Keskellä maan
mustaa säkkiä
yö yllätti loistollaan
yhtäkkiä.
Lumi oli tullut;
kirkkaan valon
luonto sytyttää.
Vain jotkut hullut
sen ymmärtää.
Kuin lumihiutaleissa,
valoa ei toista.
Niin hohtavana loista
ei kaupungeissa.
mustaa säkkiä
yö yllätti loistollaan
yhtäkkiä.
Lumi oli tullut;
kirkkaan valon
luonto sytyttää.
Vain jotkut hullut
sen ymmärtää.
Kuin lumihiutaleissa,
valoa ei toista.
Niin hohtavana loista
ei kaupungeissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
täytyy tunnustaa, kuulun runosi hulluihin. Olet tee taas kerran uudistunut, runossasi oli uutta sykettä.
Lumi valaisee ihmeen lailla mustan maan ja tuntuu kuin päivä pitenisi tunneilla. Mukava että kuulut samaan lajiin, lumen valon ihmettelijöihin.
Runon poljento on varmaan poikkeava. Kun en tahtonut sada siitä mieleistä, karsin puolet pois. En tiedä paraniko.
maailma valaistui, kun saimme valkean vaikkakin
ohuen lumipeitteen.
Kiitos Tee tästä niin sopivasta Lusianpäivän runostasi.
Valoisa ja nautittava.
Lunta ei tarvita paljon maiseman muuttamiseen; jo härmä valaisee, kun on ollut pimeää.
En muistanut koko Lucian päivää, vaikka nimikin viittaa valoon. Sattui sopivasti lumen tulo. Ja runo.
Kiitos vastaksesta uskollinen ystäväni!
että kirjoittaja häiriintyy itse niin pahastei omasta aikaansaannoksestaan, siis sen virheistä, että häpeää ja haluaa poistaa. Mutta kun se ei onnistu, seuraava mahdollisuus on yrittää edes korjata vahinko. Tämä paikattu versio on sellainen.
Outo valo
Keskellä maan
mustaa säkkiä
yö yllätti loistollaan
yhtäkkiä.
Valo on tullut.
Kun luonto sytyttää,
vain jotkut hullut
sen ymmärtää.
Ei valoa toista
kaupungeissa
hohtavana loista
kuin lumihiutaleissa.
Tähtien valoa, pilvetön taivas maahan loistaa,
lumipeite sen tuhannesti kuin soittona toistaa,
Kuura on peittänyt tunturien koivut,
ja vitilumi valkoinen,
se eilinen,
aivan pilvien kaltainen,
se hiljaisuuden maahan tuo.
On maailma nyt ihmeellinen,
se on mustaa ja valkoinen,
pakkanen taivaalta timantteja tuo,
ne hiljalleen leijuu katselijan luo,
niin ja kuin kiusaten kutittaavat pienien kasvoja ja nenää.
ps, yksi runosi hullaanuttama hullu,
vain ihailee nyt jo pimeää lapin maisemaa
Olipa hieno vastausruno sinulta! Tunnen pientä häpeää, kun puhun pimeydestä ja valosta ihan eri leveysasteella kuin Lappi, jossa tiedetään mitä talvinen pimeys on. Tosin Lapissa ei ole tainnut hetkeen olla valon imevää mustaa maata, mikä on pimentänyt etelän alkutalven.
on kohtalaisen iso käsite ;])
ei sinun pidä tuntea pienintäkään häpeää,
runosi oli juuri sellaisenaan aivan miellyttävä.
Tuo lumi osaa kiertää täälläkin alueita,
esim, täällä aivan lähellä Jäämerta.
oli pitkään lumetonta ja todella pimeää.
Vaikka muualla siis meistä etelään oli jo lunta ollut kauan,
samoin järvet jäässä.
No nyt on meilläkin jäät ja lunta,
viime yönä tuli 20cm lisääkin , siis lunta .
Nyt on todella kauniit maisemat ja puut kuin postikorteista,
mutta valoa on kyllä hieman liian vähän.
Iloa ja sylin lämpöä sinne etelään,
T MTL