Ensi kesää silmällä pitäen kertokaapa mikä kannattaisi ostaa ja miksi? Hintaluokka saisi mieluiten pysyä alle tonnissa karttoineen ja käyttö olisi järvi ja tulevaisuudessa merelläkin toki paperikartat apuna.
Seiwalta löytyisi parikin testissä (joskus kehuttua) mallia tonnilla mutta kun näissäkin kulkee tuo kehitys sitä rataa eteenpäin että eilisen laite on huomenna vanha.
Seiwalta löytyisi parikin testissä (joskus kehuttua) mallia tonnilla mutta kun näissäkin kulkee tuo kehitys sitä rataa eteenpäin että eilisen laite on huomenna vanha.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Millä järvillä aiot plotteria käyttää? Läheskään kaikki järvet eivät näy niissä. Kattavin on ilmeisesti Garmin Suomi pro kartastolla. Laitteeksi esim. Garmin 520 tai paremman näytön omaava 525. Ovat 5" näytöllä, mikä on minimi ainakin itselleni. Mennessä 10" näyttöön, alkaa hinnat sitten nousemaan.
Tuli vähän huonosti kerrottua tuo järvi asia koska järvi jossa tulisi liikuttua on Säkylän Pyhäjärvi ja siellä nyt pärjää kartallakin (lähes avoin järvi) mutta koska siellä valtaosa liikkumista niin siksi saisi olla järvetkin kartalla. Merikartat sen vuoksi että koska matkaa on se noin 50-60km merelle tulee varmasti liikuttua sielläki ja kun tuo merialue on minulle TÄYSIN vierasta niin sinne en lähde pelkän paperikartan avulla.
Mulla oli sama tilanne. Vetouistelu.com antoi hyviä vinkkejä. Laitteeksi ostin Garmin gpsmap 525 ja siihen Suomi Pro kartan. Se sisältää kaiken, mitä halusinkin (järvet ja meren). Luulen, että on ihan kiva vetää uistinta syvyyskäyrien perusteella penkkojen reunoja pitkin. Aikaisemmin kaikuluotaimen avulla ei osannut ennakoida pohjan muodon muutoksia. Nyt helpompaa.
Merkillä ei nin väliä, kunhan se käyttää C-MAP karttaformaattia. Se on paras ja selkein.
Miksi C-Map aineisto on paras?
Toivottavasti ei vain sen takia, että olet juuri ostanut 1. plotterin ja siinä nyt vaan sattui olemaan C-Map.
Blue Chart garminilta sekä Cmap. eron kyllä huomaa vertaamalla. Naviconin formaattia olen myös kokeillut
karttojen päivitys on myös hieno juttu C mapilla. Jota hoitelee John Nurminen, merenkulun ammattilaisyhtiö.
Juu,hyvin huomaa eron kun vertaa noita keskenään.
Ainut oikea kartta jolla tekeekin jotain on Navionics,muut kelpaavat vain pyörimään taustalla feikki karttoina.
Navionicsissä ainut huono puoli on päivitettävyys joka on arvokasta,mutta eihän sitä joka vuosi tarvitsekkaan tehdä.
Niin, millaisia eroja kartoissa on. Näyttääkö joku esim. reitit, tai kivet ja karikot väärin sijoitettuina?
Paljonko C-Mapin päivitys maksaa? Navionicsin n. 80,- jolla hinnalla on saanut myös laajemman alueen kartan.
Eri karttojen vertaaminen ei ole helppoa, hieman voi arvella tiedostokoista (mikäli ei sisällä valokuvia) miten yksityiskohtaisia tietoja esitetään. Syvyyskäyrät voivat olla harvemmassa, piirretty harvemmilla pisteillä jne.
Yksi etu C-Mapilla on, että heiltä saa tiedon jokaisen karttaruudun oikaisupäivän ja pohjamateriaalin toimittajan, muilta ei näitä tietoja saa käyttöönsä.
"Yksi etu C-Mapilla on, että heiltä saa tiedon jokaisen karttaruudun oikaisupäivän ja pohjamateriaalin toimittajan, muilta ei näitä tietoja saa käyttöönsä. "
Valitse SDGPS-plotteri C-MAPILLA, koska vain se hälyttää, jos sijaintitarkkuus huononee.
Minulla myös Garmin 525 hälyttää, kun sijaintitarkkuus heikkenee. Huom, laitteet kehittyy nopeasti.
Entäs C-Mapit?
Saako siihen nopean toisen itsenäisen näytön ja nopean väylän välille?
Tollaisista en tiedä, mutta taitaa mennä myös aoloittajan hintahaarukan ylle.
Mihin tarvii "nopeaa toista itsenäistä näyttöä"? YLäohjaamoon?
Selvennykseksi, SDGPS vastaanoiitmella ei ole mitään tekemistä DGPS vastaanottimen kanssa. SDGPS on vain 'harhaanjohtava' nimi normaalien GPS'n EGNOS/WAAS korjaukselle.
Sopii varajärjestelyksi ja toiseen ohjaamoon.
Molemmissa paikoissa on täydellinen mm. itsenäinen SDGPS-plotteri ja nopea väylä.
Hyvät ratkaisut sisältävät myös "kytke nopeaan väylään ja käytä" -toiminnon.
SDGPS-antenni kannattaa myös fyysisesti tuplata, ja älykäs nopea väylä huomaa sen kytkemisen tismalleen samoin kuin yhteensopivien erillisten itsenäisten tutkan, erillisen plotterin tai yhdistelmänäytön.
Yo. itsenäinen SDGPS-plotteri ja yo. nopeaan väylään kytketty SDGPS-plotteri hälyttää jos sijaintitarkkuus muuttuu, ja käyttää oman plotterin tai väylän kautta saatavien plotterien C-MAP-karttoja ja "jokaisen karttaruudun oikaisupäivän ja pohjamateriaalin toimittajan".
USKOKAA hyvät ihmiset, että siviili-GSP järjestelmässä EI OLE mitään virheentarkastus mekanismia !!!
Vastaanottimien laskema 'tarkkuusluku' on pelkastään satelliittien geometriaan perusteuvat ARVAUS.
Tämä on plottereiden käyttämisen suurin riski, etteivät ihmiset tiedä laitteistojensa rajoituksia. 'Tarkkuus' voi näyttää 3m 'tarkkuutta' vaikka sijainti on vaikka 400m, ei tarvita kuin yhden satelliitin signaalin häiriö.
niin jatkaisin keskustelua hiukan alkuperäisen kysymyksen vierestä, mutta jo hiukan sivutusta asiasta, eli noiden karttojen välisistä eroista. Olisko kellään aivan konkreettisia esimerkkejä miten poikkeavat.
Itselläni on usean vuoden pääosin positiivinen käyttökokemus Meri CD kartoista kannettavalla tietokoneella, mutta olen harkinnut myös plotteria toiseksi järjestelmäksi. Ainoat Meri CD:n ongelmat on liityneet itse tietokoneeseen ja siinäkin luultavasti Microsoftiin. PC siis kaatuu joskus ja boottaus keinuvassa veneessä ei ole aivan helppoa. Kiinteä plotteri voisi tässä olla hyvä varajärjestelmä.
Vene lehdessä 11/2009 oli mielenkiintoinen vertailu Nobeltec:n ja Uuden Loiston kesken. Molemmat PC sovelluksia, mutta huomio kiinnittyi vertaileviin kuviin. Uudessa Loistossa oli näkyvillä paljon sellaisia yksityiskohtia (kiviä) joita ei lainkaan näkynyt Nobeltec:n karttakuvissa.
Eli varsinainen kysymykseni onkin, onko kellään todennettuja tai vertailevia havaintoja että kaupallisista plotterikartoista todellakin puuttuu esimerkiksi kiviä ? ( Siis sellaisia jotka virallisessa paperikartassa ja Meri CD:ssä on, merkattujen lisäksi on tietenkin iso joukko vielä toistaiseksi löytämättömiä ...)
Messuilla kun asiaa kysyy niin myyjät vakuuttavat että tottahan siellä on kaikki mitä paperikartallakin.
Valitettavasti kysymykseesi ei voi antaa 'oikeaa' vastausta, paitsi: Kaikissa kartoissa on virheitä, jos joku muuta väittää puhuu vasten parempaa tietoaan.
Maitsemissasi 'virallisissakin' kartoissa painoksesta riippuen kiviä (jopa saaria) tulee ja menee, siksi julkaistaan Tiedonantoja merenkulkijoille/veneilijöille. Paperikartalla vertailu on vielä helpohkoa, mutta plotterilla näkyvä kuva ei riipu pelkästään karttakortilla olevasta tiedosta. Plotterin näytölle piirtyvä kuva riippuu myös plotterin ohjelmiston ja käyttäjän valinnoista.
Oikeastaan jonkinlaista vertailua voi tehdä vain plotterilla, joka syö sekä C-Map että Navionics karttakorteja ja vertailla näkymiä keskenään. Sittenkin tulokset pätevät vain ko. plotteriin.
Esim. 1:50 000 paperikartassa on piirretty pieni 1.5m matala, mutta plotteri näytää 3nm Zoom-tasolla vain valkoista vettä. Onko plotterissa/karttakortissa virhe, jos ko. matala kuitenkin näkyy 1nm Zoom-tasolla? Mielestäni pitäisi näkyä, mutta tois'aalta ei ko. matalaa näy myöskään 'virallisessa' 1:200 000 kartassa.
Vertailtu on paperikartan C-Map sekä garminin Blue Chart eroja tai poikkeavuuksia, tai kiviä jotka eivät näkyisi plotterikartoissa. Veneilen perämeren erittäin kivikkoisilla ja karisilla vesillä. C-map kartta on yhtä tarkka kuin paperikartta. Eikä plotterini ole ikinä antanut "väärää" sijaintitietoa. Garminin ongelma on "karttalehtien" päällekäisyys aiheuttaa hieman hämmennystä. Ilman plotteria en lähtisi mihinkään outoihin paikkoihin.
Siis C- mapin pohjana on virallinen merikartta, ja eiköhän ne ole kaikissa plotterikartta sovelluksissa. Poikkeuksena on ns. Topo kartat ym, mitä niitä kaikkia Pro karttoja nyt onkaan. Ps. tarkempia kuin 1:50 000 ei merikarttoja ole, muita kuin jostain satamien lähettyvillä olevilla väylillä 1:20 000. sama pätee plotterikarttoihin. Pitää osata myö arvioida kuinka tarkka ja laaja on 1:50 000. Ei se ole mikään korttelikartta mittakaava, josta näkyisi kaikki mahdollinen. Sama pätee niin paperi kuin plotterikartoissa.
asiallisista ja valaisevista vastauksista. Näinhän se on, ei harattujen väylien ulkopuolella voi luottaa mihinkään karttaan sokeasti, vaan aina oltava itsekin tarkkana.