Tuli perintö, nyt olisi kerrankin varaa muuttaa uuteen tai ainakin uudenveroiseen kämppään. Helsinki, Espoo, Vantaa, kaikki noista käy, viisi tonnia neliö max. joten Helsingin keskustan voi huoletta heittää unholaan mutta kyllä sitä muuallakin kelpaa. Eli miten vertaan 2000-luvulla valmistuneita kerrostalokämppiä, ovatko kaikki rakennettu suurin piirtein samalla tavalla? Erityisesti äänieristys kiinnostaa, vanhoissa aina onneton, uusissä erinomainen? Valinnanvaraa on mutta vertaaminen on ainakin maallikolle vaikeaa. Myyntiesitteet tietysti kehuvat mutta kai esim. äänieristyksen tasosta on olemassa selvää faktaa, mittauksia vai pitääkö ostaa sika säkissä?
Kaikki uudet asunnot ovat hyviä?
Hinta/laatu
391469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Viidellä tonnilla neliö saat vaikka Kalliosta paksuseinäisen asunnon jossa on loistava äänieristys, uudet ovat aivan kelvottomia, niihin ei pidä pitkällä tikullakaan koskea!
> Eli miten vertaan 2000-luvulla valmistuneita kerrostalokämppiä, ovatko kaikki rakennettu suurin piirtein samalla tavalla?
Suurin piirtein, kyllä. Kaikissa on runko betonia ja, valitettavasti, lämmöneristykset yms. ratkaisut on valittu kustannustehokkaasti ... rakentajan kannalta ... eli täyttämään nippa nappa rakentamismääräysten minimivaatimukset.
Sen verran rakenteissa on kyllä eroa, että runko voi olla paikalla valettu tai elementtejä tai jotain siltä väliltä. Ulkokuoressa on taas perinteinen betonipinta saumoineen jäänyt harvinaiseksi ratkaisuksi (jota ei jäänyt kaipaamaan kuin arkkitehdit) eli aika pitkälti näyttää ulkokuori olevan joko tiiltä, tiiltä rapattuna tai ns. lämmöneristerappausta (rappaus eristeen päällä).
> Erityisesti äänieristys kiinnostaa, vanhoissa aina onneton, uusissä erinomainen?
Riippuu siitä, mitä pidät erinomaisena. Jos odotat, ettei naapureista/naapuriin kuulu yhtään mitään, vaikka hakkaisi seinää vasaralla, niin silloin on odotettavissa pettymys. Mutta äänieristys on selvästi parempi kuin vanhoissa taloissa. Vaatimukset ovat tiukentuneet (olivat ainakin pari vuotta sitten maailman tiukimmat!!!!) ja paremman äänieristyksen toteutuksessa auttavat myös
- kerroskokeuden kasvu 2,7 -> 3,0 m (reilu 10 v sitten), mikä mahdollistaa paksummat välipohjat
- patteriverkostoonkin on jotain taikoja tehty (joustava liitokset venttiileissä tms.) ... kolistelut kuuluvat yhä, mutta paljon vaimeampina
- koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (määräyksiin 2003, mutta vielä 2005 valmistunut vanhoilla luvilla rakennettuja taloja), useimmiten huoneistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla toteutettuna
Etenkin viimeinen kohta on tärkeä - siinä on poistunut monia vanhoja taloja riivaava ongelma = "puheputket" kylppärien ja keittiöiden välillä. Lisäksi kon. tuloilma takaa, ettei ulkoseinistä tarvitse enää tehdä juustoa (korvausilmaventtiilit seinässä tai karmiventtiilit ikkunoissa), jolloin liikenteen melu pysyy paremmin ulkona.
...eikä tarvitse kärsiä vedosta / kylmistä lattioista, kuten koneellisen poiston taloissa!
> äänieristyksen tasosta on olemassa selvää faktaa, mittauksia vai pitääkö ostaa sika säkissä?
Kyllä äänieristyksiä on mittailtu ja nykytalojen rakenneratkaisujen tiedetään täyttävän, osittain jopa ylittävän, vaatimukset. Tärkein poikkeus on porrashuoneen ja asuinhuoneistojen välinen äänieristys - siinä ei vaatimukset täyty, koska askeläänen vaimenus edellyttäisi joustavaa pintamateriaalia tai jonkinlaisia kelluvia rakenteita - näitä ei vaan vielä ole onnistuttu kehittämään, ainakaan riittävän kulutuskestävinä versioina.
...eli, varman päälle pelattaessa, välttäisin edelleen asuntoja, joissa on makuhuone
a) porraskäytävää tai pahimmillaan hissiä vasten
b) sisääkäynnin ja/tai pyöräkellarin oven yläpuolella
Toinen mahdollinen kipupiste on koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama äänitaso. Rakentamismääräykset sallivat 28 dB äänitason mm. makuuhuoneissa, mikä on kyllä liikaa... Omassa (valm. 2008) asunnossani meteliä riittää "huimat" 20 dB normaalilla käyttöteholla eli järjestelmästä saa kyllä hiljaisenkin, jos vain niin halutaan.
Siloin maksat sisäilmasta et omista edes kattoa, lattiaa seiniä,osta esim.pikkasen syrjemmästä ok-talo.Vantaata suosittelisin ei sen takia että asuisin sielä mutta se hinta taso.Oikeesti mieti kannattaako maksaa ilmasta. Toki jos pakko ostaa osake huoneisto niin vilkase aurinkolahtea tai kalliota se on parempi kuin moni mieltää.Muuten vielä ostosta seuraa nyt tarkaan hinnat on nyt lasku suunnassa. Käytä aikaa ja harkiten et menetä mitään kun maltti on valttia.kirjoitatas mitä tuumasit.
Nyt ois mahdollista läheltä vantaata elikkäs sipoosta meren rannalta saada sun uusi huoneisto vain jokunen kilometri kehä kolmelta. Tosi hyvät kulku yhteydet hesaan esim.öisinkin.saattaa tuntua kaukaiselta ajatukselta mutta harkitse ota selvää,vihjauksena tuo alue tulee olemaan vuosien päästä erittäin kallista aluetta ja asuntosi arvo nousee varmasti.
Uudet talot ovat ihan samanlaisia neukkukuutioita kuin vaikka 70-luvun talot. Toisaalta 70-luvun taloissa voi olla parempi äänieristys, sillä niissä ei vielä osattu käyttää ontelolaattoja, vaan koko talo oli tehty paksusta betonista. Sittemmin seinät ovat ohentuneet ja lattia on täynnä ilmaa.
Osta asunto vanhasta jyhkeästä kivitalosta, jossa metrin paksuiset seinät. Ylin kerros takaa asumisrauhan.
Kallion Asukas / Pervo = Remontti Rane, Hilda jne. on moniongelmainen "työtön työnhakija", jonka ei ole koskaan asunut 2000-luvun talossa eikä sellaisessa edes vieraillut. Hänen kokemuksensa rajoittuvat Tampereen Hervantaan sekä Kallion Slummiin, jossa hän onkin nyt havainnut viihtyvänsä, vaikka asunnossa ei ole minkäänmoista ilmanvaihtoa muutoin kuin ikkunat avaamalla, mutta Helsingissähän ulkoilma on aina raikasta, pölytöntä eikä liikenteen melu tai juoppojen älämölö kiusaa ... kun on tarpeeksi vahva lääkitys päällä.
Toki Hildan viihtymistä edesauttaa se, että palvelut (trokarit ja huumekauppiaat) ovat aina lähellä ja samanhenkistä ryyppyseruaa löytyy. Lisäksi suuressa kaupungissa ymmärretään myös paremmin Ranen seksuaalista poikkavuutta eli viehtymystä kusen lorinan kuunteluun (ja katseluunkin, jos tilaisuus tarjoutuu) sekä pukeutumiseen naisten vaateisiin.
Kallion slummi on siis unelmien pilvilinna Ranelle, mutta alkup. kysyjällä taitaa olla vähän toisenlaiset kriteerit.
Uudet ovat selvästi parempia, omaa kokemusta omaan monesta asunnosta, nyt asun 2006 rakennetussa, jossa paikalla valettu välipohja(yleisimmin käytetään ontelolaattaa jota muuten käytettiin jo 70 luvullakin)
Minun mielestäni paikalla valettu välipohja takaa kerrosten välille paremman äänieristyksen ,kuin ontelolaatta, vaikkakin ontelolaattavälipohjatkin ovat nykyisin 10 cm paksumpia kuin vielä esim 90-luvun taloissa.
Huoneistokohtainen ilmanvaihto on myöskin hyvä, kuten jo edellä mainittiin, omat kanavat ei yhteyttä naapureihin ja ikkunat paremmat.
Oman asuintaloni on hyvin rakennettu ja ääniä ei kuulu, ei vesijohtojen ääniäkään ollenkaan, asuin mm 2000 rakennetussa, jossa vesijohdon äänet kuuluivat häiritsevän selvästi, siinä oli ontelolaatta ei kuitenkaan uusien määräysten mukainen raskasontelo.
Kalliossa olen muuten asunut minäkin vanhoissa taloissa ja niissä oli kyllä huono äänieristys, että se siitä, uusi on aina parempi ja huolettomampi asua.
Enpä voi olla mainitsematta kun monessa asunut eli nykyinen rv-2006 erittäin hyvä ja paikalla valettu välipohja, asuin vähän aikaa 2004 rakennetussa myöskin ja siinä oli kyllä huonompi äänieristys, kerrosten välillä ihan ok vaikka oli ontelolaatta(raskasontelo 370mm) mutta rakentaja oli varmaan hutiloinut ja kun siinä ei ollut huoneistokohtaista ilmanvaihtoa vaan tavallinen koneellinen poisto, niin jostain hormien kautta tuli kovempaa puheääntä läpi naapurista, keittiön kanavaan hommasin itse eristepatruunan kun siinä ei sitä ollut, mutta kylppärissä oli patruuna ja silit kuului ääniä eli jotain vuotokohtia oli ja naapuritkin olivat kovaäänisiä , toki siinäkin asunnossa oli parempi eristys kuin niissä vanhoissa taloissa 1927-1963 väliltä oli kokemusta ja sitten myös 70-80 luvun ja erityisen huonosti rakennettuja olivat 1990 luvun talot kun lama-aikana jätettiin kaikki eristeet pois.
Kyllä uudet talot noin alkaen 2005 vuodesta ovat melko hyviä, tälläkin alueella jolla asun on muuten 2004 rakennettuja, joissa lämmöntalteenotolla varsutettu ilmanvaihto ja 2005 rakennettuja, joissa sitä ei ole,, eli se tosiaan ratkaisee, koska rakennuslupa on haettu, sama pätee uusiin askeääneneristävyys määräyksiin ne tiukkenivat koskemaan taloja joiden rakennuslupa haettu jälkeen 1.1 2000. eli käytännössä siinä noin kolmen vuoden viive..
Ilmanvaihto on nykyään paremmin toteutettu kuin vielä 5 - 10 vuotta sitten. Kerrostaloon kannattaa ehdottomasti rakentaa keskitetty tulopoisto IV. Huoneistokohtaisia ilmanvaihtokoneita rakennetaan nykyään lähinnä vuokrataloihin. Esim täällä Espoossa suht uudella asuinalueella kaikissa omistusasunnoissa on keskitetty IV ja kaikkiin vuokrataloihin tulee asuntokohtaiset. Keskitetty järjestelmä on energiataloudellisempi ratkaisu.
Täällä on sekä että omistustaloissa huoneistokohtaista ja keskitettyä, luulisin että huoneistokohtainen on kyllä kalliimpi järjestelmä, siksi ihmettelen miten sitä vuokrataloihin laitetaan, Helsingissä kyllä vuokrataloihin laitetaan keskitetty.
Huoneistokohtaisessa on omat kanavat jokaisella, eikös keskitetyssä ole yhteiskanava eli huonompi äänieristys, tosin keskitettyäkin saa omilla kanaviilla, mutta niin kallis järjestelmä, etteivät laita kuin Eiranrantaan sitä. Huoneistokohtaisen etu on omien kanavien lisäksi itsellä isommat säätömahdollisuudet, haittana on sitten suodattimen vaihto/puhdistus.
Nimenomaan huoneistokohtainen ilmanvaihto takaa sen, että asuntojen välillä ei ole kanavayhteyksiä eli parempi äänieristys.
-Huoneistokohtaisen etu on itse-säätömahdollisuus.
_ huoneistokohtainen on kalliimpi järjestelmä rakentajalle, siinä yksi syy, miksi rakentajat laittavat nykyisin keskitettyjä lämmöntalteenotolla.
Rakentajilla on niin monelaisia selityksiä, itse törmäsin seuraavanlaiseen, rakentaja laittoi kylpyhuoneisiin sähkötoimisen rättipatterin ja jätti pois vesikiertoisen patterin, joka kaikissa muissa taloissa ja rättipatteri vie pirusti sähköa ,asukas maksaa, selitys oli, että legioona-bakteeri kulkee vesikierron kautta, kuitenkin seuraavaan taloyhtiöön sama rakentaja laittoi taas vesikiertopatterit, kysyin Helsingin energialta asiaa ja olivat selkeästi, sitä mieltä, että kohteessa ratkaisi raha, eli sähköpatterit sai rakentaja halvemmalla, nyt tällä alueella on yski taloyhtiö sähköpatteri kylpyhuoneessa, muissa vesikierto ja en ostanut siitä talosta minä asuntoani..
-Sama selitys on ilmanvaihdossakin, keskitetty tulee halvemmaksi rakentajalle.
> luulisin että huoneistokohtainen on kyllä kalliimpi järjestelmä,
Minä veikkaan päinvastaista, jos siis puhutaan hankintahinnasta. Pikkukoneet maksaa tonnin kpl, iso keskuskone 20 donaa eli konekustannukset tasan eikä kanavien yms. tekniikankaan määrässä suurta eroa ole. Mutta keskitetty järjestelmä vaatii konehuoneen, jonka rakentaminen maksaa sekin XXXX euroa ... kun taas huoneistokohtaisessa järjestelmässä tekniikka on huoneiston sisällä = asukkaat "tarjovat" tarvittavat neliöt/kuutiot.
Mutta käyttö - tai pikemminkin huoltokustannukset - menevät päinvastoin. Onhan se kiva, että huoneistokohtaisessa ilmanvaihdon tehoa saa säädellä ihan itse ja äänen siirtyminen kanavien kautta on aikalailla poissuljettua tässä ratkaisussa, mutta....
- onnistuuko koneen huolto - suodattimien imurointi suositusten mukaisesti 3 kk välein ja vaihto 6 kk välein myös 80-vuotiaalta mummolta ....tai vuokrakuoriaiselta ...EI ONNISTU!
- ...eli suodattimien vaihto on syytä teettää huoltoyhtiöllä ainakin kerran vuoteen ja onhan se kalliimpaa käydä 50 asunnossa vaihtamassa suodatin (siinä ei 1 työpäivä riitä) kuin vaihtaa suodattimet kahteen keskuskoneeseen (yht tunnin homma) 50 satsia pikkukoneiden suodattimia toki maksaakin enemmän
- jos suodattimia haluaa itse vaihdella useammin (esim. 2 krt/vuosi) niin satsi maksaa ostopaikasta (useamman satsin tilaus kerralla netistä ... rautakauppa) riippuen 25-60 euroa
...eli vuokrataloon keskitetty on oikea valinta, omistustalossa vähän niin ja näin, molemmissa omat plussat ja miinuksensa
Asioissa on aina kaksi puolta, yhtiö jossa asun käsittää 140 asuntoa eli siis 140 tuhatta koneet, varmaan olis tullut halvemmaksi yksi keskuskone, totta, että iv-suodattimien vaihto on hankalaa, mutta äänieristykseltään taas verratonta kun omat kanavat, sähkönkulutus on kalliimpaa asukkaille se on totta, asuin muuten 95 rakennetussa asossakin, jossa oli ilto kone, se oli näitä ensimmäisiä ja susi, kanavia ei oltu äänieristetty kunnolla ja kone toi ulkoäänet sisään, nyt tämä 2006 rakennettu omistustalo, hyvin eristetyt kanavat, mitää ei kuulu, että kyllä laitteet on kehittyneet.
Täällä monet hehkuttavat paikalla valettujen välipohjien nimeen, ovat kuulema paksuja. Mikäs siinä mutta oma kokemukseni lukuisista asunnoista kertoo sen että seinänaapureista se suurin meteli kuuluu. Ei paljoa auta vaikka välipohjat olisivat puolen metrin paksuiset jos seinänaapurista kuuluu puhe, huutamisesta puhumattakaan!
Eli miten uusissa on ratkaistu samassa kerroksessa asuvien äänieristys, millaista seinää on laitettu, ei kai enää mitään ns. kananpaskaseiniä käytetä?!
Seinänaapurien pierutkin kuuluu uusissa läpi, ei ole yhtään sen parempia kuin ns. neukkukuutiot. Osta 1920-1930 luvuilla rakennetusta talosta osake, niissä on paksut seinätkin!
Tälle yhdelle hörhölle, kuule valitettavasti monessa 1920-1930 luvun talossa on nk. kananpaskaseinär eli ohut 5-10 cm kiviaines naapurin välissä ja puhe kuuluu.
Uusissa on normaalisti 18 cm betonielementti seinä joka täyttää kyllä määräykset kun työ kunnolla on tehty ei varmasti puhe kuulu läpi, skanskan uudessa rakenteilla olevassa Leppävaaran tornissa on 20 cm ylemmissä kerroksissa seinänpaksuus ja välipohjana 30 cm paikalla valu, alemmat kerrokset tehdään kokonaan paikalla valuna ja niissä seinät ovat vieläkin paksummat.
Kampissa srv westerlundin rakentamassa Urho Kekkosen kadun taloissa rv 2005 on väliseinätkin paikalla rakennettu koko talossa ja paksuus 22 cm, välipohja on 32 cm paikalla valu uiva eristekerros.
Kyllä uudet talot ovat paljon hiljaisempia kuin vanhat ja nykyaikainen talotekniikka.
Kun naapurin akka huutaa ukolleen niin hyvin saa selvää mistä on kiista, sanat erottuvat. Nykyisissä on siis vähintään 18 sentin betonielementti, tämä on vähimmäissmääräys? Miten hyvä tämä on, meinaan jos uudessakin naapurin rouva alkaa huutamaan niin herääkö siihen yöllä?
Mitä väliä sillä on vaikka välipohja olisi puoli metriä, eihän se meteli sieltä tule vaan samasta kerroksesta, seiniinhän sitä pitäisi satsata?
Vähimmäispaksuus seinissä on 18 cm ja mikäli saumat laitettu hyvin umpeen niin ei kuulu, toki aina kannattaa katsoa että makuuhuoneen takana ei naapuria, kyllä se välipohja vaikuttaa sen kautta, että kun paikalla valettu vp niin äänet ei kulje sivusuunnasakaa niin paljon kuin ontelolaattaa pitkin, koska massiivinen lattia pysäyttää äänen kulun ja olen kyllä huonommissa taloissa kuullut kun alhaalla on puhuttu kovempaa, varmaankin pattereiden kautta, nykyisessä ei kuulu pattereiden kauttakaan mitään, kun on parempi rakennustapa eli paikalla valettu vp ja rv-2006 ja tässä talossa ei kuulu myöskään vesijohtojen ääniä, sen sijaan asuin mm 2000 rakennetussa(ontelolaatta) ja vesijohdot kuului tosi selvästi, niitä ei oltu eristetty.
Uusi aina parempi, kuin vanha, tekniikka on kehittynyt valovuosia, tietoliikennekaapelit vakiona, omat saunat, ilmanvaihto, äänieristys,KAIKKI.
Uudet rakennetaan kaauuuuas keskustasta ja lähiöistä tulee usein pahamaineisia. Ajattele nyt millaiseksi vaikka itä-helsinki on mennyt. Harva siellä haluaa asua, vaikka talot ovat uusia
Osta uusi ehdottomasti, Itä-helsingissä on luonto ja loistavat palvelut, ei tietenkään tarvitse ostaa jostain meri-rastilasta tai Kontulasta asuntoa, mutta esim. Aurinkolahdessa on paljon uusia hyvin rakennettuja taloja ja alue on siellä rauhallista ja omistusasuntoja suurin osa ja kyllä tänä päivänä vaatimukset ovat tiukentuneet niin, että aika hyvin rakennetaan, Vuosaaressa on se suomen korkein Cirrus-talokin ja se on hyvin rakennettu kun oli erikoisvalvonnassa määräystn mukaan ja huolella tehty, siinä on paikalla valetut välipohjat ja paloturvallisuus huippuluokkaa, että kyllä idästä löytyy hyviä uusia asuntoja, samoin aurinkolahdessa Maustetehtaankatu 5 ja 6 ja 9 ovat skanskan tekemiä ja paikalla valetut välipohjat, samoin urheilukalastajankuja siinäkin paikalla valetut välipohjat,Solvikinkadulla on pari taloa, joissa paikalla valettu välipohja solvikikatu1 ja jompi kumpi 9 tai 11 oli kanssa paikalla valu ja sitten Pursilahdenranta osoitteella yksi talo.
Kampissa on UrhoKekkosen kadulla rv-2005 paikalla valettu kerrostalo ja huippuhyvin tehty, myös huippukallis kylläkin.
kyllä uusi on aina parempi kuin vanha museoasunto, asumisen laatu on muuttunut, se joka kelpasi isoisälle ei ole enään tätä päivää, eihän 50-60 luvun ja niitä vanhemmissa taloissa ole edes ilmanvaihtoa, ja huoneistojen väliset seinät ovat usein halpaa ohutta kiviainesta(kananpaskaa) puhe kuuluu läpi, vaikka ulkoseinät paksut, asunto kylmä ja hatara.
Itä-Helsingissä taitaa asua sata tuhatta helsinkiläistä, ehkä enemmänkin kun sinne koko ajan rakennetaan. Suurin osa kuuluu olevan ihan tyytyväisiä asuinpaikkaansa, kaikkein tyytymättömiä ovat "espoolaiset", he jotka eivät ole itä-Helsingissä ikinä asuneet saati käyneet mutta ovat niin tietäväisiä millaista siellä on.
kyllä kaikki uudet asunnot ovat paljon parempia kuin vanhat asunnot, katsos tekniikka kehittyy ja asumiselta vaaditaan nykyisin paljon enemmän, myös omaa rauhaa, ennen tähän ei kiinnitetty huomiota, kun asunto oli vain paidan vaihtopaikka kerran viikossa, näin vanhoissa työväen asunnoissa esim. kallion kaupunginosassa, hauskaa siellähän on työväen asuntoja jopa museona ja sen lisäksi asuntonäytöissä voi käydä katsomassa, kuinka ennen vanhaan elettiin ja esittelyn aikanahan voi kuulla onko naapurilla ollut hernerokkapäivä, näin on todistettavasti käynyt, eräällä näytöllä.
edellistä asuntoani joka oli rakennettu 2005 ja tätä nykyistä joka on rakennettu 1980 ero on huomattava. Muuton jälkeen oli järkytys kun naapurista kuuluu puhe seinän tai ilmanvaihtokanavan läpi. Edellisessä asunnossani mikä oli rakennettu 2005 ei kuulunut muita ääniä kuin silloin tällöin porraskäytävän äänet eikä nekään kuuluneet yhtä häiritsevästi kuin vanhoissa taloissa. Rv 2005 talossa ei ollut huoneistokohtaista ilmanvaihtoa mutta kanavasta ei mitään kuulunut.
Joo kyllä eron huomaa, nykyisin kun käytetään äänieristyspatruunaa hormeissa, joissa ei huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, 60, 70, 80, 90 luvun taloissa, saattoi olla suora puheputki naapuriin kun yhteinen hormi, samoin vielä vanhempien talojen painovoimainen hormi, johti myöskin naapuriin.
uudet 2000-luvun jälkeen valmistuneet ovat parempia kuin vanhemmat.
Suosittelisin o-kotitalo kokonaan. Se budjetti on riitävän iso siihen että sais vaikka "minkä meteli pitäisit" talo myös :) PK -s on hyvijä mestoja semmusen tapaan. Jos jaksat kysellä vähään kyllä se apuakin jostain löyty silloin.
Maankäytön tehokkuus on noussut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Jos et ahtaudesta piittaa, niin osta uusi asunto. Jos taas arvostat isoja tontteja, niillö olevaa kasvillisuutta ja väljyyttä talojen välissä, niin osta vanha asunto vanhasta talosta, ei kuitenkaan keskustasta.
Uusia asuntoja tehdään kahdella tavalla, ontelolaattavälipohja ja paikalla valettu massiivibetonilaatta, ehdottomasti parhain on paikalla valettu massiivibetonilaatta, koska se on saumaton ja tarjoaa parhaan äänieristyksen, sen etuna on myöskin se, että talotekniikan putkitukset ja sähköasennukset saadaan kulkemaan rakenteita rikkomatta välipohjassa, kun taas ontelolaatassa välipohja lävistetään putkituksilla ja saumaton tekniikka on aina paras.
Uudessa hyvin rakennetussa kerrostalossa on erittäin hyvä äänieristys.
Kehitys kulkee valovuosia, uusi on nykyaikaa, on saunat ja valokuitukaapeliyhteydet asunnoissa, myöskin äänieristys on parempi kuin monessa vanhemmassa talossa.
Suomessa on korkeat äänieristysmääräykset ja uudet talot täyttäävät ne .vielä 1990 luvulla tehtiin paljon huonompaa asuntorakentamista.
Paikalla valettu välipohja uudessa talossa on paras, mutta myöskin uudet ontelolaatta-elementtitalot ovat melko hyviä, elementti välipohjan paksuus on 90-luvulta noussut 15 cm paksummaksi (ennen 265 mm, nyt 370 mm ontelolaatta) äänieristyksen takia eli huonoa ei enään rakenneta.
NÄIN MENEE,ASUIN 1995 RAKENNETUSSA KERROSTALOSSA, KAIKKI KUULUI, PUHE JA PISSAAMINEN NAAPUREISTA, RAKENNUMESTARI SANOI, ETTÄ HORMEISSA EI OLE MITÄÄN ERISTYSTÄ, EI TARVI LAITTAA.
OSTIN ASUNNON UUDESTA TALOSTA RV-2006, HILJAISTA ON EI KUULU NAAPUREISTA MITÄÄN, HYVIN ON ERISTETTY, KANAVAT JA PAKSUT VÄLIPOHJAT.
80-LUVULLA ASUIN VANHASSA TALOSSA OLI RAKENNETTU JOSKUS 1920 LUVULLA, PUHE KUULUI AIVAN SELVÄSTI SEINÄN TAKAA, EI OLLUT VANHA ASUNTO, EIKÄ 90-LUVUN ASUNTO HYVÄ, VAAN TÄMÄ UUSI ON PARAS.
Osta uusi 2000-luvun jälkeen valmistunut niin saat paremman, vanhoissa 60-luvun taloissa, joissa asuin oli paperia seinät ja 20-30 luvun taloissa pahvia, ulkoseinät oli paksut, mutta mitä se auttoi kun asunnossa kylmä ja naapurin puol. seinät kananpaskaa, puhe ja pieru kuului läpi,
uudesta hyvät kokemukset ei kuulu ääniä, asunto omistusasunto rv 2006 ja paikalla valetut välipohjat ja oma ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, ei kuulu vesijohtojen äänetkään ollenkaan ja ikkunat hyvät selektiivilasia.
Asun vuonna 2006 rakennetussa talossa, kauhea läävä tämä on, pierut ulvoo ja rallattaa rakenteissa, eihän tätä kestä erkkikään.
Älä osta vanhasta talosta, voi olla mitä vaan, asuin kalliossa esim. vanhassa jugend-talossa oli rv 1900 luvun alku ja puhe kuului ihan selvästi naapurista, alkovin takana oli naapurin kylpyhuone, veden laskeminen ja puheen loilotus tuli kuin omasta asunnostani.
Virhe 2 muutin alueella( kun alue sopi silloin opiskelijalle vaikka levoton olikin) toiseen taloon, tämä oli rv-1925 ja molempien seinien takaa kuului puhe, aivan selvästi, pikku ötököitä oli paljon ja niitä myrkytettiin koko ajan, meinasin tulla hulluksi, kadulla liikkuessa levottomat juopot ja narkomaanit pelottivat minua, tuntui kuin olisi asunut, jossain reservaatissa.
Muutin pois, ensin vuokralle uuteen taloon metromatkan päähän, ihana rauha, kotona sai olla rauhassa e i ääniä naapureista, kun sian vakipaikan, ostin oman asunnon samalta alueelta uudesta talosta ja en ole päivääkään katunut, ei haittaa naapureiten äänet ja kun talo kallis omsitusasunto ei juoppoporukoita, joita kalliossa oli joka talossa.
Valtaosin uudet ovat aina parempia kuin vanhat, vuokrataloja tehdään halvemmalla, mutta niitäkin koskevat uudet määräykset.
Asumisen laatu on parantunut paljon kun vertaa vaikka 1990-luvun asuntoihin, lämpöpattereiden eristys kerrosten välillä on aivan eri kuin 10 vuotta sitten, välipohjat ovat paksummat, ilmanvaihtokanavat joko omat tai yhteiskanavat eristetty hyvin, nyt bykataan laadukkaita omsitusasuntoja.
Kurioseettina olen asunut monessa asunnossa, kaiksita paras on tämä uusi pari vuotta sitten valmistunut asunto, huonoimpia olivat 1990 luvun alussa tehty ja yllätys yllätys, jykevä kivitalo joka oli rakennettu 1930 luvulla, siellä kuului kaikki seinän läpi ja hajut tulivat myös naapureista, ah sitä mölinää ja sipulin hajua, kyllä uudessa kerrostalossa on hyvä asua.
Ei ne uudetkaan talot mitenkään ihmeellisiä ole. Ei siinä auta vaikka kuinka olisi paikallavalettu välipohja, jos runkoäänet kuuluvat seinänaapurista. Ihan uusi kerrostalo ja olen kuullut mm.naapurin sängyn jousituksen kitinän kun naapuri kääntää kylkeään nukkuessaan(makuuhuoneet vastakkain). Kylpyhuoneetkin on vastakkain ja hienosti esim.pyykkikaapin oven kolahtelu kuuluu naapurista jopa kylppärin oven läpi...
Eli aikamoinen pettymys nämä nykyiset talot, "tiukentuneiden" normien mukaan tehtynäkin. Ikinä en ostaisi uudesta kerrostalosta asuntoa kun olen nyt nähnyt(tai kuullut) että ei äänieristysmääräykset ole läheskään riittäviä.
Minä kun meinasin ostaa aivan uuden mutta mitäs järkeä siinä on jos samanlaista paskaa ovat kuin vanhatkin. Ei Suomessa taideta kerrostaloja osata rakentaa!
Jos äänieristys on uudessa talossa noin kelvoton on siitä tehtävä valitus. Jos eivät korjaa niin sitten käräjille, varmasti voitat jutun. Kyseessä on aivan selvä rakennusvirhe!
Meillä ei naapurin äänet kuulu. Ilmaa on seinien välissä n. 50 metriä.