Äitimuorin kanssa eilen ihmeteltiin ettei suvussamme tosiaan kukaan polta tupakkaa.
Useimmat ovat kokeilleet, mutta siihen se sitten on jäänytkin.
Tuli puheeksi ukkini Emil s.1889. Hän oli ankara tupakkimies, sota-aikana kuulemma opetellut, edeltävänä aikana ei kuulemma polttanut. Syykin on selvä.
Hän toimi jatkosodassa KEKIN, eli kaatuneiden kokoamispaikan hepokuskina. Eli hän kokosi eturintamalta kuolleet sotilaat taaemmaksi arkutettavaksi, eivätkä ne kaikki olleet eilen kuolleita.
Vuatteita pit koittoo nostella, ku jäsenet ol jo nii pehmeitä, ukin sanottiin kertoneen.
Sitten ruumiskasan päälle istumaan ja hevoselle merkki lähdöstä.
Pakko oli laittaa tupakaksi, odööri ei ollut kai ihan niitä parhaita...
Useimmat ovat kokeilleet, mutta siihen se sitten on jäänytkin.
Tuli puheeksi ukkini Emil s.1889. Hän oli ankara tupakkimies, sota-aikana kuulemma opetellut, edeltävänä aikana ei kuulemma polttanut. Syykin on selvä.
Hän toimi jatkosodassa KEKIN, eli kaatuneiden kokoamispaikan hepokuskina. Eli hän kokosi eturintamalta kuolleet sotilaat taaemmaksi arkutettavaksi, eivätkä ne kaikki olleet eilen kuolleita.
Vuatteita pit koittoo nostella, ku jäsenet ol jo nii pehmeitä, ukin sanottiin kertoneen.
Sitten ruumiskasan päälle istumaan ja hevoselle merkki lähdöstä.
Pakko oli laittaa tupakaksi, odööri ei ollut kai ihan niitä parhaita...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Että tuntui pahalta istua aseveljien ruumiiden päälle, kun niiltä pusertui ilmat keuhkoista. Mutta sota ei kysele etiikkaa. Jossain oli hevosmiehenkin istuttava.
Ol kulemma helepompaa, ku ne ol jiätynä.
Ka. kuka käs pystyy, kuka mitennii.
Jotennii ne vaan pit siihen rekkee sovitella.
Eihä siinä mittää, jonkuha se piti tehä sekkii työ.
Nuoret Lotat minnuu siälitti. Kun ne siinä riihessä sulattel niitä vainajjii.
Ka, ku ruumis sullaa vaikka käs ylläällä, sehän tulla kopsahtaa alas, ei se oo mukavoo kuunneltavoo...