Näissä keskusteluissa on näköjään useesti unohdettu se tosiasia,että eihän iällä ole mitään merkitystä siihen,onko hyvä äiti.Tärkeintä on kai se,että jokainen tekee lapsensa kanssa parhaansa ja yrittää olla se maailman paras äiti,muuta ei tarvita.
En itse suosittelisi ketään hankkimaan lapsia alle 18-vuotiaana ja nykyään on niin hyvät ehkäisyvälineet,ettei niitä lapsiakaan pitäisi niin vain vahingossa tulla.Mutta jos raskaaksi sattuu tulemaan,niin sen jälkeen on tietysti tärkeintä se,että tosiaan yrittää parhaansa ja ajattelee aina oman lapsensa parasta.Silloin on enää turha jossitella,että jos asiat olisikin menneet toisin,vaan sitten pitää keskittyä siihen uuteen elämään pienen lapsen äitinä.
Äitejä on niin monenlaisia,että on aivan turha spekuloida sitä,minkälainen äidin kuuluu olla tai minkä ikäinen.Lapsia huostaanotetaan mitä erilaisemmilta äideiltä ja yleensä syyt ovat moninaiset.Ikinä ei pelkkä ikä ole syynä eikä sen takia edes mietitä lapsen pois ottamista.Huostaanotto on sitä paitsi se kaikista viimeisin toimenpide,joten syitä täytyy tosiaan olla paljon ja sitä edeltää aina vuosien seuranta ellei sitten ole tehty hätähuostaanotto jostain kiireellisestä syystä.
Nuoria ensisynnyttäjiä tarkkaillaan enemmän,koska usein pelätään,että he eivät jaksa tai että nuoruuden kiusaukset vie voiton lapsen kasvattamisesta ja lapsi jää taka-alalle nuorten äitien itse vain bailatessa.Jaksamisen puutetta on kuitenkin eri ikäisillä äideillä.Eikä bailaaminenkaan ole kiellettyä äideiltä.Vaikka uusi rooli olisikin äidin rooli,ei sitä tarvitse omaa elämäänsä kuitenkaan unohtaa.Se on sitten eri asia,että onko lapsen parasta ajateltu silloin,kun pieni äitiään eniten tarvitseva lapsi viettää kaikki viikonloput hoidossa äidin viilettäessä baanalla.Kohtuus siis kaikessa.
Itse olisin vasta nyt valmis äidiksi,olen 26-vuotias,avioliitossa,vakituisessa työssä jne.Olen yöjuossut juossut,bailannut tarpeeksi ja olen sinut itseni kanssa.Tiedän mitä elämältä haluan.Lasta olen juuri alkanut yrittää ja toivon siinä pian onnistuvani.En kuitenkaan ole sitä mieltä,että olisin sen parempi äiti ikäni takia kuin joku toinen 15-vuotiaana,en vain itse olisi silloin ollut vielä valmis.
Ne jotka haluavat lapsen nuorena ja siihen myös ryhtyvät ovat tehneet oman valintansa ja sitähän tämä elämä on...valintojen tekemistä,kukin tekee omat valintansa ja niihin ei ole muilla sanomista.Toiset haluavat lapsen vasta lähempänä 40 vuotta,mutta eipä siihenkään ole kenelläkään sanomista.Aina kaikkeen ei voi itse vaikuttaa ja tapahtuu asioita,joille ei voi mitään,mutta ehkäpä kaiken silloin kuuluukin mennä niin.
Kukin taaplaa tyylillään!
En itse suosittelisi ketään hankkimaan lapsia alle 18-vuotiaana ja nykyään on niin hyvät ehkäisyvälineet,ettei niitä lapsiakaan pitäisi niin vain vahingossa tulla.Mutta jos raskaaksi sattuu tulemaan,niin sen jälkeen on tietysti tärkeintä se,että tosiaan yrittää parhaansa ja ajattelee aina oman lapsensa parasta.Silloin on enää turha jossitella,että jos asiat olisikin menneet toisin,vaan sitten pitää keskittyä siihen uuteen elämään pienen lapsen äitinä.
Äitejä on niin monenlaisia,että on aivan turha spekuloida sitä,minkälainen äidin kuuluu olla tai minkä ikäinen.Lapsia huostaanotetaan mitä erilaisemmilta äideiltä ja yleensä syyt ovat moninaiset.Ikinä ei pelkkä ikä ole syynä eikä sen takia edes mietitä lapsen pois ottamista.Huostaanotto on sitä paitsi se kaikista viimeisin toimenpide,joten syitä täytyy tosiaan olla paljon ja sitä edeltää aina vuosien seuranta ellei sitten ole tehty hätähuostaanotto jostain kiireellisestä syystä.
Nuoria ensisynnyttäjiä tarkkaillaan enemmän,koska usein pelätään,että he eivät jaksa tai että nuoruuden kiusaukset vie voiton lapsen kasvattamisesta ja lapsi jää taka-alalle nuorten äitien itse vain bailatessa.Jaksamisen puutetta on kuitenkin eri ikäisillä äideillä.Eikä bailaaminenkaan ole kiellettyä äideiltä.Vaikka uusi rooli olisikin äidin rooli,ei sitä tarvitse omaa elämäänsä kuitenkaan unohtaa.Se on sitten eri asia,että onko lapsen parasta ajateltu silloin,kun pieni äitiään eniten tarvitseva lapsi viettää kaikki viikonloput hoidossa äidin viilettäessä baanalla.Kohtuus siis kaikessa.
Itse olisin vasta nyt valmis äidiksi,olen 26-vuotias,avioliitossa,vakituisessa työssä jne.Olen yöjuossut juossut,bailannut tarpeeksi ja olen sinut itseni kanssa.Tiedän mitä elämältä haluan.Lasta olen juuri alkanut yrittää ja toivon siinä pian onnistuvani.En kuitenkaan ole sitä mieltä,että olisin sen parempi äiti ikäni takia kuin joku toinen 15-vuotiaana,en vain itse olisi silloin ollut vielä valmis.
Ne jotka haluavat lapsen nuorena ja siihen myös ryhtyvät ovat tehneet oman valintansa ja sitähän tämä elämä on...valintojen tekemistä,kukin tekee omat valintansa ja niihin ei ole muilla sanomista.Toiset haluavat lapsen vasta lähempänä 40 vuotta,mutta eipä siihenkään ole kenelläkään sanomista.Aina kaikkeen ei voi itse vaikuttaa ja tapahtuu asioita,joille ei voi mitään,mutta ehkäpä kaiken silloin kuuluukin mennä niin.
Kukin taaplaa tyylillään!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.