1. Käykö lattiakaapelille oma lattia- ja huonetermostaaatti sekä kattolämmitykselle oma huonetermostaatti Vai kannattaako kytkeä kaikki yhden termostaatin taakse?
2. Onko kenelläkään kokemuksia P-säätimestä, toimisiko osittainvaraavassa lämmityksessä ulkoilman kanssa?
3. Onko muita linkkejä tehonlaskentaan niin kuin Enstolla on?
Tässä nyt muutama kysymys joihin tarvisin kokemuksen omaavia vastauksia. Kiitos
2. Onko kenelläkään kokemuksia P-säätimestä, toimisiko osittainvaraavassa lämmityksessä ulkoilman kanssa?
3. Onko muita linkkejä tehonlaskentaan niin kuin Enstolla on?
Tässä nyt muutama kysymys joihin tarvisin kokemuksen omaavia vastauksia. Kiitos
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos lattiamateriaali sallii, niin pelkkä lattialämmitys ja Devireg 550-termostaatti toimii paremmin ja on edullisempi kuin yhdistelmä.
Jos on ongelmapinnoite, niin 30% tehosta kattoon ja loput lattiaan. Ohjaisin yhdellä em. termostaatilla. Tehot lasketaan tutkimalla kaikkien lämpöä vievien pintojen U-arvot, yli vaikuttava lämpötilaero ja pinta-ala, mistä lämpö kulkee. Ilmanvaihdosta on tutkittava paljonko on litroja sekunnissa lämmitettäväksi ja millä lämpötilaerolla. Huomaa, että tuloilmaräppänöillä sisään tulevaa ilmaa lämmitetään 50 astetta keskeisessä Suomessa. Jos on LTO-laite, niin tulevalle ilmalle on laskettava 5-10 asetta lämmitystä huoneessa.
Laskenta on simppeli juttu, jos on teknisesti vähänkään suuntautunut.
Lattian tehoksi ei voi valita nettotehoa, koska pakkasen kiristymistilanteessa laatan peruslämmön on voitava nousta asteella kahdella tunnissa. Pitää olla ylimäärää. Mutta ei liikaa, koska sitten suurenee pääsulake.
Oletko ajatellut teettää oikeaa lämmityslaskentaa? Oikeaa lämmityslaskenta ei sitten ole se, että lasketaan 120W/m2 tehoa, kuten vieläkin löytyy esimerkiksi Devin opuksesta. Tuollaiset tehot ovat sopivia 70-luvun taloissa, joissa oli pakkasilma sisään huippuimurilla-ilmastointi jos oli.
http://www.ensto.com/www/finnish/index/kodin_sahkoistys/lammitus/ssuunnitelu/mitoitus.html
Tuossa Enston sivulla on asiaa. Minä en kuitenkaan käyttäisi nykytalossa 1,5-kertaistakaan tehoa nettotarpeeseen nähden vaan 1,3-kertaista. Devireg 550 huomioi kyllä paksunkin (jopa 20 senttiä)laatan hitauden kokemukseni mukaan aivan erinomaisesti.
kommentista... Täytyy tutustua paremmin Deviregin toimintaan ja ajattelin laskea itse vielä lämmitys tehot kyseisellä tavalla, mutta varmuuden vuoksi teetän lämmityslaskennan vielä muualla, että saan varmuuden asiaan. Tämä sen vuoksi että joudun myöhemminkin vastaavien lämmitys muotojen kanssa tekemisiin.
Mutta kokemus se on näköjään valttia!