Niinkuin otsikkokin jo kertoo halusin vaan tulla sanomaan jotain, mutta en tiedä mitä! Mietin äsken pitkään että mistä voisin kirjoittaa, mutta valitettavasti en omaa sellaisia lahjoja että voisin ilmaista tunteeni selvästi, kirjoitan nyt sitten mitä vaan mieleen tulee. Tekstin kirjoituksessa pitää kuitenkin ottaa monta asiaa huomioon: tekstin pitää olla mielenkiintoinen että siihen edes joku vastaa, teksti ei saa siis olla liian syvällinen tai outo ettei se pelota lukijoita pois. Liian valittava sävy ei ole hyvä, eikä itseään saisi paljoa kehuakkaan... Hitto eihän tässä jaa mitään jäljelle! Silti tekisi mieli vaan keskustella muitten ihmisten kanssa, mutta nuo chatit ei todellakaan ole minua varten, niihin on vaikea päästä mukaan ja niistä ei kyllä ymmärrä puoltakaan. E-mailit ei enää niin hirveästi kiinnosta. Pari kertaa olen meilaillu muitten kanssa, mutta ei siitä oikein mitään tule vaikka tykkäänkin kirjoittaa pitkiä viestejä. Muutenkin minusta on jotenkin outoa saada ihmissuhteita netissä kun toista ei voi koskaan nähdä eikä kuulla, ja silti pitäisi yrittää kirjoittaa viestejä varmaan hautaan asti.
... Yleensä ihmiset on niin tylsiä, tai no enemmänkin kukaan ei uskalla tehdä aloitetta mihinkään, tai jutella mistään. Minä en kuitenkaan halua olla sellainen! Minua varmaan kuitenkin ruvetaan pitämään hulluna jos rupean vaan juttelemaan muitten kanssa ja olemaan "erillainen", mutta eihän minulla ole mitään menetettävää! Antaa mennä vaan! Ei mielenterveys muuten kestä >:)
Tälläkin yksinäisyyspalstalla on vaan niin tylsiä viestejä, tai vielä pahempia: sieluttomia ja lyhyitä. Sieluttomalla viestillä tarkoitan sitä että kirjoittaa vaan mutta ei tarkoita mitään oikeasti, tai paljasta itsestään oikeasti mitään. Vähän niinkuin kirjoittaisi asiatekstiä. Siksi kirjoitankin tänne että saisin teistä jotain irti! En olisi uskonut että täällä on niin pinnallinen meininki ja ego hallitsee. Osaan suhteellisen hyvin sanoa mikä tulee egosta ja mikä ei, ainakin oikeassa elämässä.
Argh, ei tästä tule mitään! Kirjoittakaa te mieluummin minulle jotain niin minä vastaan sitten :P
... Yleensä ihmiset on niin tylsiä, tai no enemmänkin kukaan ei uskalla tehdä aloitetta mihinkään, tai jutella mistään. Minä en kuitenkaan halua olla sellainen! Minua varmaan kuitenkin ruvetaan pitämään hulluna jos rupean vaan juttelemaan muitten kanssa ja olemaan "erillainen", mutta eihän minulla ole mitään menetettävää! Antaa mennä vaan! Ei mielenterveys muuten kestä >:)
Tälläkin yksinäisyyspalstalla on vaan niin tylsiä viestejä, tai vielä pahempia: sieluttomia ja lyhyitä. Sieluttomalla viestillä tarkoitan sitä että kirjoittaa vaan mutta ei tarkoita mitään oikeasti, tai paljasta itsestään oikeasti mitään. Vähän niinkuin kirjoittaisi asiatekstiä. Siksi kirjoitankin tänne että saisin teistä jotain irti! En olisi uskonut että täällä on niin pinnallinen meininki ja ego hallitsee. Osaan suhteellisen hyvin sanoa mikä tulee egosta ja mikä ei, ainakin oikeassa elämässä.
Argh, ei tästä tule mitään! Kirjoittakaa te mieluummin minulle jotain niin minä vastaan sitten :P
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsellänikin on ns. sosiaalinen lukko, että paljon ajatuksia pyörii päässä, mutta ei ole ketään jonka kanssa jakaisi sen. Tsätit ovat yhtä vaivaannuttavia kuin ensitreffit. Ei ole olemassa patenttiratkaisuja. Tyttökaveri olisi kiva, mutta ei sekään taivasta avaisi, on minulla silti paljon vihaa sydämessä ettei sitä edes Moskovan paukkupakkaset nujerra pois. Olisi se ihan kiva jos olisi paljon kavereita täällä ja voisi pomppia foorumista toiseen ja keskustella hyviä keskusteluja. Ne ajat on kuitenkin loppu. Hyvin harva ihminen jaksaa keskustella syvällisiä,
Ei ne kaikki ihmiset ole niin avoimia tai aloitteellisia. Kai me ollaan kaikki samassa veneessä. Karman laki on että jos kotona menee hyvin niin koulussa menee päin helvettiä jne. Olisihan se kiva jutella henkeviä, mutta minkäs teet kun kaikki ei ole täydellistä tai edes mahdollista. Kaikki ovat tällaisilla pakkasilla sisätiloissa. Jotain pitäisi ostaa joululahjoiksikin. Laitoin just soolotuotantoni myyntiin kirpparille, sieltä saa hyviä joululahjoja.
Onneksi uusi viikko alkaa ja pääsen taas töiden pariin.
Onhan sulla noita kirjoittamisen lahjoja. Aluksi meinasin jättää lukematta, kun näytti niin pitkältä ja tylsältä. Mutta eipä ollutkaan :) Sinun tekstissäsi on paljon jotain minua. Etsin asioista kaikki puolet ja vaadin ihmisiä perustelemaan mielipiteensä. En kylläkään ole pitkien viestien ihminen, joten lopetan tähän. Jatka vaan "erillaisena" olemista. Piristävää vaihtelua.