Istutusmetsässä komea kuusikko

Se ei tuo metsäpohjan tuotto/kasvukyky tottele toisinaan edes MHY:tä tai Metsäkeskustakaan, minulla nimittäin suunnilleen samanikäinen istutuskuusikko jonka päälle on ennättänyt luontaisesti "siinnyt" männikkö, alue on n.1,0 ha ja viimeisen metsäsuunnitelman mukaan runkoja on 2800/ha.
Kun olen karsinut kaikki männyt n.5 metriin niin jonkinmoinen elävä latvus on säilynyt, mutta jotain tarttis pian tehdä, Suunnitelman mukaan alue oli vielä 2 vuotta sitten kemerakelpoinen , vaan nyt keskiläpimitta alkaa ylittää sen 16 sm.
Mitäpäs tässä nyt pitäisi tehdä, harvennuskuitu ei oikein kelpaa kenellekään, valoa voisi vielä vähän lisätä karsinnalla (mäntyjen) mutta ei oksasahanvarttakaan voi mielestäni yli 8 metrin jatkaa, on hidasta ja vaikeaa.

Hoitaa kyllä itse itsensä,vahvat kasvaa ja muut jää jalkoihin..Jos kuusta esiintyy luonnostaan alueella niin on ihan selvää ettei sinne mitään männyn taimia pidä mennä änkeämään,kuusi se on joka siellä jyllää..
Männikölle sopivan kuivan kankaan kyllä tunnistaa ja niitä ei joka paikassa ole.

Voihan sitä olla hoitamattomuuttakin, mutta tosiaisia on, että joskus käy, itseasiassa aika useinkin, että väen väkisin väännetään taimikkoa istuttamalla johonkin ja sitten loppuviimeksi luonto hoitaa siihen luontaiset kuusentaimet, joista kasvaa sitten se metsä.

Olin juuri raivaussahan kanssa siivoamassa omaa metsääni, niin katselin naapurin puolelle heidän metsän uudistamisen onnistumista. Alue istutettiin hakkuun jälkeen lehtikuuselle, ainuttakaan lehtikuusta en nähnyt siellä olevan. Täydennysistuksia naapurit suorittivat melko uskosti ja lopuksi kaiketi alueelle istutettiin rauduskoivut. Nyt he näyttävät olevan luovuttaneet, koska jokunen aika sitten palkattu metsuri siivosi alueen raivaussahalla, saaden siitä jonkinlaisen metsikön, jossa lähes kaikki puut näyttävät olevan luontaisesti uudistuneita hieskoivuja, haapoja ja kuusia. Kuusia on ihme kyllä tullut melkoisesti, vaikka lähimmät kuusikot ovat aika kaukana, myös meidän puolelle on näitä kuusia ilmestynyt.

Alun alkujaan alue olisi kannattanut suosiolla uudistaa hieskoivulle, vaikka sitä niin vihataankin, eikä yrittää mitään muuta. Itselläni kasvaa melkoisen kaunis hieskoivikko siinä. Ja lopuksi hieman erikoinen tapaus siitä palstan vierestä, minulla on siinä pieni tekolampi, johon istutimme ahvenia aikoinaan, kun sitten muutaman vuoden jälkeen aloimme katiskalla pyytämään siitä lammesta kalaa, saimme isoja haukia! Ilo hieman mysteeri, miten hauet olivat lampeen joutuneet ja epäilimme sapotaasiakin, mutta sitten muistimme, että kerran läheisestä purosta pumpattiin vettä pumpulla sinne lampeen ja siinä yhteydessä on täytynyt mennä muutama hauenpoikanenkin sinne lampeen.

joka toiselle kuopp. kirjoitti:

Voihan sitä olla hoitamattomuuttakin, mutta tosiaisia on, että joskus käy, itseasiassa aika useinkin, että väen väkisin väännetään taimikkoa istuttamalla johonkin ja sitten loppuviimeksi luonto hoitaa siihen luontaiset kuusentaimet, joista kasvaa sitten se metsä.

Olin juuri raivaussahan kanssa siivoamassa omaa metsääni, niin katselin naapurin puolelle heidän metsän uudistamisen onnistumista. Alue istutettiin hakkuun jälkeen lehtikuuselle, ainuttakaan lehtikuusta en nähnyt siellä olevan. Täydennysistuksia naapurit suorittivat melko uskosti ja lopuksi kaiketi alueelle istutettiin rauduskoivut. Nyt he näyttävät olevan luovuttaneet, koska jokunen aika sitten palkattu metsuri siivosi alueen raivaussahalla, saaden siitä jonkinlaisen metsikön, jossa lähes kaikki puut näyttävät olevan luontaisesti uudistuneita hieskoivuja, haapoja ja kuusia. Kuusia on ihme kyllä tullut melkoisesti, vaikka lähimmät kuusikot ovat aika kaukana, myös meidän puolelle on näitä kuusia ilmestynyt.

Alun alkujaan alue olisi kannattanut suosiolla uudistaa hieskoivulle, vaikka sitä niin vihataankin, eikä yrittää mitään muuta. Itselläni kasvaa melkoisen kaunis hieskoivikko siinä. Ja lopuksi hieman erikoinen tapaus siitä palstan vierestä, minulla on siinä pieni tekolampi, johon istutimme ahvenia aikoinaan, kun sitten muutaman vuoden jälkeen aloimme katiskalla pyytämään siitä lammesta kalaa, saimme isoja haukia! Ilo hieman mysteeri, miten hauet olivat lampeen joutuneet ja epäilimme sapotaasiakin, mutta sitten muistimme, että kerran läheisestä purosta pumpattiin vettä pumpulla sinne lampeen ja siinä yhteydessä on täytynyt mennä muutama hauenpoikanenkin sinne lampeen.

Jos kerran hieskoivu ja kuusi kasvaa niin pomminvarmasti siinä lähtee lehtikuusikin. Lehtikuusi kasvaa vielä tuollaisella pohjalla jopa koivuakin edellä. Olisko mhy toimittanut valmiiksi kuolleet taimet, tuskin istutustakaan voi noin täydellisesti ryssiä. Yhtä erikoinen tapaus kuin tuo teidän haukijuttu.

on taimet kirjoitti:

Jos kerran hieskoivu ja kuusi kasvaa niin pomminvarmasti siinä lähtee lehtikuusikin. Lehtikuusi kasvaa vielä tuollaisella pohjalla jopa koivuakin edellä. Olisko mhy toimittanut valmiiksi kuolleet taimet, tuskin istutustakaan voi noin täydellisesti ryssiä. Yhtä erikoinen tapaus kuin tuo teidän haukijuttu.

Jotkut alueet ovat vaikeasti uudistettavia, toiset helpompia. Lehtikuusia on tällä alueella istutettu muuallakin ja ei mitenkään hyvin tuloksin. Tuo alue, josta edellä kerroin kuuluu kyllä niihin hankalimpiin alueisiin, vanhaa veden vaivaamaa puron uomikkoa (oma sanani kuvaamaan tuota aluetta, jossa on useampia puron uomia kuivuneena, kun vesi on virrannut ajoittain muuallakin), jota on kuivatettu. Alueella on hirviä ja metsäkauriita melko runsaasti.

Taimien luotettavuudesta on meilläkin kokemusta, aikoinaan v. 1968 istutettiin kuuselle tilamme alueella vanhoja kaskimaita ja samoin muutamille naapureillekin. Taimet loppuivat jostain syystä kesken silloin ja pienen odottelun jälkeen Mhy toimitti kaikille lisää taimia. Alkuun ei juuri huomattu mitään eroa kenenkään kuusi-istutuksissa, mutta muutaman vuoden jälkeen eroja alkoi tulemaan. Nämä jälkeenpäin toimitetut kuusentaimet eivät kasveneetkaan samaan tahtiin aiempien kuusien kanssa ja latvat "kärtsäsivät" helposti hallojen/pakkasten seurauksena, seurauksena latvanvaihtoja melkoisesti. Nyt nuo kuusikot, kenellä niitä nyt enään on, sillä monet ovat vaihtaneet toiselle puulajille kokonaan nuo kuusikot, on ero vain kasvanut tämän 40v. aikana.

Jälkeenpäin olemme saanneet selville, että nuo taimet tuotiin Saksasta, kun omat taimitarhat eivät pystyneet toimittamaan kuusentaimia!!

Koivuntaimia voi olla myöskin toimitettu jotenkin epämääräisinä, koska kahdella muullakin naapurilla on ollut koivuntaimien kanssa ongelmia, toisella kasvaa komea hieskoivikko rauduksien tilalla luontaisena ja toisella harvahko epämääräinen rauduskoivikko usean uusinnan jälkeen. On tietysti ollut pahoja myyrävuosiakin.

Tuo hauki-juttu taas on periaatteessa mahdollinen, että pumpun kautta on mennyt useampia pieniä hauen poikasia sinne lampeen, jotka ovat selvinneet ahvenien syönniltä ja lopuksi kasvaneet itse saalistajiksi. Yhtään ahventa ei siitä lammesta ole saatu. Nyt siinä kasvaa ihan toista kalaa, eikä vettä pumpata ilman suodatinta sieltä purosta, jos on tarvetta pumppaamiseen.

joka toiselle kuop. kirjoitti:

Jotkut alueet ovat vaikeasti uudistettavia, toiset helpompia. Lehtikuusia on tällä alueella istutettu muuallakin ja ei mitenkään hyvin tuloksin. Tuo alue, josta edellä kerroin kuuluu kyllä niihin hankalimpiin alueisiin, vanhaa veden vaivaamaa puron uomikkoa (oma sanani kuvaamaan tuota aluetta, jossa on useampia puron uomia kuivuneena, kun vesi on virrannut ajoittain muuallakin), jota on kuivatettu. Alueella on hirviä ja metsäkauriita melko runsaasti.

Taimien luotettavuudesta on meilläkin kokemusta, aikoinaan v. 1968 istutettiin kuuselle tilamme alueella vanhoja kaskimaita ja samoin muutamille naapureillekin. Taimet loppuivat jostain syystä kesken silloin ja pienen odottelun jälkeen Mhy toimitti kaikille lisää taimia. Alkuun ei juuri huomattu mitään eroa kenenkään kuusi-istutuksissa, mutta muutaman vuoden jälkeen eroja alkoi tulemaan. Nämä jälkeenpäin toimitetut kuusentaimet eivät kasveneetkaan samaan tahtiin aiempien kuusien kanssa ja latvat "kärtsäsivät" helposti hallojen/pakkasten seurauksena, seurauksena latvanvaihtoja melkoisesti. Nyt nuo kuusikot, kenellä niitä nyt enään on, sillä monet ovat vaihtaneet toiselle puulajille kokonaan nuo kuusikot, on ero vain kasvanut tämän 40v. aikana.

Jälkeenpäin olemme saanneet selville, että nuo taimet tuotiin Saksasta, kun omat taimitarhat eivät pystyneet toimittamaan kuusentaimia!!

Koivuntaimia voi olla myöskin toimitettu jotenkin epämääräisinä, koska kahdella muullakin naapurilla on ollut koivuntaimien kanssa ongelmia, toisella kasvaa komea hieskoivikko rauduksien tilalla luontaisena ja toisella harvahko epämääräinen rauduskoivikko usean uusinnan jälkeen. On tietysti ollut pahoja myyrävuosiakin.

Tuo hauki-juttu taas on periaatteessa mahdollinen, että pumpun kautta on mennyt useampia pieniä hauen poikasia sinne lampeen, jotka ovat selvinneet ahvenien syönniltä ja lopuksi kasvaneet itse saalistajiksi. Yhtään ahventa ei siitä lammesta ole saatu. Nyt siinä kasvaa ihan toista kalaa, eikä vettä pumpata ilman suodatinta sieltä purosta, jos on tarvetta pumppaamiseen.

Kyllä se pääsääntöisesti on niin että tuossa uudistustaistelussa häviäjänä on aina metsänomistaja, mhy:n hyvällä avustuksella. Vaikeasti uudistettavia alueita ei ole olemassakaan (mhy:n luoma harhakäsitys) vaan vaikeudeksi aina on muodostunut uudistustavan väärä valinta. Luonto on se joka tietää oikean uudistustavan, harmi vaan että yhä harvempi metsänomistaja osaa enää luontoa oikein lukea. Näin on käynyt tässä teidänkin tapauksessa.

Risu-ukko kirjoitti:

Kyllä se pääsääntöisesti on niin että tuossa uudistustaistelussa häviäjänä on aina metsänomistaja, mhy:n hyvällä avustuksella. Vaikeasti uudistettavia alueita ei ole olemassakaan (mhy:n luoma harhakäsitys) vaan vaikeudeksi aina on muodostunut uudistustavan väärä valinta. Luonto on se joka tietää oikean uudistustavan, harmi vaan että yhä harvempi metsänomistaja osaa enää luontoa oikein lukea. Näin on käynyt tässä teidänkin tapauksessa.

kertoi, että männyn taimet istutettiin Mhy:n iloksi.
Kai on tiedossa, että jos mädän, maannousemasienen pilaaman kuusikon tilalle istutettiin taas kuusen taimia, seurauksena oli takuuvarmasti mätä, maannousemasienen pilaama kuusikko.
Ja tämäkö on metsänomistajan ilo.

Aikaisemmin juuri siksi puulajia vaihdettiin, kun ei ollut kemikaaleja sienen tappamiseksi.
Mäntyyn ei maannousemasieni iske, kuin poikkeustapauksissa.

aloittaja kirjoitti:

kertoi, että männyn taimet istutettiin Mhy:n iloksi.
Kai on tiedossa, että jos mädän, maannousemasienen pilaaman kuusikon tilalle istutettiin taas kuusen taimia, seurauksena oli takuuvarmasti mätä, maannousemasienen pilaama kuusikko.
Ja tämäkö on metsänomistajan ilo.

Aikaisemmin juuri siksi puulajia vaihdettiin, kun ei ollut kemikaaleja sienen tappamiseksi.
Mäntyyn ei maannousemasieni iske, kuin poikkeustapauksissa.

"Mäntyyn ei maannousemasieni iske". Huonot on kirjoittajalla tiedot. Yhtä järjetöntä on istuttaa mäntyä koska lopputuloksena on tyvitervastauti. Maannousemasieni esiintyy juuri havupuissa, tietääkseni mänty on havupuu.

Jos maannousemasienestä halutaan päästä eroon siihen vaihdettava lehtipuu, ei todellakaan mäntyä.

Rehevälle maalle istutetusta männystä ei tule mitään kunnon puuta. Kuusi valtaa alueen ennemmin tai myöhemmin ja koivu myös. Tasakorkuisesta männiköstä tulee paksuoksaista sellupuuta yms. ja sitä ei kannata pelkästään kasvattaa.

kokenut... kirjoitti:

Rehevälle maalle istutetusta männystä ei tule mitään kunnon puuta. Kuusi valtaa alueen ennemmin tai myöhemmin ja koivu myös. Tasakorkuisesta männiköstä tulee paksuoksaista sellupuuta yms. ja sitä ei kannata pelkästään kasvattaa.

Maapohjille, tavoitteenahan oli vain ja ainoastaan maksimaalinen kuutiotuotto/ha.
Koulutetut ammattimiehet ja tutkijat perustelivat tämän männynviljelyn ainoaksi oikeaksi uudistamistavaksi.
Allekirjoittanutkin oli vielä 80-luvun alkupuolella viljelykoulutuksessa tuolla Imatran ympäristössä, kohteena oli nykynäkemyksen mukainen huippulaatuinen sahapuu/pylväs mäntykangas, koulutuksessa osoitettiin metsikön alkuperän olevan yläharvennusajan peruja oleva jätemetsä joka (hiekkakangas) on tämän vuoksi täysin sopimaton luontaisesti uudistumaan, alueella oli todella tukkipuuston alla täysi vaihtuva taimikko.
Alueen ainoaksi uudistusmenetelmäksi tulikin voimakas muokkaus ja männynistutus, näin saatiin katkaistua yläharvennuksen aiheuttamien "raakkipuiden" suvunjatkaminen.
Yllämainitut toimet olivat silloin tieteellisen tutkimuksen tuloksia, uskaltaako joku vieläkään väittää tieteen ja tutkimuksen olevan väärässä.
Tosin taimitarhojahan silloin oli kaikilla neuvonta ja valvontaorganisaatiolla sekä metsäfirmoillakin.

mehtäsika kirjoitti:

Maapohjille, tavoitteenahan oli vain ja ainoastaan maksimaalinen kuutiotuotto/ha.
Koulutetut ammattimiehet ja tutkijat perustelivat tämän männynviljelyn ainoaksi oikeaksi uudistamistavaksi.
Allekirjoittanutkin oli vielä 80-luvun alkupuolella viljelykoulutuksessa tuolla Imatran ympäristössä, kohteena oli nykynäkemyksen mukainen huippulaatuinen sahapuu/pylväs mäntykangas, koulutuksessa osoitettiin metsikön alkuperän olevan yläharvennusajan peruja oleva jätemetsä joka (hiekkakangas) on tämän vuoksi täysin sopimaton luontaisesti uudistumaan, alueella oli todella tukkipuuston alla täysi vaihtuva taimikko.
Alueen ainoaksi uudistusmenetelmäksi tulikin voimakas muokkaus ja männynistutus, näin saatiin katkaistua yläharvennuksen aiheuttamien "raakkipuiden" suvunjatkaminen.
Yllämainitut toimet olivat silloin tieteellisen tutkimuksen tuloksia, uskaltaako joku vieläkään väittää tieteen ja tutkimuksen olevan väärässä.
Tosin taimitarhojahan silloin oli kaikilla neuvonta ja valvontaorganisaatiolla sekä metsäfirmoillakin.

Onnistuuko männikön luontainen uudistaminen yläharvennuksella?