kertokaa muutamin sanoin, parilla lauseella max, mikä teitä todella masentaa, anonyymisti.
kysely kaikille
kurrettaja
38721
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Minua masensi vaikeasti ja hoidolle resistentisti kofeinismi yli 20 vuotta, ei masenna enää.
http://qmies.blogit.fi/
Tunne siitä, että ei ehdi tekemään mitään.
yhteiskunnan ja ympäristön asettamat paineet ja jatkuva stressi
Elämän päämäärättömyys.
Allekirjoitan.
Mua masentaa toimimaton parisuhde josta on niiiiiiin vaikea irtautua, vaikka tietää että suhde kun loppuu niin loppus ongelmatkin..Mua lähinnä siis masentaa mun miehen suhde toiseen ihmiseen, jonka vuoksi siis olen masentunnu ja tiedän että parasta itseni kannalta olis nyt vaan lähteä ja vikkelään ihan ihkaomaan kotiin..
muilla ihmisillä on asiat paremmin.
........masentaa- se ettei sille voi mitään, kun markkina- ym. voimat jyllää........ja sekin että toiset näyttää kestävän tämän kaiken niinkuin ei mitään...........olen jo pudonnut kelkasta, ja se on se viimeinen niitti.
Sairaudet ja kivut, kun mistään ei saa mitään apua, toisin sanoen tämä suomalaisen terveydenhoidon välinpitämättömyys.
Se etten kelpaa mihinkään, olen arvoton enkä koskaan tarpeeksi hyvä millään tapaa ja olen täysin yksin.
Minua masentaa koko elämä. Tuntuu, että mikään asia ei ole kunnossa, eikä mistään saa iloa.
Monta syytä: perinnölliset tekijät, traumaattinen lapsuus ja nuoruus, lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, myöhemmin työpaikkakiusaaminen, yksinäisyys, arvottomuuden ja kelpaamattomuuden tunne, huono itsetunto...
Täsmälleen sama kehityshistoria listan osalta.
kuin olisin lukenut omaa historiaani!!! Voin vain lisätä tähän vuodatukseen äitini syövän joka on levinnyt niin ettei taida hoidot auttaa. Tänään käytiin kahestaan hankkimassa peruukki syöpähoitojen jälkeen. Oli aika ahdistavaa nähdä oma ÄITI kaljuna kun kampaamossa ajettiin viimeisetkin haivenet jotka olivat jäljellä... Kaiken sen lisäks mun muut veljet tappelee jo perinnöstä... Mitä vielä voi lisää kokea???
Fyysisetkin sairaudet voivat masentaa, sekä omat että läheisten. Minun äitini on sairastanut pitkään, mutta ei syöpää vaan muuta. Voimat heikkenee vähitellen. On hirveää katseltavaa sivusta. Mutta ei voi tehdä mitään, kun kuunnella jos toinen haluaa puhua. Voimia sinulle, yritetään jaksaa kaikesta huolimatta!
ero, minulle hyvin rakkaasta ihmisetä
Elämä on samaa rutiinia ilman läheisyyttä päivästä toiseen.
Tavoitteettomuus, elämänvoiman puute ja kyvyttömyys pilkkoa tekemiset päivän kunnon mukaisiksi.
se etten osaa ottaa vastuuta omasta elämästäni. en tiedä mitä haluan!!
-kaikki on näyttäisi olevan paskaa.
-mistään ei tunnu saavan aitoa iloa.
-aloitekyvyttömyys
-rohkeuden puute
-toisten ilo tuhoavana voimana
-elämän järjettömyys
-vihamiesten menestys
-kouluajan traumat
-oma heikkous
-kaikki on paskaa
-pitäisi olla onnellinen, mutta en ole
Ei yhtään mikään kun Efexor vasaroi päässä. Muuten masentaisi riittämättömyyden tunne (joka ei ole edes totta).
Vaikea kysymys. Itse en oikein vielä tiedä, ehkä en koskaan.
Huono itsetunto. Joko ihan ansaittu, tai ainakin osittain epäreilun ympäristön aiheuttama.
Yliherkkyys. Ihmisten pahuus tuntuu aivan murskaavalta ja se tunne, ettei asialle voi tehdä mitään. Voimattomuus.
Masennustani ei aiheuttanut, mutta sitä on ylläpitänyt ja syventänyt huonot elintavat.
Ristiriita oman unelmoivan, luovan ja loppujen lopuksi positiivisen "oikean" minän ja tämän masennuksen luoman, kyynisen ja luovuttaneen välillä.
"Ristiriita oman unelmoivan, luovan ja loppujen lopuksi positiivisen "oikean" minän ja tämän masennuksen luoman, kyynisen ja luovuttaneen välillä."
Tuo ristiriita on aivan totta.
Positiivisen, eli realistisoivan minän, joka ei koskaan tyydy mihinkään, mitä joku muu vastaava ei ole koskaan realistisoinut.
Tämä on helvetin vaikeaa..
Yhteiskunnan vaatimukset, mieluisan työn/työympäristön löytäminen. Unettomuus.
olen jotenkin turta.. kaikki tunteet ovat kuin vaimennettuja.. esim. ilo ei ole aitoa, en enää naura. Ahdistus sen sijaan sietäisikin vaimentua..
Mua masentaa viiltely ,itse murha ajatukset ja koulukiusaaminen.
Empatiakyvyttömät ihmiset ja unelmien muuttuminen merkityksettömäksi.. esimerkiksi
Kun mikään ei kiinnosta. Jotkut harrastukset on ihan jees, mutta mikään "tärkeä" ei kiinnosta. Duuni, opiskelu, ne muutamat hyvänpäiväntutut. Teen duuniakin vain siksi, kun on pakko, tuskin koskaan oon aamulla herännyt että jipii, pääsee töihin.
vittumaiset, ilkeät ja ahneet ihmiset, jotka ei välitä muiden hyvinvoinnista pätkän vertaa tavallisessa arjessa ja globaalisti ottaen koko maapallo saastuu saastumistaan. Ärsyttää ihmisten tyhmyys, vähäjärkisyys, imbesillisyys... Ja heidän usko tulevien sukupolvien hyvään tulevaisuuteen, vaikka kaikki menee paskaksi silmien edessä. Senpä takia en tiedä haluanko lapsia tänne kärsimään, vaikka lapset lapsina on ihania.
Mikä mua masentaa: kaiken tyhjyys ja merkityksettömyys. Mitään ei ole.
"Käytännön elämän" ongelmia mulla ei oikeastaan ole. Koulutus onnistunut, työ ok, kavereita oman tahdon mukaan, mua ei käytetty hyväksi lapsena, ei pahoinpidelty, mulla ei ole alkoholiongelmaa, fyysinen terveys ok, jne... ... eli olen "masentunut ihan täysin aiheettomasti, vaikkei mulla edes ole ongelmia" - on joku joskus sanonut.
Katkeruus itteeni kohtaan. Itseviha ja inho, jonka toinen ihminen aiheutti käytökselläään.
Ympäristön asettamat paineet siitä et pitäs olla jotain, mutta en oo löytäny paikkaani täällä ..merkityksetöntä haahuilua...
- Suomalainen kulttuuri; jatkuvaa opiskelua ja työntekoa henkisen hyvinvoinnin äärirajoilla ja viikonloppuisin nollataan pää. Mikään muu ei Suomessa merkitse yhtä paljoa kuin koulutus ja armeija. "Olet sitä, mitä teet työksesi".
- Ahdasmieliset ja kateelliset ihmiset. Kateus myrkyttää mielen, miksi ihmiset ovat kateellisia ja purkavat sitä pään aukomisena ja muiden ilkeiden eleiden avulla muihin?
- Ahneus, itsestäänselvyys ja ahdasmielisyys; Ihmiset olettavat, että kaikki on heitä varten ja olemme etuoikeutettuja tällä planeetalla kaikkeen ja tekevät sen myötä mitä idioottimaisempia temppuja olettaen olevansa fiksuin olento koko eläinkunnassa.
- Traumaattinen nuoruus
- Yhteiskunnan ja median asettamat paineet ulkonäölle, elämän laadulle ja koko hemmetin "normaaliudelle"
- Läheisten ongelmat
- Oma ujous
Minua on vaivannut jo kauan sellanen 'paska' pakko-oire, että täytyy tehdä pakosti jokin liike jottei tapahtuis mitään kellekään, tai sitten jos teen jotain 'väärää' niin sitten tapahtuu jotain kauheaa tai joku esim. Jumala rankaisee minua. Ihan ihme juttu.
Siinähän se otsikossa jo tulikin.
Minun masennukseni johtuu syntymisestä minuksi niihin oloihin kuin synnyin.
jotkut syntyvät onnellisiksi. jotkut onnettomiksi.
FUCK!!! Olen sanonut äitillenikin monet kerrat ettei minun olisi pitänyt koskaan syntyäkään tähän maailmaan. Minkäs teet? Syytönhän MINÄ olen siihen!!! Paskaa kaikki...
Tällä hetkellä työttömyys, asunnottomuus, henkisesti sairaan läheisen nurkissa asuminen. kelan pv rahoilla eläminen, lasteni ja lapsenlapsen etäsuhde.