Tammikuussa purjehtii entinen M/S Konstantin Simonov Suomeen telakoitavaksi, jossa se luokitetaan ja sisustetaan suomalaiseen makuun. Uusi nimikin jo laivalla on, M/S Kristiina Katarina.
Mielenkiintoista ja niin jää vanha "Nolla Bore ", Kristiina Regina syksystä pois risteilyhommista. Toivottavasti jotain arvokasta ja järkevää ilmaantuu vanhan rouvan kohdalle.
Mielenkiintoista ja niin jää vanha "Nolla Bore ", Kristiina Regina syksystä pois risteilyhommista. Toivottavasti jotain arvokasta ja järkevää ilmaantuu vanhan rouvan kohdalle.
Vastaukset 14
Vanhimmat
hieno tuo sirppi ja vasara korsteenissa!
ajatteles jos siihen alas sais vielä hymyilevän matin kuvan
Fiksun näköinenhän se tähän vielä on. Korsteenikin ihan hieno.
http://www.faktaomfartyg.se/the_iris_1982_b_5.htm
Tammikuussa alkaa myös risteilyjen myynti. Se on kokeiltava ja varmaan pääsee taas komentosillalle niinkuin entisessäkin. Miehistö tulee olemaan umpisuomalainen ja samalla myös henkilöstö suurenee. Alkaa lentokoneessa olemaan ahdasta kun löyssit vaihtuu. Mutta hyvä näin.
http://www.kristinacruises.com/?a=ajankohtaista&s=ajankohtaista&i=455
Toivottavasti tuo ei ole lopullinen väritys mitä kuvassa näkyy. Saisi olla samanlainen väritys kuin Reginassa eli valkoinen laiva ja ja tekstit ja raidat sinisellä.
Joo, toivottavasti ei. Pitääkin Mikolle asiasta virkkoa.
...sisaralus Georg Ots? Se nyt aika tutuksi tuli entisaikojen Tallinnan reissuilla.
George Ots seilaa Pietarin-Kaliningradin väliä ja kaikki 6 sisarpaattia on yhä liikenteessä.
Konstantin Simonov / Iris / Kristina Katarina on rakennettu 1982 eli sillä on takanaan noin 27 vuotta. Jos alusta on hoidettu hyvin ja ajanmukaistettu sopivasti, lienee sillä edessään vielä hyvinkin parikymmentä vuotta.
Kristina Regina on vuodelta 1960 eli sille tulee piankin puoli vuosisataa täyteen. Laiva lienee periaatteessa yhä iskussaan, mutta vaatisi liian kalliita muutostöitä täyttääkseen kiristyvät vaatimukset esimerkiksi paloturvallisuuden osalta (näin olen ollut ymmärtävinäni).
Pääsin joskus vuoden 1995 tienoilla Kristina Reginalla (huvivene-laivurikurssin osanottajan ominaisuudessa) tutustumaan Kristina Reginassa niin konehuoneeseen kuin komentosiltaankin Tallinnan ja Helsingin välillä. Varustamo hoiti PR-toimintaa näiltäkin osin upealla tavalla!
Partasten perheyhtiöllä on muutenkin varustamoksi inhimillinen ote bisnekseen. Risteilymatkustajat raportoivat kodikkaasta meiningistä, jossa ystävällinen henkilökunta taipuu moneksi ja tulee lähelle asiakkaita. Matkustajien ja miehistön välille on saatu aikaan mutkaton me-henki.
Toivottavasti sama perinne jatkuu Kristina Katarinallakin! Mene tiedä vaikka varustamo saisi minusta asiakkaan jollekin kaukoristeilylle, jahka tässä lähivuosina pääsen eläkkeelle...
Samat ajatukset on. Eipä monessakaan varustamossa semmoista asiakkaat/henkilökunta suhdetta pysty kokemaan. Itse olen tehnyt kolme risteilyä Norjan vuonnoilla, Skotlanti ja Pohjanmeri ympäristöineen sekä kerran mennyt alas Gibraltariin. Tulevalla toukokuulle on varattuna reissu Gibraltarilta Helsinkiin. Se jää sitten viimeiseksi omalta kohdaltani Reginalla. Pikkusen harmittaa. On kyllä kokeiltava Katarinakin. Toivottavasti Partasen & kump. pystyy pitämään saman tunnelman kuin ennenkin. Henkilökuntaa kun on huomattavasti enempi, niin saapa nähdä. Ja miten vaikeaa on tutustua kanssa matkustajiin? Nykyisinhän se käy käden käänteessä.
Mitä jos saisi turkulaiset kiinnostumaan asiasta, heittäisivät pari kaljalaivaa Rettigin palatsin puolelta
jokea pois ja Vanha Rouva tilalle. Se kun on lähtöjään Turusta, viimeinen rakennettu matkustaja-
höyry Pohjoismaissa ja Finjettikin päätyi Intian sannalle purettavaksi. Olisi hotellihuoneita, ravintoloita, luentosali ja nähtävyyskin kaiken lisäksi.
Totta tosiaan siinä olisi Turkulaisilla hyvä teko kun saisivat järkättyä Vanha Rouva eläkepäiviksi
Aurajokeen ylläpidon voisi rahoittaa hotelli ja ravintolatoiminnalla,tuli aikanaan työskenneltyä
laivalla kun se oli Bore ja Boreana kaikinpuolin viihtyisä vanhanliiton matkustajalaiva.
ja äkkiä
Nyt se tämäkin sitte myyty!