

Kun nimen omaan pääasiassa puhutaan samoista asoista kun ennen, ei siitä ollutkaan kyse. Vaan siitä että kumpikaan ei kysy missään vaiheessa keskustelua että mitä lapselle kuuluu. Eikä ole kiva ruveta toitottamaan lapsen kuulumisia jos ei keskustelu siihen mitenkään käänny, ylitse muiden puheiden. Enkä tarkoittanut että kummin tehtävä olisi tulla leikkimään tms lapsen kanssa, vaan sitä että tavara roju ja rompe ei ole se pääasia. Kyse on enemmänkin lasnäolosta tavalla tai toisella.

... kirjoitti:

Kun nimen omaan pääasiassa puhutaan samoista asoista kun ennen, ei siitä ollutkaan kyse. Vaan siitä että kumpikaan ei kysy missään vaiheessa keskustelua että mitä lapselle kuuluu. Eikä ole kiva ruveta toitottamaan lapsen kuulumisia jos ei keskustelu siihen mitenkään käänny, ylitse muiden puheiden. Enkä tarkoittanut että kummin tehtävä olisi tulla leikkimään tms lapsen kanssa, vaan sitä että tavara roju ja rompe ei ole se pääasia. Kyse on enemmänkin lasnäolosta tavalla tai toisella.

Lue lisää

Mitä 2-vuotiaalle nyt voi kuulua? Luulen, että kiinnostus kummilapsen kuulumisia kohtaan voi avautua vasta vähän myöhemmin. Noin pientä ei vaan kaikki aikuiset koe vielä henkilönä, jonka kuulumisia kysellään.....
Itse kun kysyn siskoltani mitä hänen samanikäiselle pojalleen kuuluu, vastaus on yleisesti luettelo flunssista ja korvatulehduksista tai siitä miten hellyttävästi tämä tarinoi. Nämä jutut tuntuu monesti juuri vahemmille merkityksellisiltä, mutta lapseton ei juuri kiinnostu.

Saa toki olla pettynyt. Naurettaavaa silti ottaa ylimielistä asennetta toisiin, koska heillä on elämäntilanne vaan toinen. Ja kyllä tässä se vanhemman valinta on ratkaisevaa. Kantaa sitten myös vastuun tästä valinnastaan, eikä syyllistää vain muita.

AP:llä tuntuu olevan vain tarkoitus loukata lisäämällä kummeja ja muka ilmoittamalla tästä alkuperäisille. Katkeran ja ilkeän ihmisen kommentti. Mutta hei, lasten tekeminen näyttää vaikuttavan naisiin näin.