kun on tuntenut liian kauan, kaivannut, toivonut, uskonut, ei enää jaksa. Tulee täysi stoppi ja luulen, että minulla on nyt se. Mikään ei oikein tunnu miltään. Kai se on jonkinlainen suojamekanismi ettei ihan kokonaan uuvu.
Joskus
en odota mitään.
6324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
niin. tulee pettymys. ettei onnistunut saamaan sitä mitä halusi.
en minäkään jaksa enää. Olen eronnut, ja siitä selviäminen vie voimia ettei ehdi/ kiinnosta katsella tositarkoituksella ketään.
Ja ... nii.. on sydämessä eräs, mutta ikäero ja elämäntilanteet on niin erillaiset, että haaveeni hänestä on täysin naurettava.
Mut, haaveilla olen jaksanut aina, ja saan siitä voimaa tähän arkeen.
Kyl tää täst. Onneksi on ilon aiheita, oikeassa elämässä. Nämä palstat on ajan kulua...
mulla loppuu tupakat, toisitko sä lisää?
minulta tuo viesti. Eikä kyllä mikään muukaan noista näiden sivujen aloituksista.
Joskus täällä kaikkea kuvittelenkin, niin ei ollut myöskään minulta.
Tunteet on kyllä käyty läpi laidasta laitaan, paitsi vihaa en häntä kohtaan koskaan.
toisinaan on kyllä suvantokohtia, jolloin on tasaisempi olo.
Sitten se mylläys taas alkaa.
Makua.